|
|
viimeksi päivitetty 2011-02-14
|
FAQ - usein kysytyt kysymykset
Aineistojen tilaaminen | Tiedostojen avaaminen | Aineistoihin viittaaminen | Aineistojen hakeminen | Aineistojen arkistointi | Opiskelijat | Arkiston toiminta | Hallinto | Muita kysymyksiä
- Mitä aineistojen tilaaminen ja jatkokäyttö maksavat?
- Ei mitään. Peruspalvelumme ovat maksuttomia. Peruspalveluja ovat aineistojen toimitus sähköisessä muodossa
(sähköpostilla tai CD-rom-levyllä), aineistoihin liittyvä tietopalvelu ja aineistojen arkistointi.
- Saako tietoarkistosta kirjoja tai tutkimusraportteja?
- Ei. Meiltä saa kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia, elektroniseen muotoon tallennettuja tutkimusaineistoja.
- Mikä on koodikirja?
- Koodikirja on dokumentti, joka sisältää tutkimusaineiston yleiskuvailun, muuttujien kuvailun ja suorat
jakaumat sekä aineistonkeruussa käytetyn kyselylomakkeen (jos olemassa). Tietoarkiston tuottamat koodikirjat
ovat PDF-tiedostoja.
- Voinko tilata useita aineistoja yhdellä kertaa?
- Kyllä voit. Ks. myös tilausohjeet.
- Voinko tilata osa-aineistoja, esimerkiksi vain tiettyjä muuttujia tai kansainvälisestä datasta
vain Suomen osuuden?
- Valitettavasti meillä ei ole resursseja tällaiseen palveluun. Toimitamme aineistot aina kaikkine muuttujineen
ja havaintoineen.
- Miten saan aineiston käyttööni?
- Täyttämällä hakemuslomakkeet eli sekä käyttölupahakemuksen että käyttöehtositoumuksen. Aineisto toimitetaan
haluamallasi tavalla: esimerkiksi sähköpostin liitetiedostona tai isot tiedostot postitse CD-rom-levyllä. Tilausohjeet.
- Missä tiedostomuodossa aineistot toimitetaan?
- Oletusarvoisesti kvantitatiiviset datatiedostot lähetetään SPSS Portable -muodossa, mutta pyrimme toimittamaan
tiedostot käyttämäsi ohjelman tiedostoformaatissa (ks. lista tukemistamme formaateista). Kvalitatiiviset datat ovat yleensä tekstitiedostoja. Koodikirja on
PDF-tiedosto.
- Kuinka nopeasti aineistot saa?
- Yleensä aineiston saa kahdessa työpäivässä. Jos aineiston toimittamiseen on pyydettävä lupa alkuperäiseltä
tutkijalta, aineiston saaminen voi kestää kauemminkin.
- Kuka voi tilata aineistoja?
- Aineistoja saa tieteelliseen tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Näin ollen aineistoja toimitetaan
tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille, Suomeen ja ulkomaille. Aineistoja ei toimiteta kaupalliseen
tarkoitukseen.
- Voivatko myös opiskelijat tilata aineistoja?
- Kyllä voivat. Opiskelijoille toimitetaan aineistoja esimerkiksi gradua varten ja erilaisiin harjoitus- ja
seminaaritöihin. Opiskelijoiden tulee pyytää käyttölupahakemukseensa ohjaajan allekirjoitus. Ks. myös tilausohjeet.
- Saako teiltä myös ulkomaisia aineistoja?
- Kyllä. Välitämme esimerkiksi eurooppalaisten tietoarkistojen aineistoja ja yhdysvaltalaisia aineistoja. Ks. tilausohjeet.
- Mitä tarkoittaa joidenkin aineistojen kuvailussa mainittu embargo?
- Embargo tarkoittaa, että aineisto on joko kokonaan tai osittain käyttökiellossa. Koko aineisto voi olla
käyttökiellossa esimerkiksi siksi, että alkuperäinen tutkija ei ole vielä julkaissut tutkimustaan. Kuvailussa on
yleensä mainittu embargon laajuus ja päättymisajankohta.
- Mitä ovat perävaunulomakkeet?
- Perävaunulomakkeeksi kutsutaan käyntikyselyn yhteydessä vastaajalle jätettyä kyselylomaketta, jonka vastaaja
täyttää itse ja palauttaa tutkijalle yleensä postitse.
- Miten saan sähköpostin liitteenä tulleet tiedostot auki?
- Sähköpostin liitetiedostot kannattaa ennen avaamista tallentaa oman koneen kiintolevylle (esim. C- tai
D-levylle). Erilaisten tiedostojen avaamisohjeita on alla.
-
Miten SPSS portable -tiedosto avataan?
- SPSS-ohjelmassa portable-tiedoston saa avaamista varten näkyviin valitsemalla pudotusvalikosta File ->
Open -> Data ja valitsemalla kohdasta 'Files of type' tiedostomuodoksi SPSS portable (*.por).
-
Sain aineiston sähköpostin liitteenä zip-tiedostona, mikä se on ja miten se avataan?
- Zip-tiedosto (*.zip) on pakattu tiedosto. Tallenna liitteenä oleva zip-tiedosto ensin oman koneesi
kiintolevylle. Windowsissa resurssienhallinta (Oma tietokone) osaa näyttää ja purkaa zip-tiedostot.
Vaihtoehtoisesti voit käyttää purkamiseen erillistä ohjelmaa (esim. WinZip, 7-zip).
- Miksi verkossa olevat lomakkeet ja koodikirjat eivät aukea?
- PDF-muotoiset lomakkeet ja koodikirjat aukeavat yleensä selainikkunaan tai erilliseen ohjelmaikkunaan. Jos näin ei käy, klikkaa lomakkeen tai koodikirjan linkkiä hiiren kakkosnäppäimellä (yleensä
oikeanpuoleinen), valitse "Tallenna nimellä (Save Target As)", tallenna tiedosto kiintolevylle ja avaa se sieltä
Adobe Acrobat Reader -ohjelmaan. Aiheesta
enemmän.
- Aineiston mukana tuli malliviittaustieto. Mihin sitä tarvitaan?
- Data-aineistoon pitää viitata tekstissä, taulukoissa ja lähdeluettelossa ihan niin kuin muihinkin lähteisiin.
Helpottaakseemme viittaamista toimitamme aineiston mukana aina myös malliviittaustiedon. Viittaustieto löytyy
myös aineistoluettelosivuiltamme aineiston kuvailusta ja aineiston koodikirjasta.
- Miten aineistoihin viitataan julkaisuissa?
- Viite merkitään lähdeluetteloon sellaisenaan, jos mahdollista. Viitettä voi muokata kustantajien ja
julkaisujen käytäntöjen mukaiseksi. Tekstissä tai taulukoiden yhteydessä sovelletaan tieteenalan tai kustantajan
antamia ohjeita. Ohjeita ja esimerkkejä.
- Miten löydän tarvitsemani aineiston?
- Aineistoja voi hakea usealla eri tavalla, esimerkiksi selaamalla www-sivujemme aineistoluetteloita,
käyttämällä sivuhakuamme tai Nesstarin-aineistotietokannan hakua. Aineistot löytyvät myös Tampereen yliopiston
kirjaston TAMCAT-tietokannasta. Hakuvinkkejä.
- Miten saan tietoa uusimmista aineistoista?
- Uusimmat aineistot -sivu listaa tuoreimmat
valmistuneet aineistot. Listan voi myös tilata RSS-syötteenä.
Arkistoitavana olevat aineistot luetellaan Tulevia
aineistoja -sivulla. Tietoa toiminnastamme ja uusista aineistosta saat myös liittymällä sähköpostilistallemme.
- Mikä ihmeen Nesstar?
- Nesstar on tietoarkistojen kansainvälisen yhteistyön
tuloksena kehitetty sovellus, jonka avulla aineistoihin voi tehdä muuttujatason hakuja, hakea esimerkiksi
tiettyä kysymystä.
- Mitä aineistojen arkistointi maksaa tutkijalle tai tutkimushankkeelle?
- Ei mitään. Peruspalvelumme (aineistojen toimitus sähköisessä muodossa, aineistoihin liittyvä tietopalvelu,
aineistojen arkistointi) ovat maksuttomia.
- Minkälaiset aineistot kelpaavat tietoarkistoon?
- Arkistoimme sähköisiä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia
tutkimusaineistoja. Arkistoinnin kannalta on oleellista, että aineistolla on riittävä jatkokäyttöarvo
tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa ja että tiedostojen tekninen kunto mahdollistaa arkistoinnin.
- Mitä käytännön hyötyä minulle on aineiston luovuttamisesta arkistoon?
- Tutkimusaineistojen arkistointi takaa aineiston käytettävyyden vaikka alkuperäiset tallennusohjelmistot
vanhenisivatkin tai laitteistot rikkoutuisivat. Lisäksi teemme aineistoon tarkistuksia ja dokumentoimme ne
yksityiskohtaisesti. Käännämme aineistoa myös englanniksi, jolloin kansainvälinen näkyvyys paranee. Yleisiä perusteita aineistojen
arkistoinnille.
- Voinko asettaa aineiston käytölle ehtoja?
- Kyllä. Aineiston käyttöön ja arkistointiin liittyvistä ehdoista sovitaan luovutussopimuksessa.
- Mitä minun pitäisi tehdä, että tutkimusaineistoni säilyisi käyttökelpoisena ja olisi helppo
arkistoida?
- Tietoarkiston julkaisema Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan
käsikirja antaa yksityiskohtaisia ohjeita sähköisen tutkimusaineiston hallintaan sen elinkaaren eri
vaiheissa. Jos tutkimusprojekti tuottaa, prosessoi, kuvailee ja säilyttää aineiston käsikirjan ohjeiden
mukaisesti, aineiston käyttöarvo kasvaa ja pitkäaikaissäilytyksen kustannukset alenevat huomattavasti.
- Jos haluan arkistoida aineistoni tietoarkistoon, mitä minun pitää ihan ensimmäiseksi tehdä?
- Tutustu arkistointiohjeisiimme ja ota yhteyttä
henkilökuntaamme, niin voimme keskustella arkistoinnin
yksityiskohdista.
- Onko teillä vain kvantitatiivisia aineistoja? Entäs kvaliaineistot?
- Olemme arkistoineet kvalitatiivia aineistoja vuodesta 2003 alkaen. Sekä kvantitatiivisiin että
kvalitatiivisiin aineistoihimme voit tutustua selaamalla aineistoluetteloitamme.
- Mitä kaikkea minun pitää toimittaa tietoarkistolle, kun luovutan aineistoni?
- Varsinaisen datan lisäksi tarpeellista oheismateriaalia ovat kyselylomake (mieluiten yksi blanco lomake),
koodausohjeet ja tiedot julkaisuista. Lisäksi tulee täyttää sopimuslomakkeet. Tietoarkiston henkilökunta auttaa lomakkeiden täytössä.
- Missä kunnossa aineiston tulee olla?
- Aineistonkuvaustietojen lisäksi riittää, että tiedostot ovat avattavissa ja että esimerkiksi muuttujat voidaan
tunnistaa havaintomatriisista. Tiedostoformaatilla ei ole väliä.
- Mitä luovutetuille aineistoille tehdään tietoarkistossa?
- Tarkistamme aineistot, korjaamme mahdolliset epäloogisuudet ja lisäämme metadataa. Tarvittaessa anonymisoimme
aineistot.
- Poistetaanko aineistoista arkistoinnin yhteydessä ns. tutkijan omat muuttujat?
- Kyllä, jos tutkijan kanssa ei erikseen muuta sovita.
- Otatteko vastaan täytetyt kyselylomakkeet?
- Emme ota. Muun muassa säilytystilojen rajallisuuden vuoksi niitä ei voida ottaa vastaan.
- Voiko teille lähettää reikäkortteja ja magneettinauhoja?
- Kyllä voi, mutta ennen lähettämistä pitää asiasta tietenkin sopia. Näin tallennettuja aineistoja voidaan
konvertoida nykyvälineille sopiviksi, mutta se on kallista. Hyvin perustelluissa tapauksissa voimme hoitaa
asiaa.
- Arkistoitteko av-tallenteita?
- Audio- ja videoaineistojen vastaanoton harkitsemme tapauskohtaisesti. Ota yhteyttä henkilökuntaamme.
- Pitääkö kaikki julkaisutkin ilmoittaa, kun lähettää aineiston tietoarkistoon?
- Kaikki tiedossa olevat julkaisut, joissa aineistoa on käytetty, tulisi ilmoittaa meille (esim. gradut,
väitöskirjat, artikkelit ja kirjat). Kirjoja ja raportteja ei tarvitse lähettää, julkaisun bibliografiset tiedot
riittävät. Seminaari- tai harjoitustöitä ei tarvitse ilmoittaa. Listaamme julkaisujen tiedot aineiston
kuvailutietoihin.
- Mitä palveluja teillä on opiskelijoille?
- Opiskelijat voivat tilata aineistojamme. Menetelmäopetuksen
tietovarannon (MOTV) avulla voi kerrata ja opiskella kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä sekä
SPSS-ohjelmiston käyttöä.
- Voivatko myös opiskelijat tilata aineistoja?
- Voivat. Opiskelijoille toimitetaan aineistoja mm. graduihin ja erilaisiin seminaari- ja harjoitustöihin.
Opiskelijoiden tulee pyytää käyttölupahakemukseensa ohjaajan allekirjoitus. Ks. myös tilausohjeet.
- Onko teillä mitään metodikursseille?
- Kyllä, monenlaisia tutkimusaineistoja kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmäopetukseen. Lisäksi meillä on
erillinen menetelmäopetuksen tietovaranto MOTV, jossa on
vapaasti saatavissa joitakin opetukseen ja itseopiskeluun soveltuvia harjoitusaineistoja.
- Otatteko opiskelijoita tietoarkistoon harjoittelijoiksi tai kesätyöntekijöiksi? Pitääkö olla
opiskelijana Tampereen yliopistossa?
- Meillä on joka vuosi muutamia harjoittelijoita/kesätyöntekijöitä lähinnä tutkimusaineistojen käsittely- ja
dokumentointitehtävissä. Suurin osa opiskelijatyöntekijöistämme on ollut Tampereelta, mutta mukaan on mahtunut
myös muiden yliopistojen opiskelijoita. Kaikista meillä avautuvista työpaikoista tiedotetaan www-sivuillamme ja
sähköpostilistallamme.
- Kuinka paljon aineistopyyntöjä tulee?
- Toimitamme vuosittain noin 500 aineistoa. Tarkemmat tilastot ovat tietoarkiston toimintakertomuksissa.
- Kuinka paljon tietoarkistossa on aineistoja?
- Meillä on yli 1100 arkistoitua aineistoa.
- Mikä on suosituin aineisto?
- Kansainväliset vertailuaineistot (ISSP, Eurobarometrit, WVS), erilaiset vaaliaineistot ja pitkät
aineistosarjat.
- Ketkä luovuttavat aineistoja arkistoitavaksi?
- Yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten tutkijoiden ja tutkimushankkeiden lisäksi muun muassa ministeriöt ja
aineistonkeruuorganisaatiot.
- Voiko tietoarkistoon tulla käymään?
- Kyllä. Tietoturvallisuuden vuoksi ovemme on lukossa, mutta ovikelloa soittamalla pääsee sisään. Varsinaisia
vastaanottoaikoja meillä ei ole, joten kannattaa sopia käynnistä etukäteen.
- Tehdäänkö tietoarkistossa tutkimusta?
- Ei juurikaan. Tietoarkisto on tutkimuksen tukiresurssi, jonka tarkoituksena on palvella valtakunnallisesti ja
kansainvälisesti akateemista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Eri alojen tutkimuksen seuraaminen on kuitenkin
erittäin tärkeää tietoarkiston palvelutoiminnalle.
- Kuka rahoittaa tietoarkistoa?
- Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on Tampereen yliopiston erillinen laitos. Perusrahoituksemme tulee
opetus- ja kulttuuriministeriöltä yliopiston kautta, lisäksi meillä on jonkin verran hankerahoitusta.
Alkuvaiheessa toimintaa tukivat myös Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan liitto.
- Miksi tietoarkisto on juuri Tampereen yliopiston yhteydessä?
- Opetusministeriö päätti asian syksyllä 1997 Suomen Akatemian tietoarkistotyöryhmän muistion pohjalta.
Muutamilta yliopistoilta pyydettiin ehdotuksia, ja OPM katsoi Tampereen tarkoituksenmukaisimmaksi
sijoituspaikaksi. Koska palvelumme toimivat enimmäkseen verkossa, toiminnan valtakunnallisuus on toteutettavissa
mutkattomasti.
- Tietoarkisto on siis valtakunnallinen palveluyksikkö?
- Kyllä. Suomalaisen tiedeyhteisön lisäksi palvelemme kansainvälistä tiedeyhteisöä tarjoamalla tutkimuksen käyttöön Suomea
koskevia tietoja ja aineistoja.
- Koska arkisto on perustettu?
- Aloitimme toiminnan vuoden 1999 alussa.
- Kuinka paljon henkilökuntaa teillä on?
- Meillä on 13 vakituista työntekijää. Muuta henkilöstöä on määräaikaisissa projekteissa. Henkilökunnan yhteystiedot.
- Mitä tarkoittaa tietoarkiston lyhenne FSD?
- Lyhenne tulee tietoarkiston englanninkielisestä nimestä Finnish Social Science Data Archive.
- Miten saan tietoa tietoarkistosta ja aineistoista?
- Kaikki ajankohtaiset tiedot löytyvät verkkosivuiltamme. Tutustu Tietoarkistolehteen ja tiedotteisiimme. Tietoa toiminnastamme ja uusista
aineistosta saat kätevästi liittymällä
sähköpostilistallemme.
- Minkä alan ihmisiä tietoarkistossa työskentelee?
- Henkilökunnan koulutustaustoista löytyvät mm. sosiologia, kansantaloustiede, politiikan tutkimus,
informaatiotutkimus, tilastotiede, tietotekniikka ja matematiikka. Arkisto-, kirjasto- ja tutkimustoiminnan
välimaastoon sijoittuva työ vaatii monitaitoisuutta.
- Ottaako tietoarkisto sivareita?
- Tietoarkisto on siviilipalveluslaitos. Otamme sivareita, jos hakijan osaaminen ja meidän tarpeemme kohtaavat.
Lisätietoja siviilipalveluksen suorittamisesta meillä.
- Mikä on tietoarkiston suhde Tilastokeskukseen?
- Tilastokeskus on hyvin tärkeä yhteiskuntatieteellisten tutkimusaineistojen kokoaja. Suomessa kansallinen
tilastotoimi nojautuu suuressa määrin erilaisiin rekisteritietoihin sekä haastattelu- ja rekisteritietoja
yhdistäviin aineistoihin. Yhteiskuntatieteelliset data-arkistot puolestaan säilyttävät enimmäkseen
kyselyaineistoja. Tilastokeskuksen aineistoja ei arkistoida tietoarkistoon, mutta joitakin Tilastokeskuksen
aineistoja kuvaillaan aineistoluetteloomme. Lisäksi Tilastokeskus vastaa tietoarkiston kanssa Suomen
kansallisesta jäsenyydestä kansainväliseen ISSP-hankkeeseen.
|