Malliesimerkit ja sanastot

Aineistonkuvailussa käytetyt sanastot

» Otantamenetelmä
» Keruumenetelmä
» Tutkimuksen aikaulottuvuus
» Keruuväline
» Havaintoyksikkötyyppi/aineistoyksikkötyyppi
» Tieteenala

Otantamenetelmä

Aineistossa käytetyn otantamenetelmän tyyppiluokittelu. Jos on käytetty useampaa eri otantamenetelmää aineiston eri osiin, luokittellaan ne kaikki.

Perustuu DDI-allianssin piirissä kehitettyyn kansainväliseen sanastoon: DDI Controlled Vocabulary for Sampling Procedure.

Suomenkielinen termiEnglanninkielinen termi
Kokonaisaineisto Total universe/Complete enumeration
Todennäköisyysotanta Probability
Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta Probability: Simple random
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta Probability: Systematic random
Todennäköisyysotanta: ositettu otanta Probability: Stratified
Todennäköisyysotanta: suhteutettu ositettu otanta Probability: Stratified: Proportional
Todennäköisyysotanta: suhteuttamaton ositettu otanta Probability: Stratified: Disproportional
Todennäköisyysotanta: ryväsotanta Probability: Cluster
Todennäköisyysotanta: yksiasteinen ryväsotanta Probability: Cluster: Simple random
Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotanta Probability: Cluster: Stratified random
Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta Probability: Multistage
Ei-todennäköisyysotanta Non-probability
Ei-todennäköisyysotanta: itsestään muotoutunut näyte Non-probability: Availability
Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta Non-probability: Purposive
Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta Non-probability: Quota
Ei-todennäköisyysotanta: osallistuja-avusteinen poiminta Non-probability: Respondent-assisted
Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä Mixed probability and non-probability
Muu otantamenetelmä Other sampling procedure
Ei luokiteltavissa Cannot be classified
Ei tiedossa Information not available
  • Kokonaisaineisto: Kaikki perusjoukon yksiköt (henkilöt, kotitaloudet, organisaatio jne.) valitaan mukaan. Mitään otantaa ei tehdä. Jos perusjoukko on esimerkiksi tietyn ammattiliiton jäsenet, kaikki liiton jäsenet saavat kutsun osallistua tutkimukseen.
  • Todennäköisyysotanta: Kaikilla perusjoukon yksiköillä (henkilöillä, kotitalouksilla, organisaatioilla jne) on etukäteen laskettavissa oleva, nollaa suurempi todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Havaintoyksiköiden poiminta perustuu todennäköisyysotantaan. Tätä pääluokkaa käytetään vain, mikäli kyseistä todennäköisyysotantatyyppiä ei ole sanastossa (esim. PPS, probability proportional to size, ositettu systemaattinen otanta erisuurilla todennäköisyyksillä), ei ole tarkempaa tietoa millaista todennäköisyysotantaa on käytetty tai otantatyyppi on vaikea määritellä.
  • Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta: Kaikilla perusjoukon yksiköillä (henkilöillä, kotitalouksilla, organisaatioilla jne) on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Tyypillisessä tapauksessa koko perusjoukko järjestetään otoskehikkoon eli luetteloon, josta havaintoyksiköt valitaan satunnaisotannalla.
  • Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta: Systemaattisessa eli tasavälisessä otannassa määritellään ensin poimintaväli (k) jakamalla koko perusjoukon yksikkömäärä halutulla otoskoolla. Aloituskohta saadaan satunnaisotannalla otoskehikosta, joka yleensä kattaa koko perusjoukon. Seuraavaksi poimitaan joka k:s yksikkö perusjoukosta aloituskohdasta lähtien. Esimerkiksi jos 10 000 työntekijän yrityksestä halutaan saada 1000 henkilön otos, aloituskohta arvotaan ja sen jälkeen henkilökuntarekisterin joka kymmenettä henkilöä pyydetään mukaan tutkimukseen.
  • Todennäköisyysotanta: ositettu otanta: Perusjoukko jaetaan ensin jonkin ominaisuuden mukaan erillisiin, toisensa poissulkeviin ositteisiin. Tämän jälkeen jokaisesta ositteesta poimitaan yksiköitä jollain todennäköisyysotantamenetelmällä. Esimerkiksi kansallisessa asennetutkimuksessa maan väestö jaetaan kahteen alueelliseen ositteeseen: länsiosaan ja itäosaan. Tämän jälkeen yksiköitä poimitaan kummastakin ositteesta satunnais- tai systemaattisella otannalla. Tätä laajempaa termiä käytetään, jos ositetun otannan suhteellisuus ei ole tiedossa tai on vaikeasti määriteltävissä.
  • Todennäköisyysotanta: suhteutettu ositettu otanta: Perusjoukko jaetaan ensin erillisiin, toisensa poissulkeviin ositteisiin jonkin ominaisuuden mukaan. Suhteutetussa ositetussa otannassa kunkin ositteen otoskoko suhteessa kokonaisotokseen on sama kuin tämän ositteen suhteellinen koko perusjoukossa. Esimerkki: maa on jaettu kahteen alueelliseen ositteeseen, joissa länsiosa sisältää 80 % ja itäosa 20 % maan kokonaisväestöstä. Jos 1000 henkilön otos on suhteutettu ositettu otanta, otokseen valitaan 800 henkilöä lännestä (80 %) ja 200 henkilöä idästä (20 %).
  • Todennäköisyysotanta: suhteuttamaton ositettu otanta: Perusjoukko jaetaan ensin jonkin ominaisuuden mukaan erillisiin, toisensa poissulkeviin ositteisiin. Suhteuttamattomassa ositetussa otannassa kunkin ositteen otoskoko suhteessa kokonaisotokseen ei ole sama kuin ositteen suhteellinen koko perusjoukossa. Eri ositteista valittu otoskoko voi olla samansuuruinen, optimaalinen tai se saattaa heijastaa tutkimuksen tavoitteita (esim. tehdään yliotos tietystä perusjoukon osasta). Esimerkki: maa jaetaan kahteen alueelliseen ositteeseen, joissa länsiosa sisältää 80 % ja itäosa 20 % maan kokonaisväestöstä. Jos halutaan samansuuruiset otokset, puolet yksiköistä valitaan lännestä ja puolet idästä, niin että molemmat muodostavat 50 % kokonaisotoksesta. Jos itäosan väestöä halutaan tutkia tarkemmin, voidaan tehdä otos, jossa 40 % yksiköistä valitaan lännestä ja 60 % idästä, joten itäosasta on tehty yliotos.
  • Todennäköisyysotanta: ryväsotanta: Perusjoukon yksiköt ryhmitellään luontaisesti muodostuviin ryppäisiin. Otokseen poimitaan todennäköisyysotannalla vain osa ryppäistä. Valituista ryppäistä otetaan mukaan tutkimukseen kaikki yksiköt. Ryppäät saattavat olla esim. maantieteellisiä, ajallisia tai hallinnollisia yksiköitä. Tätä laajempaa termiä käytetään vain, jos tarkempi ryväsotannan muoto ei ole tiedossa tai on vaikeasti määriteltävissä.
  • Todennäköisyysotanta: yksiasteinen ryväsotanta: Perusjoukon yksiköt ryhmitellään luontaisesti ilmeneviin ryppäisiin. Otokseen poimitaan todennäköisyysotannalla vain osa ryppäistä. Valituista ryppäistä otetaan mukaan tutkimukseen kaikki yksiköt. Esimerkiksi jos halutaan otos kaupungin koululaisista, kukin koulu muodostaa yhden ryppään, kouluista valitaan mukaan satunnaisotannalla vain osa ja otokseen tulleista kouluista kutsutaan mukaan kaikki koululaiset. Ryväsotanta eroaa ositetusta otannasta siten, että ositetussa otannassa valitaan satunnaisotannalla yksiköitä kaikista ositteista, kun taas yksiasteisessa ryväsotannassa poimitaan satunnaisotannalla itse ryppäät ja niiden sisällä otetaan mukaan kaikki yksiköt.
  • Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotanta: Perusjoukon yksiköt ryhmitellään ensin luontaisesti ilmeneviin ryppäisiin. Seuraavaksi ryppäiden joukko jaetaan toisensa poissulkeviin ositteisiin ja kustakin ositteesta valitaan todennäköisyysotannalla vain osa siihen sisältyvistä ryppäistä. Valittujen ryppäiden sisällä mukaan otetaan kaikki yksiköt. Esimerkiksi jos halutaan otos kaupungin koululaisista, koulut (luontaiset ryppäät) jaetaan kolmeen ositteeseen niiden koon mukaan (pienet, keskisuuret ja suuret koulut) ja kustakin ositetyypistä valitaan satunnaisotannalla mukaan osa kouluista. Näin mukaan tulee kaikenkokoisia kouluja. Valittujen koulujen sisällä pyydetään mukaan kaikki koululaiset.
  • Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta: Otanta tehdään kahdessa tai useammassa eri vaiheessa siten, että jokaisessa vaiheessa otos pienenee ja kaikissa vaiheissa käytetään jotain todennäköisyysotantaa (eli missään vaiheessa ei oteta mukaan kaikkia yksiköitä). Todennäköisyysotannan menetelmä saattaa vaihtua eri vaiheissa. Esimerkiksi jos halutaan otos kaupungin koululaisista, valitaan ensin mukaan osa kaupungin kouluista. Seuraavassa vaiheessa valitaan otokseen tulleista kouluista osa luokista. Viimeisessä vaiheessa valitaan jokaisesta mukaan tulleesta luokasta osa koululaisista.
  • Ei-todennäköisyysotanta: Yksiköiden (henkilöiden, kotitalouksien, organisaatioiden jne) valinta ei perustu todennäköisyysotantaan. Yksiköiden todennäköisyyttä tulla valituksi ei voida määritellä. Tätä laajempaa termiä käytetään vain, mikäli ei ole tarkemmin tiedossa mitä ei-todennäköisyysotannan menetelmää on käytetty tai menetelmä on vaikeasti määriteltävissä.
  • Ei-todennäköisyysotanta: itsestään muotoutunut näyte: Yksiköt valikoituvat otokseen siksi, että he/ne ovat suhteellisen helposti saavutettavissa tai päättävät itse osallistua tutkimuskutsun havaittuaan (itsevalikoitunut näyte). Tutkijoilla saattaa olla mielessään tietynlainen kohderyhmä, mutta he eivät kontrolloi näytteenmuodostusmekanismia. Esimerkki 1: Kutsutaan mukaan tietystä kampusalueen rakennuksesta ulos tulevat opiskelijat. Esimerkki 2: Henkilöt tulevat mukaan tutkimukseen nähtyään tietyn alan lehdissä julkaistun tutkimuskutsun. Kutsu ei ole suunnattu heille henkilökohtaisesti vaan ryhmälle, johon he saattavat kuulua. Esimerkki 3: Tehdään havainnointia julkisessa tilassa.
  • Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta: Yksiköt valitaan ja heihin otetaan yhteyttä, koska heillä katsotaan olevan tutkimusaiheelle tarpeellista tietoa. Valinta perustuu tutkijoiden harkintaan sekä riippuvan tai riippumattoman muuttujan ominaisuuksiin. Tutkijat tai heidän valtuuttamansa henkilöt kontrolloivat näytteenmuodostusmekanismia. Käytetyt valintakriteerit määrittävät perusjoukon. Esimerkiksi tutkimukseen saatetaan kutsua tietyn alan asiantuntijoita, tai lääketieteelliseen tutkimukseen saatetaan pyytää mukaan henkilöitä, jotka ovat muuten samankaltaisia mutta poikkeavat tutkimusaiheen osalta (joka voi olla esimerkiksi tietty sairaus).
  • Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta: Perusjoukko jaetaan erillisiin ja toisensa poissulkeviin ositteisiin jonkin etukäteen määritellyn kriteerin mukaan (esim. sukupuoli, ikä, etninen ryhmä, uskonto, koulutus). Yksiköiden suhteellinen osuus kussakin ositteessa määräytyy todellisen perusjoukon mukaan tai heijastaa haluttua perusjoukkoa. Sitten poimitaan yksiköitä ei-todennäköisyysmenetelmillä kunnes yksiköiden etukäteen määrätty määrä kussakin ositteessa täyttyy. Esimerkiksi, jos perusjoukossa on 89 prosenttia suomenkielisiä, 5 prosenttia ruotsinkielisiä ja 6 prosenttia muunkielisiä, suhteutetussa kiintiöpoiminnassa kieliryhmien prosenttiosuudet pysyvät otoksessa samana kuin perusjoukossa. Suhteuttamattomassa kiintiöpoiminnassa kieliryhmien prosenttiosuudet ovat erilaiset ja riippuvat tutkimuksen tarpeista, esimerkiksi tarpeesta tehdä yliotos ruotsin- ja muunkielisistä.
  • Ei-todennäköisyysotanta: osallistuja-avusteinen poiminta: Perusjoukkoon kuuluvat, näytteeseen jo valitut havaintoyksiköt auttavat löytämään lisää yksiköitä näytteeseen. Tyypillinen esimerkki on lumipallopoiminta, jossa tutkija ensin kutsuu mukaan valintakriteereitä vastaavan ryhmän tutkittavia. Valittuja henkilöitä pyydetään ehdottamaan lisää tutkittavia samasta perusjoukosta samoja valintakriteereitä käyttäen. Menetelmää käytetään esimerkiksi hankalasti saavutettavien tutkimushenkilöiden löytämisessä (huumeidenkäyttäjät, laittomasti maassa oleskelevat jne.)
  • Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä: Otanta, joka yhdistää todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan menetelmiä. Näitä menetelmiä saatetaan käyttää yhdessä otannan tietyssä vaiheessa tai eri menetelmiä eri vaiheissa. Esimerkki 1: Uskonnollisia vähemmistöjä tutkittaessa tutkija saattaa käyttää sekä ositettua otantaa väestörekisteristä uskonnollisista vähemmistöistä että osallistuja-avusteista poimintaa. Esimerkki 2: Tutkimuksessa käytetään ensimmäisissä vaiheissa todennäköisyysotantaa mutta viimeisessä vaiheessa kiintiöpoimintaa. Jos aineisto koostuu erillisistä otoksista, kuvailuun lisätään lisäksi niissä käytetyt menetelmät.
  • Muu otantamenetelmä: Otantamenetelmä on tiedossa, mutta sanastossa ei ole sopivaa termiä.
  • Ei luokiteltavissa: Jotakin tietoa otantamenetelmästä on saatavilla, muttei riittävästi sanastotermeillä luokiteltavaksi. Hyvin harvinaisissa tapauksissa eri menetelmiä on myös saatettu yhdistää tavalla, jota ei voida määritellä sanastotermien avulla.
  • Ei tiedossa: Otantamenetelmästä ei ole saatavilla mitään tietoa.

Keruumenetelmä

Kuvailtavan aineiston ensisijainen keruumenetelmä. Mikäli aineisto perustuu jo aiemmin olemassa olevaan aineistoon tai aineistoihin, kuvaillaan prosessi tai tekniikka, jolla aineisto on muodostettu. Käytä aina niin tarkkaa termiä kuin mahdollista. Jos aineistossa on käytetty useampaa kuin yhtä keruumenetelmää, kuvaa ne kaikki omilla termeillään.

Perustuu DDI-allianssin piirissä kehitettyyn kansainväliseen sanastoon: DDI Controlled Vocabulary for Mode Of Collection

Suomenkielinen termi Englanninkielinen termi
Haastattelu Interview
Kasvokkainen haastattelu Face-to-face interview
Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI) Face-to-face interview: CAPI/CAMI
Kasvokkainen haastattelu: paperikyselylomake (PAPI) Face-to-face interview: PAPI
Puhelinhaastattelu Telephone interview
Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI) Telephone interview: CATI
Sähköpostihaastattelu E-mail interview
Verkkohaastattelu Web-based interview
Itsetäytettävä lomake Self-administered questionnaire
Itsetäytettävä lomake: sähköpostilomake Self-administered questionnaire: E-mail
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake Self-administered questionnaire: Paper
Itsetäytettävä lomake: tekstiviesti- tai mobiililaitelomake (SMS tai MMS) Self-administered questionnaire: SMS/MMS
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake Self-administered questionnaire: Web-based
Itsetäytettävä lomake: tietokoneavusteinen (CASI) Self-administered questionnaire: Computer-assisted (CASI)
Kohderyhmäkeskustelu Focus group
Kohderyhmäkeskustelu: kasvokkainen keskustelu Face-to-face focus group
Kohderyhmäkeskustelu: puhelinkeskustelu Telephone focus group
Kohderyhmäkeskustelu: verkkokeskustelu Online focus group
Oma kirjoitus tai päiväkirja Self-administered writings and/or diaries
Oma kirjoitus tai päiväkirja: sähköpostilla saatu Self-administered writings and/or diaries: E-mail
Oma kirjoitus tai päiväkirja: paperimuotoinen kirjoitus Self-administered writings and/or diaries: Paper
Oma kirjoitus tai päiväkirja: verkon kautta saatu Self-administered writings and/or diaries: Web-based
Havainnointi Observation
Havainnointi: kenttähavainnointi Field observation
Havainnointi: kenttähavainnointi: osallistuva Participant field observation
Havainnointi: kenttähavainnointi: ei-osallistuva Non-participant field observation
Havainnointi: laboratoriohavainnointi Laboratory observation
Havainnointi: laboratoriohavainnointi:osallistuva Participant laboratory observation
Havainnointi: laboratoriohavainnointi: ei-osallistuva Non-participant laboratory observation
Havainnointi: tietokonepohjainen havainnointi Computer-based observation
Kontrolloitu koe Experiment
Kontrolloitu koe: laboratoriokoe Laboratory experiment
Kontrolloitu koe: kenttä- tai interventiokoe Field/Intervention experiment
Kontrolloitu koe: virtuaalinen koe Web-based experiment
Taltiointi Recording
Sisällönkoodaus Content coding
Litterointi Transcription
Kooste- tai synteesiaineisto Compilation/Synthesis
Yhteenveto, lyhennelmä tai tiivistelmä Summary
Aggregointi Aggregation
Simulointi Simulation
Mittaukset ja testit Measurements and tests
Mittaukset ja testit: tietämyksen, taipumusten, soveltuvuuden ja oppimistulosten mittaaminen Educational measurements and tests
Mittaukset ja testit: fyysisten ominaisuuksien mittaaminen Physical measurements and tests
Mittaukset ja testit: psykologisten ominaisuuksien mittaaminen Psychological measurements and tests
Muu keruumenetelmä Other mode of collection
  • Haastattelu: Ennalta suunniteltu, haastattelijan ja yhden tai useamman haastateltavan välinen keskustelu, jossa haastattelija saa tietoa tutkimustarkoituksiin. Käytä tarkempaa haastattelutermiä mikäli mahdollista. Jos haastateltavia on enemmän kuin yksi ja ryhmän keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää, käytetään termiä "Kohderyhmäkeskustelu". Haastattelutermejä käytetään myös mikäli on kyseessä ryhmähaastattelu eli useamman henkilön yhtäaikainen haastattelu. Jos ryhmä keskustelee keskenään, ainakin osittain, eikä ainoastaan vastaa haastattelijan kysymyksiin, käytetään jotain kohderyhmäkeskustelutermiä.
  • Kasvokkainen haastattelu: Kasvokkain tehty yksilö- tai ryhmähaastattelu, jossa haastattelija esittää kysymykset ja taltioi vastaukset. Käytetään silloin, kun haastattelija tallentaa saamansa tiedot haastattelumuistiinpanoilla, tai haastattelu äänitetään tai videoidaan, eikä se kuulu mihinkään kasvokkaisen haastattelun alaluokkaan. Äänitettyjen tai videoitujen haastattelujen litterointi on osa aineistonkäsittelyä, ei keruumenetelmä. Jos ryhmä keskustelee, eikä vain vastaa haastattelijan kysymyksiin, käytetään termiä "Kohderyhmäkeskustelu: kasvokkainen keskustelu".
  • Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI): Computer-assisted personal interviewing (CAPI) tai Computer-assisted mobile interviewing (CAMI). Haastattelija lukee kysymykset kannettavalta tietokoneelta, kämmentietokoneelta, tabletista tai älypuhelimesta ja tallentaa haastateltavan vastaukset suoraan laitteeseen. Tämä eroaa termistä "Itsetäytettävä lomake: tietokoneavusteinen (CASI)" siten, että tässä haastattelija tallentaa tiedot.
  • Kasvokkainen haastattelu: paperikyselylomake (PAPI): Paper-and-pencil interviewing (PAPI). Paperilomaketta käyttäen tehty henkilökohtainen haastattelu. Haastattelija lukee kysymykset paperilomakkeelta ja kirjoittaa haastateltavan vastaukset lomakkeelle. Kaikki haastateltavat siis vastaavat saman kyselylomakkeen kysymyksiin.
  • Puhelinhaastattelu: Puhelimitse tehty haastattelu. Termiä voi käyttää sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta haastattelusta.
  • Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI): Computer-assisted telephone interviewing (CATI). Haastattelija lukee kysymykset tietokoneelta puhelimessa ja tallentaa haastateltavan vastaukset suoraan tietokoneelle.
  • Sähköpostihaastattelu: Haastattelu tehdään sähköpostin välityksellä. Haastattelu sisältää yleensä useita sähköpostiviestejä, jotka mahdollistavat keskustelun jatkumisen alussa esitettyjen kysymysten ja niihin saatujen vastausten jälkeen.
  • Verkkohaastattelu: Verkon välityksellä tehty haastattelu, esimerkiksi verkkokeskustelufoorumilla tai käyttäen teknologiaa, jonka avulla haastattelija ja haastateltava(t) voivat keskustella samanaikaisesti (esim. chat, Skype, videokonferenssit).
  • Itsetäytettävä lomake: Tutkimuksen osanottaja täyttää kysely- tai ilmoituslomakkeen itsenäisesti. Pääluokkaa käytetään, jos ei tiedetä missä muodossa lomake on saatu ja palautettu tai jos keruumenetelmää ei selkeästi kuvaa mikään suppeampi termi.
  • Itsetäytettävä lomake: sähköpostilomake: Osanottaja täyttää sähköpostin tekstiosiossa tai sähköpostin liitetiedostona tulleen kyselylomakkeen ja palauttaa sen sähköpostilla. Jos sähköpostissa on vain linkki verkkokyselylomakkeeseen, käytetään termiä "Itsetäytettävä lomake: verkkolomake".
  • Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake: Osanottaja täyttää perinteisen paperisen kyselylomakkeen itse. Paperilomake voidaan lähettää tai palauttaa postissa, tai antaa henkilökohtaisesti.
  • Itsetäytettävä lomake: tekstiviesti- tai mobiililaitelomake (SMS tai MMS): Osanottaja täyttää tekstiviestinä tai mobiililaitekyselynä välitetyn kyselylomakkeen itse ja palauttaa sen samalla teknologialla.
  • Itsetäytettävä lomake: verkkolomake: Osanottaja täyttää kysely- tai ilmoituslomakkeen verkossa itse (Computer-assisted web interviewing, CAWI). Lomake voi olla dynaaminen tai muuttumaton. Dynaamisessa lomakkeessa kysymysten järjestys sekä esitetyt kysymykset riippuvat edeltäviin kysymyksiin annetuista vastauksista. Lomake voi myös sisältää kuvia, video- tai äänitiedostoja, linkkejä toisiin verkkosivuihin jne.
  • Itsetäytettävä lomake: tietokoneavusteinen (CASI): Tietokoneavusteinen itsetäytettävä kyselylomake, jossa vastaaja tallentaa itse vastauksensa tietokoneelle (pöytäkone, kannettava tietokone, kämmentietokone tai tabletti). Tiedot eivät siirry verkon kautta vaan taltioituvat vain tietokoneelle. Lomake voi olla dynaaminen tai muuttumaton. Termi sisältää myös harvoin käytetyt VCASI:n (Video computer-assisted self-interviewing), ACASI:n (Audio computer-assisted self-interviewing) ja TACASI:n (Telephone audio computer-assisted self-interviewing).
  • Kohderyhmäkeskustelu: Tutkimustarkoitusta varten järjestetty kohderyhmäkeskustelu tietystä aiheesta. Ryhmän osanottajat valitaan aiheen mukaan ja osanottajien välinen vuorovaikutus on osa tutkimuskohdetta. Joskus on vaikea määritellä milloin kyseessä on ryhmähaastattelu ja milloin ryhmäkeskustelu. Kohderyhmäkeskustelutermejä käytetään lähinnä silloin, kun ryhmä on keskustellut jostain asiasta ainakin osittain, eikä vain vastannut tutkijoiden esittämiin kysymyksiin.
  • Kohderyhmäkeskustelu: kasvokkainen keskustelu: Tutkimustarkoitusta varten järjestetty kohderyhmäkeskustelu tietystä aiheesta. Keskustelu käydään kasvokkain.
  • Kohderyhmäkeskustelu: puhelinkeskustelu: Tutkimustarkoitusta varten järjestetty kohderyhmäkeskustelu tietystä aiheesta. Keskustelu käydään puhelimen välityksellä.
  • Kohderyhmäkeskustelu: verkkokeskustelu: Tutkimustarkoitusta varten järjestetty kohderyhmäkeskustelu tietystä aiheesta. Keskustelu käydään verkossa.
  • Oma kirjoitus tai päiväkirja: Osanottajien itse kirjoittamat elämäkerrat, tarinat, päiväkirjat ja muut kirjoitukset.
  • Oma kirjoitus tai päiväkirja: sähköpostilla saatu: Osanottajien sähköpostin välityksellä toimittamat omat kirjoitukset ja päiväkirjat.
  • Oma kirjoitus tai päiväkirja: paperimuotoinen kirjoitus: Osanottajien paperimuotoiset omat kirjoitukset ja päiväkirjat.
  • Oma kirjoitus tai päiväkirja: verkon kautta saatu: Osanottajien verkossa kirjoittamat omat kirjoitukset ja päiväkirjat.
  • Havainnointi: Keruumenetelmä, jossa tarkkaillaan tapahtumia, käyttäytymistä, vuorovaikutusta jne. niiden tapahtuessa, ilman minkään riippumattoman muuttujan manipulointia.
  • Havainnointi: kenttähavainnointi: Havainnointi suoritetaan luonnollisessa, kontrolloimattomassa ympäristössä. Termiä käytetään, mikäli ei ole tiedossa, onko havainnointi osallistuvaa vai ei-osallistuvaa.
  • Havainnointi: kenttähavainnointi: osallistuva: Havainnointi suoritetaan luonnollisessa, kontrolloimattomassa ympäristössä. Tutkija on vuorovaikutuksessa tutkittavien kanssa ja hänellä on usein jokin rooli tutkinnan kohteena olevassa sosiaalisessa tilanteessa.
  • Havainnointi: kenttähavainnointi: ei-osallistuva: Havainnointi suoritetaan luonnollisessa, kontrolloimattomassa ympäristössä. Tutkija ja tutkittavat eivät ole lainkaan vuorovaikutuksessa keskenään. Kutsutaan myös suoraksi tai ulkopuoliseksi kenttähavainnoinniksi.
  • Havainnointi: laboratoriohavainnointi: Kokeellinen havainnointi kontrolloidussa, tarkoitusta varten luodussa tilassa tai ympäristössä. Tätä termiä käytetään mikäli ei ole tiedossa onko laboratoriohavainnointi osallistuvaa vai ei-osallistuvaa.
  • Havainnointi: laboratoriohavainnointi: osallistuva: Kokeellinen havainnointi kontrolloidussa, tarkoitusta varten luodussa tilassa. Tutkija on vuorovaikutuksessa tutkittavien kanssa ja hänellä on usein jokin rooli tutkimuksen kohteena olevassa sosiaalisessa tilanteessa. Esimerkki: Lasten leikkien havainnointi laboratorioon rakennetussa leikkihuoneessa, jossa tutkija ottaa osaa leikkiin.
  • Havainnointi: laboratoriohavainnointi: ei-osallistuva: Kokeellinen havainnointi kontrolloidussa, tarkoitusta varten luodussa tilassa. Tutkija ei ole missään vuorovaikutuksessa tutkittavien kanssa. Kutsutaan myös tarkkailevaksi laboratoriohavainnoinniksi. Esimerkki: Lasten leikkien havainnointi laboratorioon rakennetussa leikkihuoneessa, jossa tutkija ei ota osaa leikkiin.
  • Havainnointi: tietokonepohjainen havainnointi: Havainnointimenetelmä, jossa kerätään tietoa ihmisten tietokoneen käytöstä ohjelmallisesti. Havainnointiohjelma voi olla sisäänrakennettu tietokoneohjelmaan tai se voi olla erillinen ohjelma. Tietoa voidaan kerätä käyttäjien määristä, heidän tavoistaan käyttää ohjelmaa ja sen toimintoja, navigoinnista jne. Jos tietokoneen avulla mitataan jotain muuta, esimerkiksi sääilmiöitä tai ihmisen biologisia ominaisuuksia, kyse ei ole tässä tarkoitetusta tietokonepohjaisesta havainnoinnista. Tällöin käytetään muuta soveltuvaa termiä, esimerkkitapauksissa "Taltiointi" tai "Mittaukset ja testit".
  • Kontrolloitu koe: Tutkimusasetelma, jossa tutkimushypoteesin mukaisesti manipuloidaan yhtä tai useampaa riippumatonta muuttujaa.
  • Kontrolloitu koe: laboratoriokoe: Kontrolloidussa, tarkoitusta varten luodussa ympäristössä suoritettu koe, jossa tutkija(t) manipuloivat yhtä tai useampaa riippumatonta muuttujaa ja mittaavat sen vaikutusta riippuvaan muuttujaan.
  • Kontrolloitu koe: kenttä- tai interventiokoe: Luonnollisessa, kontrolloimattomassa ympäristössä suoritettu koe, jossa tutkija(t) manipuloivat yhtä tai useampaa riippumatonta muuttujaa. Esimerkki: kliiniset tutkimukset.
  • Kontrolloitu koe: virtuaalinen koe: Internetissä toteutettu kokeellinen tutkimus, jossa on ohjelmallisesti luotu keinotekoisia virtuaalisia ympäristöjä tai tapahtumia tutkimusta varten. Esimerkki: Keinotekoisen kielen oppimiskoe, virtuaalisen pelikäyttäytymisen koe.
  • Taltiointi: Aineiston taltioiminen mekaanisesti tai elektronisesti tavalla, joka mahdollistaa sen kuuntelun, katselun tai monistamisen. Sisältää mm. valokuvien, videon tai äänen taltioimisen. Esimerkki: Kokousten tai vastaanottojen videoiminen ilman tutkijan läsnäoloa, valokuvista muodostuva aineisto. Jos aineisto on kerätty haastatteluilla, jotka on taltioitu, lisätään myös ensisijainen keruumenetelmä eli joku haastattelutermeistä.
  • Sisällönkoodaus: Jo olemassa olevasta, alun perin toisiin tarkoituksiin luodusta kvalitatiivisesta aineistosta (esim. tekstiaineistot, ääni- ja kuvatiedostot, valokuvat) muodostetaan kvantitatiivinen aineisto (matriisi) sovittua koodausohjetta käyttäen. Esimerkki: sanomalehtiartikkeleiden sisällön luokittelu annettujen kriteerien mukaan.
  • Litterointi: Informaation siirtäminen käsin kirjaamalla toisesta lähteestä tai toisesta formaatista, muodosta tai aakkosjärjestelmästä. Esimerkki: Musiikin esittäminen nuotteina, kemialliset kaavat. Jos aineisto muodostuu havaintomuistiinpanoista tai haastattelulitteroinneista, suositellaan kuvattavaksi ensisijainen keruumenetelmä käyttämällä sopivaa havainnointi- tai haastattelutermiä. Haastattelutaltiointien litterointia pidetään jo kerätyn aineiston käsittelynä, ei keruumenetelmänä.
  • Kooste- tai synteesiaineisto: Tietojen kerääminen ja kokoaminen useista, usein heterogeenisistä lähdemateriaaleista, joilla yksi tai useampi yhteinen referenssi. Ainakin yksi lähteistä on olemassa valmiina jo ennestään muita tarkoituksia varten. Kerätyt tiedot yhdistetään uudeksi tutkimusaineistoksi. Esimerkkejä: Tiedon kerääminen suomalaisten yliopistojen historiasta käyttämällä monia eri lähteitä, tai kyselytutkimuksen tietojen yhdistäminen muista tietolähteistä saatuihin tietoihin. Jos aineistoon sisältyy kyselytutkimusaineiston lisäksi merkittävä määrä esimerkiksi rekistereistä saatua taustamuuttujatietoa, suositellaan käytettäväksi sekä tätä termiä että kyselytutkimuksen keruuta kuvastavaa termiä.
  • Yhteenveto, lyhennelmä tai tiivistelmä: Tietoa kerätään muodostamalla yhteenveto tai tiivistelmä olennaisista seikoista. Esimerkiksi: Haastatteluista ei tehdä translitteraatioita vaan aineisto muodostuu haastattelujen tiivistelmistä, tai sanomalehtiuutisisten aiheista muodostetaan aineisto tiivistämällä ne pariin lauseeseen. Mikäli kvalitatiivisesta lähdeaineistosta muodostetaan kvantitatiivinen aineisto, käytetään termiä "Sisällönkoodaus".
  • Aggregointi: Tilastollinen tieto, jossa yksittäisiä havaintoyksiköitä koskevat tiedot ovat keskiarvoistettu, yhteenlaskettu tai jotenkin muuten yhdistetty laajempaa ryhmää koskevaksi tiedoksi siten, että yksittäisen havaintoyksiköiden tiedot eivät ole enää erotettavissa. Esimerkkejä: Kansallinen rikostilasto, joka yhteenlaskettu yksittäisten poliisipiirien tilastoista, tai kuukausittainen hintaindeksi, joka on keskiarvo yksittäisten hyödykkeiden hinnoista. Termiä käytetään yleensä silloin, kun koko aineisto on aggregoitu, ei muutaman yksittäisen muuttujan aggregointitapauksessa.
  • Simulointi: Todellisten prosessien, tapahtumien ja systeemien piirteiden tai mahdollisen muuttumisen tutkiminen mallintamalla, usein tietokoneohjelmia käyttäen. Esimerkiksi: Tietokoneohjelma mallintaa kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen muutoksia arvonlisäveron muuttuessa.
  • Mittaukset ja testit: Ihmisten ja muiden elollisten olioiden, esineiden, materiaalien ja ilmiöiden ominaisuuksien mittaaminen käyttäen etukäteen määriteltyjä standardeja tai tarkoitukseen kehitettyjä mittareita ja tekniikoita. Käytetään varsinkin tietyllä nimellä tunnettujen testien ja mittareiden kohdalla. Tarvittaessa voidaan käyttää yhdessä muiden aineistonkeruumenetelmätermien kanssa.
  • Mittaukset ja testit: tietämyksen, synnynnäisten taipumusten tai oppimistulosten mittaaminen: Mittaamalla tai testaamalla saadut tiedot tutkittavien tietotasosta, synnynnäisistä taipumuksista, soveltuvuudesta tai oppimistuloksista. Esimerkkejä: PISA-testit, ylioppilaiskokeiden tulokset, yhteiskunnallisen tietämyksen mittari, tai kielellistä tai matemaattista lahjakkuutta mittaava testit. Käytetään varsinkin tietyllä nimellä tunnettujen testien ja mittareiden kohdalla.
  • Mittaukset ja testit: fyysisten ominaisuuksien mittaaminen: Ihmisten ja muiden elollisten oliden, esineiden, materiaalien ja luonnonilmiöiden fyysisten ominaisuuksien mittaaminen. Esimerkkejä: verenpaine, paino ja pituus, voima, etäisyys, lämpötila, nopeus, seismografiset mittaukset, GPS-koordinaatit.
  • Mittaukset ja testit: psykologisten ominaisuuksien mittaaminen: Luonteenpiirteiden ja käyttäytymismallien tutkiminen tarkoitusta varten kehitettyjen testien avulla. Esimerkiksi: Luonteenpiirteiden itseraportointi, eläytymismenetelmät. Tarvittaessa voidaan käyttää yhdessä muiden aineistonkeruumenetelmätermien kanssa. Käytetään varsinkin tietyllä nimellä tunnettujen testien ja mittareiden kohdalla.
  • Muu keruumenetelmä: Keruumenetelmä on tiedossa, mutta ei sanastossa. Lisää tarkempi selostus.

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Aineistonkeruun aikaulottuvuus.

Perustuu DDI-allianssin piirissä kehitettyyn kansainväliseen sanastoon: DDI Controlled Vocabulary for Time Method

Suomenkielinen termiEnglanninkielinen termi
Pitkittäisaineisto Longitudinal
Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineisto Longitudinal: Cohort/Event-based
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Longitudinal: Trend/Repeated cross-section
Pitkittäisaineisto: paneeliaineisto Longitudinal: Panel
Pitkittäisaineisto: jatkuva paneeliaineisto Longitudinal: Panel: Continuous
Pitkittäisaineisto: ajoittainen paneeliaineisto Longitudinal: Panel: Interval
Aikasarja-aineisto Time series
Aikasarja-aineisto: jatkuva Time series: Continuous
Aikasarja-aineisto: diskreetti Time series: Discrete
Poikkileikkausaineisto Cross-section
Poikkileikkausaineisto: täydennys/seurantakeruu Cross-section ad-hoc follow-up
Muu aikaulottuvuus Other time method
  • Pitkittäisaineisto: Dataa on kerätty toistuvasti populaatiossa tapahtuvan muutoksen tutkimiseksi. Ainakin osa kysymyksistä tai moduuleista on toistettu eri keruuaalloissa, mikä mahdollistaa ajallisen vertailun. Ylätermi, jota käytetään mikäli aineistoa ei pysty luokittelemaan mihinkään pitkittäistutkimuksen alaluokkaan. Sanaston kontekstissa pitkittäisaineistoihin luetaan kaikki aineistot, jotka mahdollistavat ajallisen vertailun joko samoista henkilöistä tai samasta populaatiosta.
  • Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineisto: Dataa on kerätty toistuvasti samoilta henkilöiltä, joita yhdistää jokin tekijä tai kokemus. Ainakin osa kysymyksistä tai moduuleista on toistettu eri keruuaalloissa. Havaintoyksiköitä yhdistäviä tekijöitä voivat esimerkiksi olla: syntymävuosi, sairaus, aloitusvuosi samassa koulutuspaikassa, työ, perhemuoto, osanotto johonkin tapahtumaan. Joissakin tapauksissa voi myös olla eri otos eri vuosina mutta samasta kohortista.
  • Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto: Dataa on kerätty toistuvasti samasta populaatiosta mutta ei samalta vastaajajoukolta. Ainakin osa kysymyksistä tai moduuleista on toistettu eri keruuaalloissa. Johtopäätökset koskevat populaatiota. Poikkeaa kohortti/tapahtuma-aineistosta siten, että vastaajajoukon valinta ei ole perustunut heitä yhdistävään tiettyyn tekijään tai kokemukseen. Sanaston kontekstissa sama asuinmaa, asuinpaikkakunta tai kansalaisuus eivät vielä muodosta kohorttia. Suurin osa Tietoarkistoon arkistoiduista kvantitatiivisista aineistosarjoista on trendiaineistoja.
  • Pitkittäisaineisto: paneeliaineisto: Dataa on kerätty toistuvasti samoilta vastaajilta pidemmän ajanjakson kuluessa, käyttäen ainakin osittain samoja kysymyksiä tai muuttujia. Poikkeaa kohortti/tapahtuma-aineistosta siten, että vastaajajoukon valinta ei ole perustunut heitä yhdistävään tiettyyn tekijään tai kokemukseen.
  • Pitkittäisaineisto: jatkuva paneeliaineisto: Paneeliaineisto kerätään säännöllisin väliajoin.
  • Pitkittäisaineisto: ajoittainen paneeliaineisto: Paneeliaineisto kerätään vain silloin, kun tietoa tarvitaan.
  • Aikasarja-aineisto: Dataa on kerätty havaintoyksiköistä useilta eri ajanjaksoilta (yleensä säännöllisin väliajoin) havainnoissa tapahtuvan muutoksen tutkimiseksi. Yleensä viittaa "objektiivisiin" mittauksiin ilmiöistä, joita voidaan havannoida ulkoisesti, eikä asenteiden tai tuntemusten tutkimiseen. Esimerkiksi taloudelliset indikaattorit, luonnonilmiöt, väestönmuutostekijät (kuolemat, syntymät, sairastavuus, avioliitot ja -erot) yms.
  • Aikasarja-aineisto: jatkuva: Mittaus on havaintoperiodin aikana jatkuvaa, esim. valheenpaljastuskoe, tajuttomuuspotilaan aivokäyrä. Havaintoperiodin pituus vaihtelee, mutta oleellista on, että sen sisällä mittausta tehdään koko ajan.
  • Aikasarja-aineisto: diskreetti: Havaintoperiodin aikana havaintoja mitataan erillisinä ajanhentkinä, usein tasaisin väliajoin. Esimerkiksi makrotaloustieteessä (kuukausittaiset myynnit, vuotuinen bruttokansantuote), meteorologiassa (järviveden lämpötila); sosiologiassa (vuosittaiset rikosluvut); ihmisiin kohdistuvissa mittauksissa (verenpaine, paino, pituus).
  • Poikkileikkausaineisto: Dataa on kerätty vain tietyn tutkimusajankohdan sisällä. Useimmiten tehdään vain yksi aineistonkeruu mutta joissakin tapauksissa on saatettu kerätä dataa useammassa jaksossa saman tutkimusajankohdan sisällä. Aineiston avulla ei ole tarkoitus tutkia ajallista muutosta vaan tutkimuskohteena saattaa esimerkiksi olla havaintoyksiköiden väliset eroavaisuudet ja samankaltaisuudet tiettynä ajankohtana.
  • Poikkileikkausaineisto: täydennys/seurantakeruu: Aineistoa kerätään tietojen täydentämiseksi saman tutkimuksen sisällä tai seurantatutkimuksena. Ad hoc eli täydennys- tai uusintakeruu ei ole sisältynyt alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaaan. Esimerkiksi uusintatutkimus samoista vastaajista mutta toisen tutkijan toimesta kymmenen vuotta alkuperäistutkimuksen jälkeen.
  • Muu aikaulottuvuus: Aineiston aikaulottuvuus on tiedossa, mutta sanastossa ei ole sopivaa termiä.

Keruuväline

Tyyppiluokittelu tutkimusaineiston muodostamisessa käytetyille keruuvälineille, -ohjeistuksille tai -suunnitelmille.

Perustuu DDI-allianssin piirissä kehitettyyn sanastoon: DDI Controlled Vocabulary for Type of Instrument

Suomenkielinen termi Englanninkielinen termi
Lomake Questionnaire
Strukturoitu lomake Structured questionnaire
Puolistrukturoitu lomake Semi-structured questionnaire
Strukturoimaton lomake Unstructured questionnaire
Haastatteluteemat tai haastattelurunko Interview scheme and/or themes
Aineistonkeruuohjeistus Data collection guidelines
Aineistonkeruuohjeistus: Havainnointiohje tai -suunnitelma Data collection guidelines: Observation guide
Aineistonkeruuohjeistus: Keskusteluohje Data collection guidelines: Discussion guide
Aineistonkeruuohjeistus: Kirjoitusohje Data collection guidelines: Self-administered writings guide
Aineistonkeruuohjeistus: Poimintaohje tai -suunnitelma Data collection guidelines: Secondary data collection guide
Osallistujatehtävä Participant tasks
Tekniset keruuvälineet Technical instrument(s)
Ohjelmointikoodi Programming script
Muu keruuväline Other research instrument
  • Lomake: Kysely- tai ilmoituslomake. Kysymykset ovat ennalta määriteltyjä.
  • Strukturoitu lomake: Kysely- tai ilmoituslomake. Kysymykset ovat ennalta määriteltyjä. Kysymyksiin on useimmiten laadittu valmiit vastausvaihtoehdot, joskin mukana saattaa olla pieni määrä avokysymyksiä.
  • Puolistrukturoitu lomake: Kysely- tai ilmoituslomake. Kysymykset ovat ennalta määriteltyjä. Avokysymysten osuus on merkittävä ja vaihtelee suunnilleen kolmasosasta kahteen kolmasosaan. Lopuissa kysymyksissä on valmiit vastausvaihtoehdot.
  • Strukturoimaton lomake: Kysely- tai ilmoituslomake. Kysymykset ovat ennalta määriteltyjä. Ne ovat useimmiten avokysymyksiä, vaikkakin mukana saattaa olla pieni määrä kysymyksiä, joissa on valmiit vastausvaihtoehdot.
  • Haastatteluteemat tai haastattelurunko: Haastattelututkimuksessa käytetyt haastatteluteemat tai -kysymykset. Vaihtelevat väljästi muotoilluista teemoista melko tarkasti muotoiltuihin kysymyksiin. Jälkimmäisessä tapauksessa ero strukturoimattomattomaan lomakkeeseen on siinä, että kaikille osanottajille ei esitetä kaikkia kysymyksiä tai kysymysten muotoilu on vapaampaa.
  • Aineistonkeruuohjeistus: Keruusuunnitelma tai -ohjeet, jotka määrittelevät kerättävän aineiston sisällön. Käytetään tarkempaa termiä mikäli mahdollista.
  • Aineistonkeruuohjeistus: Havainnointiohje tai -suunnitelma: Havainnointitutkimuksessa käytetty suunnitelma siitä, mitä havainnoidaan. Tutkimusasetelmasta riippuen havainnointisuunnitelma voi olla enemmän tai vähemmän strukturoitu, vaihdellen tarkoista määrittelyistä ja asteikoista väljästi muotoiltuihin ideoihin.
  • Aineistonkeruuohjeistus: Keskusteluohje: Ryhmäkeskusteluun annetut ohjeet. Tutkimusasetelmasta riippuen saattavat olla enemmän tai vähemmän strukturoituja, vaihdellen väljästi muotoilluista keskusteluteemoista tarkasti muotoiltuihin kysymyksiin. Esimerkkejä: Lista keskustelun teemoista, tutkijan esille ottamat tarkat aiheet ja muu ohjaus blogikeskusteluun jne.
  • Aineistonkeruuohjeistus: Kirjoitusohje: Kirjoitusaineistojen keräämistä varten annetut kirjoitusohjeet joko kirjoituskutsun osana tai erillisenä. Esimerkkejä: Kirjoituskilpailukutsussa pyydetään kertomaan kuinka hengenvaarallinen sairaus vaikuttaa siitä kärsivien jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin; ohjeistus lukupäiväkirjalle luetuista kirjoista ja niiden herättämistä ajatuksista.
  • Aineistonkeruuohjeistus: Poimintaohje- tai suunnitelma: Keruuohje tai -suunnitelma siitä, miten tutkimusaineisto muodostetaan jo aiemmin olemassaolevasta, muuta tarkoitusta varten tehdystä lähdemateriaalista. Esimerkiksi ohje sanomalehtimateriaalin poimimiseksi tutkimukseen tai poiminta- ja käsittelyohjeet, jos jostain kvalitatiivisesta lähdemateriaalista muodostetaan numeerinen aineisto.
  • Osallistujatehtävä: Osanottajille annettu tehtäväksianto, joka on osa aineistonkeruuprosessia. Esimerkiksi: Lempipaikkojen merkitseminen virtuaalikarttaan, valokuvien ottaminen, vitsien tai satujen kertominen.
  • Tekniset keruuvälineet: Objektiivisten havaintojen keräämiseen käytetyt välineet. Esimerkiksi verenpainemittarit, röngtenkuvat, ajanmittaus, nopeus- ja lämpötilamittarit jne.
  • Ohjelmointikoodi: Halutunkaltaista dataa on poimittu ohjelmallisesti, esimerkiksi sosiaalisesti mediasta tai muista verkkolähteistä.
  • Muu keruuväline: Käytetään, jos keruuväline on tiedossa, mutta ei listassa.

Havaintoyksikkötyyppi/aineistoyksikkötyyppi

Yksikkö, jonka edustajana vastataan/esiinnytään ja/tai jota havainnoidaan.

Perustuu DDI-allianssin piirissä kehitettyyn kansainväliseen sanastoon: DDI Controlled Vocabulary for Analysis Unit. Alla olevasta sanastosta puuttuvat DDI-sanastossa olevat termit "Family: Household family" sekä "Housing Unit", koska käsitteet eivät ole Suomessa yleisessä käytössä.

Suomenkielinen termi Englanninkielinen termi
Henkilö Individual
Organisaatio Organization
Perhe Family
Kotitalous Household
Tapahtuma/prosessi/ilmiö Event/Process
Maantieteellinen alue Geographic unit
Aikajakso Time unit
Teksti Text unit
Ryhmä Group
Eloton objekti/esine Object
Muu havainto/aineistoyksikkötyyppi Other analysis unit
  • Henkilö: Tutkimuksen tarkastelukohteena ovat yksittäiset henkilöt. Tämä on yleisin havaintoyksikkö Tietoarkiston arkistoimissa aineistoissa.
  • Organisaatio: Mikä tahansa hallinnollinen tai toiminnallinen organisaatio/järjestelmä, esimerkiksi koulu, yhdistys, järjestö, instituutio, toimisto, yritys, poliittinen puolue, jne. Kysymykset kohdistuvat itse organisaatioon ja vastaaja esiintyy pääasiassa organisaation, ei itsensä edustajana. Esimerkiksi miten korkeakoulut toteuttivat tutkinnonuudistuksen tai miten yritykset ottavat ympäristöseikat huomioon toiminnassaan.
  • Perhe: Kaksi tai useampi henkilö, jotka liittyvät toisiinsa sukulaisuuden, avo- tai avioliiton (laskien mukaan esim. sisar- ja velipuolet), rekisteröidyn parisuhteen, adoption tai sijaisvanhemmuuden kautta, riippumatta siitä, asuvatko he yhdessä vai eivät. Esimerkiksi tutkittaessa perheenjäsenten välisiä kontakteja ja auttamistapoja. Aineisto sisältäessä paljon kysymyksiä, joissa vastaaja esiintyy perheen edustajana eikä vain omana itsenään, havaintoyksiköksi voidaan merkitä sekä perhe että henkilö.
  • Kotitalous: Henkilöt, jotka asuvat yhdessä ja joilla on kokonaan tai osittain yhteinen ruokatalous tai jotka muuten käyttävät tulojaan yhdessä.
  • Tapahtuma/prosessi/ilmiö: Tapahtuma, tapahtumasarja, ilmiö, toiminta tai prosessi. Voivat olla lyhytaikaisia ja kertaluonteisia tai pidempikestoisia, usein muutoksiin johtavia. Esimerkiksi rikokset, sääilmiöt, oikeusjutut, kuntoutushoidot. Havaintoyksikkönä silloin, kun kysymyksissä keskitytään kyseisen tapahtuman/ilmiön/prosessin selvittämiseen, ei henkilöihin sinänsä. Esimerkiksi työehtosopimusneuvottelujärjestelmän vaikutus sukupuolten palkkaeroihin tai avoterapian vaikutus mielenterveyspotilaisiin.
  • Maantieteellinen alue: Mikä tahansa maantieteellisesti määriteltävissä oleva alue, tyypillisesti kunta tai valtio. Esimerkiksi tutkimukset, joissa kuntien edustajilta kysytään kunnan palvelutuotannosta. Mikäli kysytään asukkaiden mielipiteitä kunnan palveluista, havaintoyksikkökategoria on yleensä "henkilö" tai käytetään molempia termejä.
  • Aikajakso: Minkä mittainen aikajakso tahansa: sekunti, tunti, vuorokausi, viikko, kuukausi, vuosi yms.
  • Teksti: Kirja, artikkeli tai mikä tahansa muu tekstiyksikkö. Esimerkiksi sanomalehtiartikkelit autismista tai kirjoituskilpailuissa kerätyt elämänkerrat. Elämäkertakirjoituksissa ja muissa vastaavissa kirjoitusaineistoissa havaintoyksikkö on usein sekä "henkilö" että "teksti".
  • Ryhmä: Kaksi tai useampia henkilöitä, jotka ovat joko kokoontuneet yhteen tai joita yhdistää jokin muu tekijä. Kyselytutkimuksessa vastaaja esiintyy joko ryhmän edustajana tai analysoijana. Kysymykset koskevat pääasiallisesti vain ryhmää ja ryhmän mielipiteitä, ei henkilöä itseään. Mikäli kysymykset koskevat sekä ryhmää että henkilöä, käytä havaintoyksikkönä molempia.
  • Eloton objekti/esine: Mikä tahansa konkreettinen, eloton esine/kohde, joka voidaan aistein havaita. Esimerkiksi taideteokset (veistokset, maalaukset), graffitit, aseet, ajoneuvot jne.
  • Muu havainto/aineistoyksikkötyyppi: Havaintoyksikkö on tiedossa mutta ei löydy sanastosta.

Tieteenala

OKM:n korkeakoulujen tutkimustiedonkeruussa käytettävä tieteenalaluokitus.

Korkeakoulujen tutkimustiedonkeruussa käytettävä tieteenalaluokitus on kokonaisuudessaan saatavilla Fintossa. Tietoarkistossa käytetään luokituksen ylätasoja.

Suomenkielinen termi Englanninkielinen termi
Luonnontieteet Natural sciences
Tekniikka Engineering and technology
Lääke- ja terveystieteet Medical and health sciences
Maatalous- ja metsätieteet Agriculture and forestry
Yhteiskuntatieteet Social sciences
Humanistiset tieteet Humanities
Muut Other
Tulosta
viimeksi päivitetty 2017-09-05