|
|
|
|
|
|
|
||
|
|
  |
|
|
|
|
|
 ETUSIVU
| AINEISTOT
| ESITTELY
| AJANKOHTAISTA
| MOTV
| MUUT PALVELUT
| HAKEMISTOT
| FAQ
| YHTEYSTIEDOT |
|
|
|
SarjakuvauksetKansainväliset sarjatESS (European Social Survey)European Social Survey, ESS, on joka toinen vuosi koottava yli 20 maan kansainvälinen kyselytutkimus. ESS:n ensimmäinen kierros toteutettiin vuosina 2002/2003. Hanketta rahoittavat Euroopan komissio, Euroopan tiederahasto ja tutkimusrahoittajat kussakin maassa, Suomessa Suomen Akatemia. Hankkeen aineistot koostuvat joka kierroksella koottavasta ydinmoduulista ja kahdesta tai useammasta vaihtuvasta moduulista. Tutkimusten avulla on mahdollista seurata mielipiteiden ja elämäntilanteiden muutosta ja jatkuvuutta useilla eri aihe-alueilla. Samanlaisina toistettavat kysymykset koskevat muun muassa tiedotusvälineitä ja luottamusta, poliittisia mielipiteitä ja osallistumista, hallintoa ja tehokkuutta, moraalisia, poliittisia ja sosiaalisia arvoja, sosiaalista syrjintää ja ulossulkemista, kansallista, etnistä ja uskonnollista sitoutuneisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, sosiaalisia verkostoja sekä väestöllisiä ja sosiaalis-taloudellisia tekijöitä. Lisätietoja hankkeesta saa tietoarkiston ESS-sivulta ja ESS-hankkeen kotisivulta. EVS (European Values Study) ja WVS (World Values Survey)European Values Systems Study Group (EVSSG) keräsi ensimmäisen EVS-aineiston useasta Länsi-Euroopan maasta vuonna 1981. World Values Survey -sarja syntyi, kun tutkimus toistettiin 14 muussa maassa. EVS-aineistoja on kerätty kolmessa aallossa: 1981, 1990 ja 1999/2000. WVS-aineistoja on kerätty viidessä aallossa: 1981-1984, 1990-1993, 1995-1997, 1999-2001 ja 2005-2006. Kyselyissä on suurelta osin yhtenevin, strukturoiduin kyselyin kartoitettu eri maiden kansalaisten toimintaa sekä yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita. Aineistot muistuttavat rakenteeltaan Eurobarometrejä ja ISSP-ohjelman aineistoja. EVS-aineistojen keruusta vastaa nykyisin European Values Study -ryhmä. WVS-aineistojen suunnittelua sekä näiden kahden hankkeen aineistojen yhdistämistä ja arkistointiin liittyvää dokumentointia on koordinoinut professori Ronald Inglehart tukenaan World Values Survey -verkosto. Suomi on kuulunut WVS-maihin alusta alkaen Suomen Gallupin (TNS Gallup) keräämin aineistoin. Vuotta 1995 lukuun ottamatta Gallup on toiminut suomalaisen aineistonkeruun päärahoittajana. Kotimaiset aineistot on kerätty ulkomaisten vertailuaineistojen tapaan yleensä käyntikyselyinä. Vuonna 1990 Suomen aineisto koottiin GallupKanavalla eli kyselyvastaajien kotitalouksiin sijoitettujen mikrotietokoneiden avustuksella. WVS/EVS-aineistot ja niihin liittyvä dokumentaatio ovat saatavilla myös suoraan verkosta Values Survey Database -sivulta. Palvelu on maksuton, mutta aineiston lataaminen vaatii rekisteröitymisen. EurobarometritEurobarometrit ovat samanaikaisesti Euroopan unionin jäsenmaissa toteutettavia, Euroopan komission rahoittamia kyselytutkimuksia, joissa kartoitetaan unionin kansalaisten sosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä. Ensimmäinen eurobarometri kerättiin vuonna 1974. Kyselyt koostuvat säännöllisesti toistettavista kysymyksistä ja kunakin ajankohtana tärkeäksi katsottujen aihealueiden kysymyksistä. Toistuvissa aiheissa kartoitetaan mielipiteitä Euroopan yhteisöstä/unionista, parlamentista sekä vastaajien omasta yhteiskunnasta ja sen demokratian toimivuudesta. Vaihtuvissa kysymyksissä on selvitetty muun muassa työllisyyteen ja työttömyyteen, sukupuolten välisiin rooleihin, ekologiaan ja energiapolitiikkaan, lasten ja nuorten asemaan, köyhyyteen, terveyteen, bioteknologiaan, alueelliseen kehitykseen, kulutustottumuksiin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Eurobarometreissä ovat olleet mukana vuodesta 1974 alkaen Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Alankomaat, Belgia, Tanska, Irlanti ja Luxemburg. Mukaan ovat tulleet Kreikka 1980, Portugali ja Espanja 1985, entisen Saksan demokraattisen tasavallan alue 1990, Ruotsi ja Itävalta 1994, Suomi 1995, Kypros, Puola, Slovenia, Tshekki, Unkari, Viro, Latvia, Liettua, Malta ja Slovakia 2004 sekä Romania ja Bulgaria 2007. Kokonaisuudessaan eurobarometrit on kerätty Suomessa vuodesta 1995 alkaen (EB 43), mutta EU-aiheisten kysymysten osalta Suomi oli mukana jo vuodesta 1993 (EB 39) alkaen. Suomen aineistot on kerännyt Suomen Gallup (TNS Gallup). Eurobarometrien arkistoinnista vastaa Saksan data-arkisto GESIS, jonka eurobarometrisivut sisältävät muun muassa kyselylomakkeet eri kielillä. Viimeisimpien tutkimusten tuloksia on nähtävissä Euroopan komission Public Opinion -sivuilla. Lisätietoja eurobarometrien saatavuudesta ja tilaamisesta on FSD:n eurobarometrisivulla. Peruseurobarometrien lisäksi komissio on kerännyt vertailukelpoista aineistoa EU:n ulkopuolisista maista. Keski- ja Itä-Euroopan eurobarometri (CEEB) kerättiin yhteensä kahdeksan kertaa vuosina 1990-1997 ja Ehdokasmaiden eurobarometri (CCEB) 11 kertaa vuosina 2001-2004.
Flash EurobarometritFlash Eurobarometrit ovat suppeahkoja kyselytutkimuksia, jotka täydentävät vakiomuotoisia laajoja eurobarometrejä. Flash-kyselyitä alettiin tehdä ajankohtaisista teemoista Euroopan komission aloitteesta 1980-luvun lopulla. Tutkimukset toteuttaa Public Opinion Analysis -yksikkö komission tai EU:n muiden elinten toimeksiannosta. Aineistot kerätään yleensä puhelinkyselyinä Euroopan unionin jäsenmaiden 15 vuotta täyttänyttä väestöä edustavalta otokselta. Normaali otoskoko kussakin maassa on 500 henkilöä. Saksassa kootaan useimmiten omat otokset entisen Itä- ja Länsi-Saksan alueilta. Aineistojen keruusta vastaavat TNS opinion (EOS Gallup Europe) ja sen kansalliset jäsenorganisaatiot, Suomessa Suomen Gallup (TNS Gallup). TNS opinion tuottaa osallistujamaiden aineistoista yhdistetyt data-aineistot, jotka ovat jatkokäyttäjien saatavilla noin vuoden päästä aineistonkeruusta. Kyselyjen teemoina ovat olleet muun muassa yrittäjyys, EU:n laajeneminen, maatalouspolitiikka, EU:n kansalaisoikeudet, kuluttajatietous, Euroopan parlamentin vaalit, tietoyhteiskunta ja Internet. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston luetteloon lisätään ensin ne kyselyt, joissa Suomi on ollut mukana. FSD kuitenkin välittää myös muita Flash Eurobarometrejä. Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan data-arkisto GESIS, jonka Flash EB -sivuilla on saatavilla muun muassa aineistojen kyselylomakkeet. Viimeisimpien tutkimusten tuloksia on nähtävillä Euroopan komission Public Opinion -sivuilla. Lisätietoja Flash Eurobarometrien saatavuudesta ja tilaamisesta on FSD:n Flash Eurobarometrisivulla.
ISSP (International Social Survey Programme)ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Ohjelma on eri tutkimustahojen keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2000. Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS, jonka ISSP-sivuilta löytyvät mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Datatiedostot voi ladata suoraan omalle koneelleen GESIS ZACAT-palvelusta. Palvelun käyttö on maksutonta, mutta vaatii rekisteröitymisen. ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat FSD, Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitos ja Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö. Kansallisen jäsenyyden myötä ISSP-aineistot on kerätty Suomessa vuodesta 2000 alkaen.
Kotimaiset sarjatAlkoholijuomien tilastoimaton kulutusAlkoholijuomien tilastoimaton kulutus -kyselyissä kartoitetaan, kuinka paljon suomalaiset kuluttavat kotivalmisteisia, salakuljetettuja ja ulkomailta tuotuja alkoholijuomia sekä spriitä. Aluksi kyselyjä teki Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, joka siirtyi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen vuonna 1996. Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus -aineistoja on arkistoituna vuodesta 1995 lähtien.
EVA:n EU-asennetutkimuksetElinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuonna 1992 aloittamassa tutkimussarjassa seurataan suomalaisten integraatioajattelun muutoksia. Tutkimuksissa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä maamme EU-jäsenyydestä, Euroopan unionin tulevaisuudesta ja laajentumisesta, Euroopan talous- ja rahapolitiikasta, EMU:sta, europarlamentista, maamme turvallisuuspolitiikasta, EU-tuista ja Euroopan yhdentymisestä yleensä. Tutkimuksissa on kartoitettu myös kansalaisten tyytyväisyyttä EU-tiedottamiseen sekä hallituksen ja eduskunnan tapaan hoitaa EU-asioita. 2000-luvulla tutkimussarjan aihepiiriä laajennettiin kattamaan kansalaisten näkemyksiä kansainvälisistä kysymyksistä yleensä. Taustatietoina ovat muun muassa tiedot iästä, sukupuolesta, koulutuksesta, ammattiryhmästä ja kuulumisesta ammatillisiin keskusjärjestöihin. Lisäksi on kysytty, minkä puolueen ehdokasta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Tutkimusaineistot on koottu kirjekyselyinä, ennen vuoden 1994 EU-kansanäänestystä kahdesti vuodessa ja vuodesta 1995 alkaen kerran vuodessa. Tutkimukset on toteuttanut EVA:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy.
EVA:n kansalliset asennetutkimuksetElinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen kahden vuoden välein. Niissä on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimukset on toteuttanut EVA:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Tietoarkistoon on arkistoitu myös EVA:n tekemiä yritysjohtajien arvoja ja asenteita kartoittavia tutkimuksia (esimerkiksi FSD1091), joissa on käytetty osin samoja kysymyksiä kuin näissä kansallisissa asennetutkimuksissa.
Energia-asennetutkimuksetSuomalaisten energia-asenteita kartoittava tutkimussarja käynnistyi Tampereen yliopistossa Imatran Voima Oy:n rahoituksella vuonna 1983. Tutkimussarjan kerran vuodessa tehdyillä kirjekyselyillä on selvitetty ja seurattu suomalaisten suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin. Vertailukelpoiset aineistot mahdollistavat suomalaisten energia-asioita koskevien käsitysten, kannanottojen, mielipiteiden, uskomusten, arvostusten, asenteiden ja tietojen yksityiskohtaisen empiirisen analyysin ja systemaattisen seurannan. Energia-asennetutkimukset on toteuttanut vuodesta 1994 alkaen Yhdyskuntatutkimus Oy. Toimeksiantajina ovat olleet Fortum (vuoteen 1998 asti Imatran Voima Oy) ja Teollisuuden Voima Oy. Tutkimustuloksista tiedottamisen on hoitanut vuodesta 2004 alkaen Energiateollisuus Ry (ET).
HyvinvointitutkimuksetKelan ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen yhteisessä tutkimushankkeessa on kartoitettu 18 - 74-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnista, sosiaalipolitiikasta ja sosiaaliturvasta. Tutkimuksissa on selvitetty vastaajien pääasiallista toimintaa (työssä, työttömänä, eläkkeellä jne.), työmarkkina-asemaa, työttömyyskokemuksia, terveydentilaa, asumistilannetta, saatuja sosiaalietuuksia ja tulonsiirtoja, toimeentuloa sekä yleensä elintasoa. Suurelta osin vertailukelpoisissa tutkimuksissa on tarkasteltu myös suomalaisten sosiaalisia suhteita, elämäntapahtumia ja elämänhallintaa kokonaisuutena. Kyselyaineistoja on kerätty vuodesta 1995 alkaen aluksi "Suomalaisten käsitykset sosiaaliturvasta" -nimisinä ja vuodesta 1998 alkaen "Sosiaaliturvabarometri"-nimisinä.
KaupunkipalvelututkimuksetKaupunkipalvelututkimuksia on tehty vuodesta 1983. Aluksi aineistoista vastasi Suomen Kaupunkiliitto, sittemmin Efektia ja Efeko. Kyselytutkimusten pääpaino on asukkaiden kuntapalveluja ja hallintoa koskevien mielipiteiden selvittämisessä. Aineistot ovat suurimmalta osalta vertailukelpoisia keskenään.
KehitysyhteistyötutkimuksetKehitysyhteistyötutkimukset ovat ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston teettämiä mielipidetiedusteluja, joissa on kartoitettu kehitysyhteistyön tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön. Aineistot on kerännyt Taloustutkimus Oy. Aineistoja on kerätty vuodesta 1997 alkaen.
Koulun hyvinvointiprofiiliKoulun hyvinvointiprofiili -sarjassa tarkastellaan hyvinvointia koulussa. Tutkimuksen kohteena on neljä ryhmää: peruskoulun alaluokat (4-6-luokat), yläluokat (7-9-luokat), toisen asteen oppilaitokset ja henkilökunta. Aineisto kerätään kouluilta lukuvuosittain niin, että koulu saa valita, mihin aikaan vuodesta se vastaa kyselyyn. Sarjan ensimmäiset tietoarkistoon arkistoidut aineistot ovat lukuvuodelta 2004 - 2005. Koulun hyvinvointiprofiili perustuu Anne Konun väitöskirjatutkimuksessaan kehittelemään koulun hyvinvointimalliin. Hyvinvointimallissa hyvinvointi koulussa jaetaan neljään osa-alueeseen: olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Koulun hyvinvointiprofiili -sarjaan kuuluvissa kvantitatiivisissa aineistoissa tarkastellaan näitä osa-alueita väittämien ja monivalintakysymysten avulla. Kyselyn teemat ovat samat kaikilla vastaajaryhmillä, mutta kysymysten sanamuodot on sovitettu eri kouluasteille ja henkilökunnalle. Aineisto kerätään internet-kyselynä Opetushallituksen verkkosivuilla.
Kunnallisalan ilmapuntaritKunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-aineistoja on kerätty vuosittain vuodesta 1992 alkaen. Kohderyhminä ovat yleensä olleet kuntalaiset, kunnanjohtajat ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. Aineistot mahdollistavat asukkaiden mielipiteiden vertailun kunnanjohtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien mielipiteisiin. Tutkimusten aihealueina ovat mm. kunnallinen demokratia ja itsehallinto, kuntien tehtävät ja talous sekä kunnan tehtävien ja palveluiden taso ja niiden kehittämistarpeet. Kunnallisjohto on lisäksi arvioinut mm. yhteistyötä eri tahojen kanssa, valtionohjauksen nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä ottanut kantaa valtion tiedonkeruuseen kunnilta.
KuntaSuomi 2004KuntaSuomi 2004-tutkimusohjelma on Kuntaliiton, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteinen tutkimuskokonaisuus, jossa analysoidaan kuntien kehitystä ajanjaksolla 1995-2004. Ohjelmassa oli mukana 47 kuntaa, jotka edustivat mahdollisimman hyvin suomalaista kuntakenttää. Tutkimusohjelman rahoituksesta vastasivat tutkimukseen osallistuneet kunnat yhdessä Kuntaliiton kanssa. Tutkimusohjelma jakaantuu 14 tutkimusmoduuliin. Useimpien moduulien tieto kerättiin kirjekyselyillä. Tiedot ovat yhdistettävissä toisiinsa (horisontaalisuus). Tiedot voi yhdistää myös aikasarjoittain (vertikaalisuus).
Lapsesta aikuiseksiLapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus alkoi Jyväskylän yliopiston psykologian professori Lea Pulkkisen väitöskirjatyönä vuonna 1968. Tutkimus on sittemmin jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Projektin alkaessa tutkimukseen osallistui 369 kahdeksanvuotiasta satunnaisesti valittua lasta kansakoulun toiselta luokalta. Tämän jälkeen aineistoa on kerätty, kun tutkittavat ovat olleet iältään 14-, 20-, 27-, 33-, 36- ja 42-vuotiaita. Seuraavan kerran aineistoa kerätään vuonna 2009, jolloin tutkittavat ovat varttuneet 50-vuotiaiksi. Tästä tutkimusvaiheesta tulee psykologisen tutkimuksen osalta vastaamaan akatemiatutkija, dosentti Katja Kokko Lea Pulkkisen eläkkeelle siirtymisen takia. Aineistonkeruun päämenetelmät olivat kouluiässä opettajien ja tovereiden arvioinnit oppilaiden sosiaalisesta käyttäytymisestä, aikuisiässä henkilökohtainen haastattelu ja kyselylomakkeet. 42-vuotiaana tutkittavat osallistuivat lisäksi lääkärintarkastukseen ja laboratoriokokeisiin. Tutkimuksen teemoja ovat olleet sosioemotionaalinen kehitys ja persoonallisuus, koulutus ja työura, perhetausta ja oma perhe, terveyskäyttäytyminen ja terveys sekä yhteiskuntaan sopeutuminen. Lisätietoa tutkimuksesta ja käytetyistä menetelmistä löytyy mm. Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksen verkkosivuilta. Tutkimukseen osallistuneiden joukko on pysynyt koko projektin ajan suurena: aikuisiässä seurantatietoa on kullakin tutkimuskerralla saatu vähintään 80 prosentista alkuperäisotoksesta. Tutkimusjoukon on todettu edustavan hyvin omaa ikäluokkaansa perhesuhteiden, koulutuksen, ammattiaseman ja työttömyyden suhteen. Tutkimuksen päärahoittajana on vuodesta 1986 lähtien ollut Suomen akatemia. Lisäksi vuonna 1986 tutkimusta rahoitti Suomen kulttuurirahasto. Vuoteen 1986 asti tutkimus toteutettiin opiskelija- ja virkatyönä Jyväskylän yliopistossa. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus kuuluu Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -tutkimusohjelmaan, jonka Suomen Akatemia ja opetusministeriö nimesivät tutkimuksen huippututkimusyksiköksi vuosiksi 1997 - 1999 ja uudelleen vuosiksi 2000 - 2005.
LiikuntatutkimuksetLiikuntatutkimuksilla on vuodesta 1994 lähtien neljän vuoden välein kartoitettu suomalaisten liikuntatottumuksia. Tutkimukset antavat ajankohtaisen kuvan maamme liikuntakulttuurista sekä liikunnan trendeistä ja ne on toteutettu erikseen 3-18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä 19-65-vuotiaalle aikuisväestölle. Tutkimuksilla on mm. selvitetty, missä määrin suomalaiset harrastavat liikuntaa, urheilua tai kuntoilua sekä keiden kaikkien tahojen kanssa ja kuinka usein liikuntaa harrastetaan. Lisäksi tutkimukset kartoittavat urheiluseuratoimintaan ja liikunnan vapaaehtoistoimintaan liittyviä asioita ja osallistumista liikuntalajien joukko- ja massatapahtumiin, kilpailuihin ja turnauksiin. Näiltä osin tutkimusten näkökulma laajenee eri lajien harrastamisesta liikunnan kansalaistoimintaan. Liikuntatutkimusten aineistot on kerätty ympäri vuoden niin, että eri urheilulajit ovat asettuneet tasaveroiseen asemaan vuodenaikojen suhteen. Tutkimukset ovat teettäneet mm. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Nuori Suomi Ry ja aineistonkeruun on toteuttanut Suomen Gallup (TNS Gallup). Tutkimukset on tehty yhteistyössä opetusministeriön kanssa.
MTS-tutkimuksetMaanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaiset turvallisuus- ja ulkopoliittisiin teemoihin sekä maanpuolustukseen liittyvät kyselytutkimukset selvittävät suomalaisten turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita sekä niiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistot vuodesta 1992.
NuorisobarometritNuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) on teettänyt vuodesta 1994 alkaen nuorisobarometreja. Niissä kartoitetaan säännöllisesti 15-29-vuotiaiden nuorten asenteiden ja odotusten kehittymistä. Barometreissa on sekä ajankohtaisia että toistuvia kysymyksiä, joiden avulla voidaan seurata pidemmän aikavälin asennemuutoksia. Barometreissa on selvitetty muun muassa nuorten koulutukseen, työhön, sosiaaliturvaan, kuluttamiseen, huumeisiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kansalaisaktiivisuuteen liittyviä asenteita.
NuorisorikollisuuskyselytOikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti keväällä 1995 tutkimushankkeen nuorison rikollisen ja kielletyn toiminnan seuraamiseksi pitkällä aikavälillä. Tutkimuksissa on käytetty ns. itse ilmoitetun rikollisuuden tutkimusmenetelmää. Niihin on osallistunut peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia eri puolilta Suomea. Oppilaat ovat vastanneet nimettöminä omaa kiellettyä ja rikollista toimintaansa koskeviin kysymyksiin.
PerhebarometritVäestöliiton väestöntutkimuslaitos on toteuttanut vuodesta 1996 alkaen kirjekyselynä perhebarometrien sarjaa. Perhebarometrit keskittyvät nimensä mukaisesti perhettä koskeviin kysymyksiin, mutta jokaisella barometrilla on myös oma erityisteemansa. Teemoina ovat olleet mm. sukupolvien välinen avunanto, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.
PoliisibarometritSisäasiainministeriön poliisiosaston poliisibarometrit, aikaisemmalta nimeltään poliisin turvallisuusbarometrit, selvittävät yli 15-vuotiaiden suomalaisten käsityksiä poliisin roolista, toiminnasta, palveluista ja niiden laadusta. Lisäksi ne kartoittavat maan sisäistä turvallisuutta sekä kansalaisten pelkoja ja rikosriskejä. Kyselytutkimusten aineistonkeruusta ovat vastanneet Taloustutkimus Oy ja Suomen Gallup (TNS Gallup). Tietoarkistoon on arkistoitu aineistot vuodesta 1999.
Puolueiden ajankohtaistutkimuksetPuolueiden ajankohtaistutkimukset kuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimusten sarjaan. Puolueiden yhteistutkimusten toimeksiantajina ovat olleet suurimmat eduskuntapuolueet ja vaalivuosina tutkimuksilla on ollut myös muita rahoittajia. Tutkimuksien suunnittelijoina olivat vuoteen 1988 saakka Suomen Gallup (TNS Gallup) ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos yhteistyössä puolueiden kanssa. Tämän jälkeen tutkimusten suunnittelusta on vastannut Suomen Gallup yhdessä aineistonkeruuta rahoittaneiden puolueiden kanssa. Vuosina 1973-1990 ajankohtaistutkimuksia on tehty käyntikyselyinä vuosittain lukuun ottamatta vuosia 1985 ja 1989. Aineistot on koottu pääosin strukturoidulla kyselylomakkeella, 1000-2000 haastattelua/tutkimus. Vuodesta 1991 alkaen tutkimukset on tehty GallupKanavalla kotitalouksiin asennetuin mikrotietokonein ja Internet-päättein. Kaikissa tutkimuksissa on selvitetty väestön äänestyskäyttäytymistä, huolenaiheita, mielipiteitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös taloudellista tilannetta koskevia odotuksia, puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaajan osallistumista poliittiseen toimintaan ja mielipiteitä kunnallispolitiikasta. Taustatietoina on kysytty yleensä vastaajan ja perheen päähenkilön sosiaaliryhmää, päähenkilön elinkeinoa, vastaajan koulutusta, ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jäsenyyttä puoluejärjestöissä, puoluekantaa, jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissä ja perheen vuosituloja. Lisäksi aineistot sisältävät alueellisia muuttujia. Aineistosarja mahdollistaa lukuisia aikavertailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoisia. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 1973.
SosiaalibarometritSosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) sosiaalibarometria on tehty vuosittain vuodesta 1991. Sarjassa eri palveluiden tuottajat (kuntien sosiaalitoimi, terveyskeskukset, työvoimatoimistot, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistot ja sosiaali- ja terveysjärjestöt) arvioivat palveluiden tilaa ja kansalaisten hyvinvoinnin muutoksia. Lisäksi käsitellään ajankohtaisia sosiaalipoliittisia teemoja. Tietoarkistoon on arkistoitu sosiaalibarometrit vuodesta 1994.
Tampereen terveys- ja sosiaalikyselytTampereen terveys- ja sosiaalikyselyt ovat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja UKK-instituutin yhteistutkimuksia tamperelaisväestön terveydentilasta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Kyselyt aloitettiin vuonna 1990 ja sen jälkeen niitä on tehty kolmen vuoden välein. Kyselyiden toteutus ja suuri osa kysymyksistä on säilytetty samanlaisina, mikä mahdollistaa tulosten vertailun ajankohdasta toiseen.
Tampereen yliopistosta valmistuneiden sijoittumisseurantaTampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut, suunnitteluyksikkö ja opintotoimisto ovat seuranneet vastavalmistuneiden työllistymistä nk. sijoittumisseurantatutkimuksilla, joissa tarkastellaan Tampereen yliopistosta valmistuneiden työllisyystilannetta noin vuoden kuluttua valmistumisesta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä on tutkittu vuodesta 1994 alkaen vuosittain kahdessa erässä: keväällä ja syksyllä valmistuneet erikseen. Siten perustutkinnon suorittaneet ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn vastattavakseen noin vuosi valmistumisensa jälkeen. Jokaisessa aineistossa on useita nykyiseen työtilanteeseen, työnantajaan ja työnhakuun liittyviä kysymyksiä. Taustatietoina ovat mm. vastaajan sukupuoli, tutkinto, tutkinnon aloitusvuosi, tiedekunta, laitos, pääaine ja maakunta. Jatkotutkinnon suorittaneille on tehty vastaavia kyselyjä vuodesta 1996 alkaen.
Terveyden edistämisen barometritTerveyden edistämisen barometrit, aikaisemmalta nimeltään terveysbarometrit, kartoittavat kunta- ja järjestöpäättäjien näkemyksiä terveyden edistämisen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ne kuvaavat myös vastaajien käsityksiä terveyden ja sen edistämisen kannalta ajankohtaisista ilmiöistä hallinnollisesta näkökulmasta. Terveyden edistämisen keskuksen, Tekryn, barometreja on tehty vuodesta 1992. Aineistoja kerätään vuosittain.
TiedebarometritTiedebarometreissä kartoitetaan suomalaisten suhdetta ja suhtautumista tieteeseen. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa tieteen taso ja tarpeellisuus, tieteellis-teknisen kehityksen hyödyt ja riskit, tieteen moraali ja maailmankatsomukselliset näkökohdat. Ensimmäinen Tiedebarometri kerättiin vuonna 2001, jonka jälkeen keruu on toistettu kolmen vuoden välein. Aineistot on kerätty kirjekyselyin. Tutkimukset on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy.
Tilastokeskuksen aineistotTilastokeskus kerää tietoa kyselyillä ja haastatteluilla muun muassa yrityksiltä, kunnilta ja kotitalouksilta. Tietoarkiston luetteloon on kuvailtu kotitalouksille suunnattujen kyselyjen aineistoja. Aineistoja ei saa tietoarkistosta. Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat hakea Tilastokeskukselta käyttölupaa aineistojen tutkimuskäytölle. Aineistot ovat maksullisia.
Uskonto ja uskonnollisuus VenäjälläUskonto ja uskonnollisuus Venäjällä on tutkimussarja, jota on tehty Suomen Akatemian ja Venäjän tiedeakatemian yhteisenä hankkeena. Venäjällä käytännön toteutuksesta on vastannut Institut sravnitel'nyh social'nyh issledovanij (Vertailevan sosiaalitutkimuksen instituutti), Suomessa tutkimus on toteutettu Kirkon tutkimuskeskuksessa. Tutkimusta on tehty vuosina 1991, 1993, 1996 ja 1999.
Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö TampereellaTutkimussarja on osa eTampere-ohjelman Infocity-hanketta. Hanke tähtää Tampereen kaupungin verkkopalvelujen rakentamisen, saatavuuden ja käytön tehostamiseen. Infocity-tutkimuksissa on kartoitettu tamperelaisten tietotekniikan, Internetin ja kaupungin verkkopalvelujen käyttöä. 15-74-vuotiaille kaupunkilaisille suunnatut kyselytutkimukset on toteuttanut Taloustutkimus Oy. Aineistoja on kerätty vuodesta 2000.
Muut sarjatYksittäiset aineistotYksittäisiin aineistoihin on luokiteltu ne aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan. |
|
|
|
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto | fsd@uta.fi |
|
|
|