Eurobarometrit ovat samanaikaisesti Euroopan unionin jäsenmaissa toteutettavia, Euroopan komission rahoittamia kyselytutkimuksia, joissa kartoitetaan unionin kansalaisten sosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä. Ensimmäinen eurobarometri kerättiin vuonna 1974. Kyselyt koostuvat säännöllisesti toistettavista kysymyksistä ja kunakin ajankohtana tärkeäksi katsottujen aihealueiden kysymyksistä. Toistuvissa aiheissa kartoitetaan mielipiteitä Euroopan yhteisöstä/unionista, parlamentista sekä vastaajien omasta yhteiskunnasta ja sen demokratian toimivuudesta. Vaihtuvissa kysymyksissä on selvitetty muun muassa työllisyyteen ja työttömyyteen, sukupuolten välisiin rooleihin, ekologiaan ja energiapolitiikkaan, lasten ja nuorten asemaan, köyhyyteen, terveyteen, bioteknologiaan, alueelliseen kehitykseen, kulutustottumuksiin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
Eurobarometreissä ovat olleet mukana vuodesta 1974 alkaen Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Alankomaat, Belgia, Tanska, Irlanti ja Luxemburg. Mukaan ovat tulleet Kreikka 1980, Portugali ja Espanja 1985, entisen Saksan demokraattisen tasavallan alue 1990, Ruotsi ja Itävalta 1994, Suomi 1995, Kypros, Puola, Slovenia, Tshekki, Unkari, Viro, Latvia, Liettua, Malta ja Slovakia 2004 sekä Romania ja Bulgaria 2007. Kokonaisuudessaan eurobarometrit on kerätty Suomessa vuodesta 1995 alkaen (EB 43), mutta EU-aiheisten kysymysten osalta Suomi oli mukana jo vuodesta 1993 (EB 39) alkaen. Suomen aineistot on kerännyt Suomen Gallup (TNS Gallup).
Eurobarometrien arkistoinnista vastaa Saksan data-arkisto GESIS, jonka eurobarometrisivut sisältävät muun muassa kyselylomakkeet eri kielillä. Viimeisimpien tutkimusten tuloksia on nähtävissä Euroopan komission Public Opinion -sivuilla. Lisätietoja eurobarometrien saatavuudesta ja tilaamisesta on eurobarometrisivullamme.
Peruseurobarometrien lisäksi komissio on kerännyt vertailukelpoista aineistoa EU:n ulkopuolisista maista. Keski- ja Itä-Euroopan eurobarometri (CEEB) kerättiin yhteensä kahdeksan kertaa vuosina 1990-1997 ja Ehdokasmaiden eurobarometri (CCEB) 11 kertaa vuosina 2001-2004.
Eurobarometrien vakiokysymyksillä tutkittiin vastaajien EU-tietoisuutta ja unioniin kohdistuvia asenteita. Lisäksi tässä barometrissä keskityttiin Italian politiikkaa koskeviin mielikuviin, ravitsemukseen ja syöpäriskeihin sekä kartoitettiin EU:n humanitaarisen avun toimistoa (ECHO) koskevaa tietämystä. EU-kysymykset koskivat Euroopan Parlamentin valtaa, merkitystä ja edustavuutta, parlamentin toteuttamaa henkilökohtaisten etujen suojelua sekä eurooppalaisen politiikan alueiden suhteellista tärkeyttä tulevissa vaaliessa. Barometrissä kysyttiin myös vastaajien tietämystä viimeaikaisten EU:n jäsenyyden kannatusta kartoittavien kansanäänestysten tuloksista. Vastaajilta kysyttiin lisäksi heidän arvioitaan Italian poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Syöpäriskeihin liittyen vastaajat laittoivat järjestykseen 13 ruokalajia sen suhteen, ovatko ne syöpäriskin suhteen vaarallisia, terveellisiä vai eivät lainkaan muutosta aiheuttavia. Lisäksi kartoitettiin EU:n humanitaarisen avun toimiston logon tunnistamista, tietämystä toimiston EU:lle kokonaisuudessaan antamasta avusta, avusta Ruandalle ja Jugoslavialle sekä sitä, pitäisikö EU:n humanitaarisen avun toimiston lisätä apuaan EU:n ulkopuolisille maille. Samaan liittyen kysyttiin, pitäisikö EU:n, Yhdysvaltojen vai Japanin antaa rahallisesti suurin osa ei-EU-maiden tarvitsemasta humanitaarisesta avusta sekä sitä, mikä olisi EU:lle tehokkain tapa antaa humanitaarista apua ja missä määrin EU:n pitäisi sitoutuma myös käytännössä rahoittamaansa humanitaariseen apuun. Ranskassa asuville vastaajille esitettiin myös kysymyksiä cola-juomien tietämyksestä ja käytöstä. Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, siviilisääty, ammatti, tulot, asuinalue ja poliittinen suuntautuneisuus vasemmisto-oikeisto akselilla.
Moniasteinen todennäköisyysotanta