Eurobarometrit ovat samanaikaisesti Euroopan unionin jäsenmaissa toteutettavia, Euroopan komission rahoittamia kyselytutkimuksia, joissa kartoitetaan unionin kansalaisten sosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä. Ensimmäinen eurobarometri kerättiin vuonna 1974. Kyselyt koostuvat säännöllisesti toistettavista kysymyksistä ja kunakin ajankohtana tärkeäksi katsottujen aihealueiden kysymyksistä. Toistuvissa aiheissa kartoitetaan mielipiteitä Euroopan yhteisöstä/unionista, parlamentista sekä vastaajien omasta yhteiskunnasta ja sen demokratian toimivuudesta. Vaihtuvissa kysymyksissä on selvitetty muun muassa työllisyyteen ja työttömyyteen, sukupuolten välisiin rooleihin, ekologiaan ja energiapolitiikkaan, lasten ja nuorten asemaan, köyhyyteen, terveyteen, bioteknologiaan, alueelliseen kehitykseen, kulutustottumuksiin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
Eurobarometreissä ovat olleet mukana vuodesta 1974 alkaen Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Alankomaat, Belgia, Tanska, Irlanti ja Luxemburg. Mukaan ovat tulleet Kreikka 1980, Portugali ja Espanja 1985, entisen Saksan demokraattisen tasavallan alue 1990, Ruotsi ja Itävalta 1994, Suomi 1995, Kypros, Puola, Slovenia, Tshekki, Unkari, Viro, Latvia, Liettua, Malta ja Slovakia 2004 sekä Romania ja Bulgaria 2007. Kokonaisuudessaan eurobarometrit on kerätty Suomessa vuodesta 1995 alkaen (EB 43), mutta EU-aiheisten kysymysten osalta Suomi oli mukana jo vuodesta 1993 (EB 39) alkaen. Suomen aineistot on kerännyt Suomen Gallup (TNS Gallup).
Eurobarometrien arkistoinnista vastaa Saksan data-arkisto GESIS, jonka eurobarometrisivut sisältävät muun muassa kyselylomakkeet eri kielillä. Viimeisimpien tutkimusten tuloksia on nähtävissä Euroopan komission Public Opinion -sivuilla. Lisätietoja eurobarometrien saatavuudesta ja tilaamisesta on eurobarometrisivullamme.
Peruseurobarometrien lisäksi komissio on kerännyt vertailukelpoista aineistoa EU:n ulkopuolisista maista. Keski- ja Itä-Euroopan eurobarometri (CEEB) kerättiin yhteensä kahdeksan kertaa vuosina 1990-1997 ja Ehdokasmaiden eurobarometri (CCEB) 11 kertaa vuosina 2001-2004.
Tässä Eurobarometrissä tutkittiin vastaajien mielipiteitä Euroopan yhteisöstä (EY), alueellisesta kehityksestä ja kehitysmaista. Haastatelluilta tiedusteltiin heidän tietämystään EY:stä ja heidän suhtautumistaan Länsi-Euroopan yhdentymiseen. Heiltä kysyttiin myös oliko heidän maansa hyötynyt EY-jäsenyydestä ja olivatko he henkilökohtaisesti kiinnostuneita EY-asioista. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan mielipiteensä yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta ja siitä, mitkä asiat heidän mielestään pitäisi päättää kansallisissa hallituksissa, mitkä keskitetysti EY:ssä. Heiltä kysyttiin myös Euroopan sisämarkkinoihin kohdistuvia odotuksia ja mielipiteitä Euroopan parlamentista. Lisäksi kysyttiin vastaajien mielipiteitä henkilötietojen tallentamisesta, luovuttamisesta sekä siirrosta organisaatioiden välillä. Tupakointiin liittyen kysyttiin, oliko vastaaja kuullut puhuttavan Euroopan syöpäohjelmasta, tupakoiko vastaaja, mitä tupakkatuotteita tupakoijat käyttivät, montako savuketta vastaaja poltti päivässä ja aikoivatko tupakoijat vähentää polttamistaan. Alueelliseen samaistumiseen liittyen kysyttiin vastaajien käsityksiä "omasta alueestaan", kiintymisestään kotikaupunkiinsa, kyläänsä, maakuntaansa tai maahansa, oliko jäsenvaltioilla aikomusta kehittää vähemmän kehittyneitä alueita, pitäisikö näitä alueita kehittää ja mikä Euroopan yhteisön politiikan tulisi olla suhteessa EY:n vähemmän kehittyneisiin alueisiin. Kolmanteen maailmaan liittyen kysyttiin vastaajien käsityksiä nälän ja taloudellisen kehityksen asteesta kolmannessa maailmassa, vastaajan henkilökohtaista vaikutelmaa ja kokemuksia kolmannesta maailmasta, hänen kolmatta maailmaa koskevia tiedonlähteitään ja tiedontarpeitaan, hänen mielipiteitään siitä pitäisikö kolmannen maailman maille antaa apua ja tämän avun luonne ja sen hyödyllisyys sekä mielipiteitä kolmannen maailman tulevaisuudesta. Aiempien Eurobarometrien tapaan vastaajilta kysyttiin minkä puolueen ajatusmaailmaa lähinnä he tunsivat olevansa ja miten he äänestivät edellisissä eduskuntavaaleissa sekä miten he äänestäisivät jos seuraavat vaalit pidettäisiin seuraavana päivänä. Taustamuuttujia olivat mm. perheen tulot, koko, asumismuoto, asuinalue, perheenpään ammatti sekä tiedot vastaajan iästä, sukupuolesta, siviilisäädystä, koulutuksesta, uskonnollisuudesta ja poliittisesta suuntautumisesta vasemmisto-oikeisto -ulottuvuudella. Norjassa tehtiin kansallisen survey-tutkimus ja Norjan tiedot ovat mukana tässä aineistossa.
Monivaiheinen ositettu otanta