FSD0037 Eurobarometri 34.2: eurooppalainen nuoriso, syksy 1990
Pitkä aineistokuvaus (saatavuus | Aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Aineistoa ei ole arkistoitu tietoarkistoon - tarkista aineiston sijainti ja jakelija ennen tilaamista.
Tekijät
Reif, Karlheinz (Euroopan komissio)
Melich, Anna (Euroopan komissio)
Asiasanat: Euroopan yhteisö, harrastukset, kansainvälisyys, kielitaito, koulutus, nuoret, opiskelu, työhönsijoittuminen, työttömyys, ulkomaat
Tässä Eurobarometrissä kysyttiin 15-24-vuotiailta vastaajilta Eurobarometrien vakiokysymyksillä mm. ovatko vastaajat tyytyväisiä elämäänsä, yrittävätkö he taivutella muita olemaan samaa mieltä kanssaan, keskustelevatko he politiikasta, mitä päämääriä heidän kotimaallaan pitäisi olla seuraavien 10-15 vuoden aikana ja onko yhteiskunnallinen muutos heidän mielestään tarpeellinen. Lisäksi kysyttiin vastaajien tietämystä ja mielipiteitä Euroopan yhteisöstä. Tutkimuksen yksi aiheista oli vastaajien mielenkiinnon kohteet. Vastaajilta kysyttiin, mihin ryhmiin ja yhdistyksiin he kuuluivat, osallistuivatko he nuorille tarkoitettujen kerhojen, järjestöjen ja monitoimitalojen toimintaan. Heiltä tiedusteltiin myös minkä asioiden vuoksi he olisivat valmiita ottamaan riskejä ja tekemään uhrauksia, miten he arvoivat tiettyjä elämänsä alueita ja ihmissuhteitaan, mitä ominaisuuksia vanhempien tulisi rohkaista lapsissaan ja mitkä heidän mielestään olivat kolme suurinta ongelmaa nuorten elämässä. Toinen tutkimuksen keskeinen aihe oli vieraat kulttuurit. Vastaajilta tiedusteltiin, mitä vieraita kieliä he he osaavat, mitä kieliä he haluaisivat oppia, oliko heidän mielestään mm. koulussa kiinnitetty tarpeeksi huomiota vieraisiin kieliin, miten paljon he olivat matkustaneet ulkomailla, missä maissa he olivat käyneet, olivatko he osallistuneet nuorisovaihtoon tai työskennelleet ulkomailla, missä maissa he haluaisivat työskennellä tai opiskella ja mitä ongelmia heidän mielestään liittyi ulkomailla työskentelyyn tai opiskeluun. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin olivatko he koskaan kokeneet syrjintää, millainen heidän taloudellinen tilanteensa on, kenen kanssa he keskustelivat elämänsä tärkeistä päätöksistä ja käyttivätkö he päätöksiä tehdessään asiantuntijapalveluita. Työssä olevilta vastaajilta kysyttiin nykyistä työpaikkaa ja työhistoriaa, työttömiltä kysyttiin miten kauan he olivat hakeneet työtä, mitä keinoja he työhaussa olivat käyttäneet ja mikä vastaajien mielestä on pääsyy siihen, että he ovat työttömiä. Vastaajilta jotka kävivät vielä koulua tai opiskelivat kysyttiin, miksi he olivat päättäneet opiskella ja minkä ikäisenä he arvelivat valmistuvansa, miksi he olivat valinneet nykyisen opiskelupaikan ja opiskelivatko he haastatteluhetkellä yliopistossa vai muussa oppilaitoksessa. Haastatelluilta jotka olivat työssä tai oppisopimuskoulutuksessa kysyttiin näihin liittyviä kysymyksiä. Vastaajilta jotka eivät enää olleet koulussa tai opiskelleet kysyttiin, kuinka monta vuotta he olivat opiskelleet peruskoulun päättämisen jälkeen, miksi he eivät olleet opiskelleet pidempään, olivatko he käyneet yhtään kurssia opintojen päättämisen jälkeen, montako kurssia he olivat käyneet, kauanko he kaikkiaan olivat olleet kursseilla, millainen kurssin taso heidän mielestään oli, oliko heille ollut hyötyä kurssista ja olivatko kurssit auttaneet heitä saamaan töitä. Taustamuuttujia olivat mm. perheen tulot, koko, asumismuoto, asuinalue, perheenpään ammatti sekä tiedot vastaajan iästä, sukupuolesta, siviilisäädystä, koulutuksesta, uskonnollisuudesta ja poliittisesta suuntautumisesta vasemmisto-oikeisto -ulottuvuudella.
