FSD0042 Eurobarometri 37.1: kulutushyödykkeet ja sosiaaliturva, huhti-toukokuu 1992
Pitkä aineistokuvaus (saatavuus | Aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Aineistoa ei ole arkistoitu tietoarkistoon - tarkista aineiston sijainti ja jakelija ennen tilaamista.
Tekijät
Reif, Karlheinz (Euroopan komissio)
Melich, Anna (Euroopan komissio)
Asiasanat: eläkkeet, Euroopan yhteisö, ikääntyminen, ostokäyttäytyminen, sosiaaliturva, terveydenhuolto, tuoteselosteet, vanhukset
Eurobarometrissä 37.1 tutkittiin kulutushyödykkeiden hankkimista, sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa, vanhuksien asemaa ja eläkkeellejäämistä. Kulutushyödykkeisiin liittyen vastaajilta kysyttiin, lukivatko he tuoteselosteita ennen tuotteen ostamista, mitä tietoa tuotteista he haluavat saada, mitkä kolme tekijää ovat tärkeimmät, hinnan lisäksi, ostopäätöksen teossa ja pitäisikö samanlaista tietoa tuotteista olla saatavilla kaikissa EY-maissa.Vastaajien mielipiteitä sosiaaliturvasta kysyttiin mm. seuraavilla kysymyksillä: antaako sosiaaliturva riittävän suojan työttömille, vanhuksille, sairaille, vammaisille ja köyhille, pitäisikö eläkkeisiin, perusturvaan ja työttömyyteen liittyvät asiat päättää kansallisissa hallituksissa vai EY:ssä ja pitäisikö ulkomaalaisilla olla samat oikeudet kuin oman maan kansalaisillakin. Vastaajien terveyteen liittyen kysyttiin olivatko vastaajat sairastaneet pitkään, olivatko he invalideja tai oliko heillä vanhuuden mukanaan tuomia vaivoja. Lisäksi kysyttiin olivatko vastaajat käyneet lääkärissä tai nauttineet lääkkeitä viimeisen kuukauden aikana ja minkälaisten vaivojen takia vastaajat kävisivät lääkärillä ja millaisissa tutkimuksissa he olivat olleet viimeisen kolmen vuoden aikana. Vastaajia pyydettiin arvoimaan terveydenhoitonsa yleistä tasoa ja terveyspalveluiden luonnetta ja saatavuutta sekä onko heidän terveydenhoidosta maksamansa maksut kohtuullisia. Tämän Eurobarometrin yksi tutkimusalue oli vanhusten asema yhteiskunnassa. Vastaajilta kysyttiin suhtautumista mahdollisiin eläke-etuuksien muutoksiin, eläkeikään, ikäsyrjintään, vanhusten perusturvaan ja laitos/kotihoitoon. Lisäksi kysyttiin hoitavatko vastaajat jotain pitkäaikaissairasta, kenen tulisi päättää vanhuksille tarjottavista palveluista, miten pitkäaikaissairaiden hoidon rahoitus tulisi järjestää ja tekikö Euroopan yhteisö riittävästi vanhusten hyväksi. Eläkkeelle siirtymiseen liittyen kysyttiin, minkä ikäisenä vastaajat olivat jääneet eläkkeelle / aikoivat jäädä eläkkeelle, oliko eläke eläkeläisten mielestä riittävä, odottivatko työssäkäyvät eläkeikään tuloa, pitäisikö eläkkeet ulottaa leskiin ja alaikäisiin lapsiin, pitäisikö työssäkäyvien eläkeläisten eläkettä pienentää, pitäisikö eläkerahat saada verotuksella, työnantajalta / työntekijältä vai työntekijöiden ja eläkeyritysten välisillä sopimuksilla. Taustamuuttujia olivat mm. poliittinen suuntautuminen vasemmisto-oikeisto -ulottuvuudella, ammattiyhdistysjäsenyys, perheen tulot, koko, asumismuoto, asuinalue, ammatti sekä tiedot vastaajan iästä, sukupuolesta, siviilisäädystä, koulutuksesta ja uskonnollisuudesta.
