FSD0092 Eurobarometri 54.0: euro, rahoituspalvelut ja informaatioteknologia, loka-marraskuu 2000
Pitkä aineistokuvaus (aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Tekijät
Hartung, Harald (Euroopan komissio)
Asiasanat: EMS, etätyö, euro, Euroopan unioni, Internet, rahoituspalvelut, tietotekniikka, valuutta
Eurobarometrissä 54.0 tiedusteltiin vastaajien mielipidettä eurosta (eurooppalainen yhteisvaluutta), rahoituspalveluista ja tietotekniikasta. Vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he olivat perillä ja kuinka kiinnostuneita he olivat eurosta, voidaanko euron ja kansallisen valuutan välistä vaihtosuhdetta vielä muuttaa, milloin on mahdollista suorittaa maksuja euroina ilman käteistä rahaa ja milloin ei enää ole mahdollista maksaa kansallisella valuutalla. Lisäksi kysyttiin olivatko vastaajat jo suorittaneet maksuja tai investointeja euroina ja milloin he muuttaisivat pankkitilinsä euromääräisiksi. Joitakin kysymyksiä esitettiin euron tunnuksesta, kaksoishinnoittelusta (hinnat sekä euroina että kansallisena valuuttana), siitä olivatko vastaajat kiinnittäneet huomiota kaksoishinnoitteluun, ja jos olivat, niin kumpaan hintaan he kiinnittivät huomiota. Mitä jotkin tuotteet (savukkeet, kananmunat, kengät) maksaisivat euroina, millaisia hankaluuksia euroon siirtyminen aiheuttaisi vastaajalle ja ihmisille yleensä. Vastaajilta tiedusteltiin olivatko he huolestuneita valuutanvaihdon yhteydessä esiintyvistä ongelmista kuten kolikoiden ja setelien tunnistamisesta, mahdollisuudesta tulla petetyksi uuteen valuuttaan siirtymisen yhteydessä ja hintavertailujen tekemisestä.
Rahoituspalveluita koskevat kysymykset käsittelivät rahoituksen useita eri osa-alueita kuten rahoituspalveluihin liittyvää lainsäädäntöä, esteitä rahoituspalvelujen käyttämiselle EU:ssa ja tulisiko kuluttajia suojella riskeiltä, jotka liittyvät uuden teknologian käyttöön rahoituspalveluissa. Lisäksi selvitettiin vastaajan käyttämä pääasiallinen maksutapa (puhelimitse, tietokoneella, Internetin välityksellä jne.), pankkitilit ja lainat, onko vastaajalla käytössä shekkejä, luottokorttia, onko asuntolainaa, tiliin liitettyä limiittiä ja olisivatko he valmiita käyttämään ladattavaa rahakorttia (sirukorttia) pienten ostosten maksamiseen.
Tietotekniikkaa käsittelevässä osuudessa kysyttiin mm. käyttävätkö vastaajat tietokonetta, sähköpostia tai Internettiä, mihin tarkoitukseen ja missä. Lisäksi tiedusteltiin onko tietotekniikan käyttö muuttanut vastaajan työskentelytapoja. Tietotekniikkaa käyttäviltä kysyttiin, missä ja miksi he opettelivat käyttämään tietokonetta, mihin he tietokonetta käyttivät ja millaiset valmiudet tietotekniikan käyttöön heillä oli. Työssä olevilta kysyttiin heidän työpaikkansa tarjoamasta koulutuksesta tietotekniikassa, kuinka tärkeää tietokoneen käyttö oli työssä ja olivatko he tehneet etätyötä. Etätyötä tekeviltä tiedusteltiin mitä vaikutuksia etätyöllä heihin oli.
Taustamuuttujia olivat mm. ikä, sukupuoli, ammatti (puuttuu Suomen osuudesta), päätoimisen opiskelun lopettamisikä, samassa taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä, alle 15-vuotiaiden lasten lukumäärä, talouden kuukausitulot sekä joitakin asuinpaikkakuntaa koskevia kysymyksiä.
