FSD0093 Eurobarometri 54.1: Euroopan rakentaminen ja Euroopan unioni, Euroopan parlamentti, yleinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, marras-joulukuu 2000
Pitkä aineistokuvaus (aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Tekijät
Hartung, Harald (Euroopan komissio)
Asiasanat: EU-politiikka, EU-vaalit, euro, Euroopan unioni, puolustuspolitiikka, puolustusvoimat, turvallisuus, äänestyskäyttäytyminen
Eurobarometri 54.1:ssä kysyttiin sarjan peruskysymykset vastaajien elämäntyytyväisyydestä, poliittisista mielipiteistä, Euroopan unionista ja sen eri instituutioista. Aineisto sisältää myös Norjassa Eurobarometri 54.2 -kyselyn yhteydessä kerätyt tämän aineiston kanssa yhtenevät muuttujat.
Vastaajilta kysyttiin, kuinka monessa EU-vaalissa he olivat äänestäneet, aikoivatko he äänestää seuraavissa vaaleissa ja kuinka paljon Euroopan Parlamentilla on ollut vaikutusta vastaajien arkielämään, oliko Euroopan Parlamentti suojellut heidän intressejään ja mihin asioihin keskittymällä parlamentti puolustaisi vastaajien intressejä. Osassa kysymyksistä keskityttiin yleiseen turvallisuuteen, siihen miten turvalliseksi vastaajat kokivat asuinalueensa, oliko heidän kimppuunsa hyökätty tai heitä vakavasti uhattu ja olivatko he ilmoittaneet asiasta poliisille. Heiltä kysyttiin myös, olivatko he joutuneet kosketuksiin huumeisiin liittyvien ongelmien kanssa, oliko heidän kotiinsa koskaan murtauduttu ja jos oli, olivatko he sen johdosta ryhtyneet turvatoimenpiteisiin.
Vastaajilta kysyttiin myös puolustuspoliittisia asioita. Kysymykset koskivat Eurooppalaisen armeijan roolia, sitä pitäisikö EU:lla olla yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka, kenen pitäisi päättää puolustuksesta Euroopassa ja miten puolustukselliset päätökset pitäisi tehdä EU:n sisällä. Vastaajilta kysyttiin myös, pitäisikö Euroopan yhteisen armeijan korvata kansalliset armeijat ja mitä he ajattelevat EU:n nopean toimintakyvyn joukoista, vahvuudeltaan 60,000 miestä.Yksi lomakkeen aihealue oli EU:n laajentuminen. Vastaajilta kysyttiin, mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä ennen EU:n laajentumista ja mitä vaikutuksia laajentumisprosessilla olisi. Heiltä kysyttiin myös olivatko he laajentumisen puolesta vai vastaan ja mitä maita he haluaisivat ja eivät haluaisi uusiksi jäseniksi. EU:n laajentumiseen liittyen kysyttiin myös mielipidettä niistä kriteereistä, joiden perusteella uudet jäsenet pitäisi valita ja pitäisikö laajentumisen jälkeen EU:n päätökset tehdä yksimielisesti vai enemmistöpäätöksellä.
Kysymyksiä oli myös eurosta, Euroopan unionin budjettimenoista, EU-aloitteiden tärkeysjärjestyksestä ja asia-alueista, joilla päätökset pitäisi tehdä kansallisesti tai yhteisesti EU:ssa. Vastaajilta kysyttiin heidän tyytyväisyyttään demokratian tilaan, odotuksia vuodelle 2001 sekä eri instituutioihin kohdistuvan luottamuksen astetta. Kysymyksiä oli myös television katselemisesta, sanomalehtien lukemisesta ja radiouutisten kuuntelemisesta. Taustamuuttujina olivat ikä, sukupuoli, ammatti, kansallisuus, aviosääty, poliittinen orientaatio, talouden koko ja lasten määrä, tulot, asuinalue ja sen koko.
