Eurobarometrit ovat samanaikaisesti Euroopan unionin jäsenmaissa toteutettavia, Euroopan komission rahoittamia kyselytutkimuksia, joissa kartoitetaan unionin kansalaisten sosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä. Ensimmäinen eurobarometri kerättiin vuonna 1974. Kyselyt koostuvat säännöllisesti toistettavista kysymyksistä ja kunakin ajankohtana tärkeäksi katsottujen aihealueiden kysymyksistä. Toistuvissa aiheissa kartoitetaan mielipiteitä Euroopan yhteisöstä/unionista, parlamentista sekä vastaajien omasta yhteiskunnasta ja sen demokratian toimivuudesta. Vaihtuvissa kysymyksissä on selvitetty muun muassa työllisyyteen ja työttömyyteen, sukupuolten välisiin rooleihin, ekologiaan ja energiapolitiikkaan, lasten ja nuorten asemaan, köyhyyteen, terveyteen, bioteknologiaan, alueelliseen kehitykseen, kulutustottumuksiin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
Eurobarometreissä ovat olleet mukana vuodesta 1974 alkaen Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Alankomaat, Belgia, Tanska, Irlanti ja Luxemburg. Mukaan ovat tulleet Kreikka 1980, Portugali ja Espanja 1985, entisen Saksan demokraattisen tasavallan alue 1990, Ruotsi ja Itävalta 1994, Suomi 1995, Kypros, Puola, Slovenia, Tshekki, Unkari, Viro, Latvia, Liettua, Malta ja Slovakia 2004 sekä Romania ja Bulgaria 2007. Kokonaisuudessaan eurobarometrit on kerätty Suomessa vuodesta 1995 alkaen (EB 43), mutta EU-aiheisten kysymysten osalta Suomi oli mukana jo vuodesta 1993 (EB 39) alkaen. Suomen aineistot on kerännyt Suomen Gallup (TNS Gallup).
Eurobarometrien arkistoinnista vastaa Saksan data-arkisto GESIS, jonka eurobarometrisivut sisältävät muun muassa kyselylomakkeet eri kielillä. Viimeisimpien tutkimusten tuloksia on nähtävissä Euroopan komission Public Opinion -sivuilla. Lisätietoja eurobarometrien saatavuudesta ja tilaamisesta on eurobarometrisivullamme.
Peruseurobarometrien lisäksi komissio on kerännyt vertailukelpoista aineistoa EU:n ulkopuolisista maista. Keski- ja Itä-Euroopan eurobarometri (CEEB) kerättiin yhteensä kahdeksan kertaa vuosina 1990-1997 ja Ehdokasmaiden eurobarometri (CCEB) 11 kertaa vuosina 2001-2004.
Eurobarometri 55.10OVR on toteutettu samanaikaisesti Eurobarometri 55.1:n kanssa lisäotoksena. Lisäotoksella tutkittiin nuoria eurooppalaisia. Vastaajille esitettiin kysymyksiä useista aiheista. Heiltä kysyttiin käsityksiä EU:n merkityksestä ja asioista, joissa sen pitäisi olla aktiivisempi tai vähemmän aktiivinen. Vastaajilta tiedusteltiin myös, mistä lähteistä he saavat tietoa EU:sta. Lisäksi kysyttiin, mitä yhteiskunnan tulisi tehdä nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä erilaisten vähemmistöjen sopeutumisen edistämiseksi. Edelleen selvitettiin suhtautumista vastaajan kotimaassa asuviin ulkomaalaisiin.
Nuorilta vastaajilta kysyttiin heidän harrastuksistaan ja jäsenyyksistään erilaisissa järjestöissä sekä Internetin, ja erilaisten elektronisten laitteiden (esim. tietokoneen, CD:n, DVD:n, matkapuhelimen) käytöstä. Lisäksi selvitettiin, mitä kieliä vastaajat puhuvat sekä mitä haluaisivat vielä oppia. Edelleen kysyttiin, missä maissa ja miksi vastaajat olivat käyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi esitettiin kysymyksiä työllisyydestä, rahan lähteistä ja ongelmista, joita vastaajat olettivat kohtaavansa halutessaan työskennellä tai opiskella ulkomailla.
Täysi-ikäisiltä vastaajilta kysyttiin lisäksi useita puolesta-vastaan -kysymyksiä, jotka koskivat mm. eutanasiaa, kuolemanrangaistusta, pakollisia AIDS-testejä, kloonausta ja homoseksuaalien oikeuksia.
Taustamuuttujia olivat vastaajan ikä, sukupuoli, kansallisuus, siviilisääty, poliittinen suuntautuneisuus vasemmisto-oikeistoulottuvuudella, ammatti, ikä koulutuksen päättyessä, kotitalouden tuloluokka, asuinalue ja kuntatyyppi.
Monivaiheinen ositettu otanta
Tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin kussakin maassa hallinnollisten alueiden perusteella (esim. lääneittäin). Kunnat ryhmiteltiin kuntatyypeittäin. Tutkimuskunnista poimittiin lähtöosoitteita niiden väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut tehtiin lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten tehtiin tietty määrä haastatteluja. Jokaisesta haastattelun kohteena olleesta taloudesta valittiin vastaaja satunnaisesti. Nuorten lisäotoksessa käytettiin samoja satunnaisotannan periaatteita kuin Eurobarometri 55.1:ssä laajentamalla lähtöpistemenetelmää, niin että vaaditut sukupuoli ja ikäehdot täyttyivät.