FSD0101 ISSP 1985: valtion tehtävät
Pitkä aineistokuvaus (aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Tekijät
International social survey programme (ISSP)
Asiasanat: eriarvoisuus, julkinen sektori, kansalaistoiminta, lastensuojelu, oikeudet, opintotuki, oppisisällöt, perusoikeudet, peruspalvelut, poliisi, rasismi, talouspolitiikka, tasa-arvo, tehtävät, tuloerot, vaikuttaminen, valtio, verotus, yksilönsuoja, ääriliikkeet
Tutkimuksessa arvioidaan kansalaisten mielipiteitä valtiovallan tehtävistä - mitä valtion tulisi tehdä ja mitä ei tulisi tehdä. Tutkimuksessa käsitellään perusoikeuksia, lainvalvontaa, koulutusta, talouselämän ohjausta, hyvinvointia ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Perusoikeuksiin liittyen kysyttiin vastaajien mielipiteitä siitä, onko sanomalehdillä oikeus julkaista luottamuksellisia hallituksen papereita, pitäisikö aina noudattaa lakia, pitäisikö kansalaistoiminnan eri muodot sallia vai ei, hyväksyvätkö vastaajat äärimmäisyysliikkeiden ja rasistien toiminnan, millaisia valtuuksia poliisilla tulisi olla, tekeekö tuomioistuinlaitos pahemman virheen tuomitessaan viattoman kuin jättämällä syyllisen tuomitsematta ja vaarantuuko yksilönsuoja jos viranomaisilla olisi oikeus yhdistellä eri rekistereissä olevia tietoja. Yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyen kysyttiin, pitäisikö korkeampituloisten maksaa suhteessa enemmän tuloveroa, tulisiko valtiovallan pyrkiä pienentämään tuloeroja ja vaikuttaako perhetausta elämässä menestymiseen. Lisäksi kysyttiin, vaikuttaako sukupuoli koulutusmahdollisuuksiin, mahdollisuuksiin työelämässä ja palkkatasoon sekä pitäisikö valtiovallan edistää naisten mahdollisuuksia työelämässä ja koulutuksessa. Koulutukseen liittyen kysyttiin, mitä kouluissa tulisi opettaa, pitäisikö nykyistä suuremmalla osalla nuorista olla mahdollisuus päästä yliopistoihin ja pitäisikö valtiovallan tukea opiskelua rahallisesti. Vastaajilta kysyttiin myös, missä tilanteissa viranomaisten heidän mielestään pitäisi puuttua lastenkasvatukseen perheissä. Lisäksi tutkittiin vastaajien mielipiteitä laeista, joilla edellytetään turvavöiden käyttöä, kielletään tupakointi julkisilla paikoilla ja säädetään yleinen eläkeikä. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyen kysyttiin mielipiteitä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista politiikassa sekä poliitikkojen, viranomaisten ja hallituksen toimintaan. Vastaajilta kysyttiin myös kiinnostusta kunnallisvaaleja kohtaan. Valtiovallan rooliin liittyen kysyttiin, pitäisikö ja millä tavalla valtiovallan tulisi osallistua talouselämään ja mihin valtiontalouden tulisi kohdentaa varojaan. Verotusta tutkittiin kysymällä maksaako toisaalta vastaajan kotitalous ja toisaalta elinkeinoelämä liikaa vai liian vähän veroja. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, onko inflaation hallinta vai työllisyyden hoito tärkeämpää ja onko ammattiyhdistyksillä, elinkeinoelämällä tai valtiovallalla liikaa tai liian vähän valtaa. Vastaajilta kysyttiin myös mikä julkisen vallan rooli tulisi olla energiantuotannossa, julkisessa liikenteessä, terästeollisuudessa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä autoteollisuudessa ja pitäisikö valtiovallan tarjota kaikille haluaville työtä, pitää hinnat kurissa, tarjota terveydenhuolto sairaille ja kohtuullinen elintaso vanhuksille ja työttömille, tukea teollisuutta ja vähentää tuloeroja. Taustatietoina kysyttiin tietoja vastaajan työssäkäynnistä, viikottaisesta työajasta, ammatista, asuinalueesta, ammattiyhdistysjäsenyydestä, iästä, sukupuolesta, asuinpaikkakunnan koosta, siviilisäädystä, kotitalouden koosta, peruskoulutuksesta, puolison koulutuksesta, asumismuodosta, perheen tuloista, puoluepoliittisesta suuntautuneisuudesta, uskonnollisuudesta, puolison työssäkäynnistä ja ammatista, isän ammatista sekä äänestyskäyttäytymistä edellisissä vaaleissa ja omaa arviota kuulumisesta sosiaaliluokkaan.
