ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Ohjelma on eri tutkimustahojen keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2000.
Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS, jonka ISSP-sivuilta löytyvät mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Datatiedostot voi ladata suoraan omalle koneelleen GESIS ZACAT-palvelusta. Palvelun käyttö on maksutonta, mutta vaatii rekisteröitymisen.
ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat FSD, Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö ja Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö. Kansallisen jäsenyyden myötä ISSP-aineistot on kerätty Suomessa vuodesta 2000 alkaen.
Tutkimuksessa on runsaasti samoja muuttujia kuin vuoden 1985 Valtion tehtävät -tutkimuksessa (FSD0101). Osa vuoden 1990 kysymyksistä on kuitenkin uusia, varsinkin taustamuuttujia on lisätty. Osa vuoden 1985 muuttujista on jätetty pois tästä tutkimuksesta. Vuoden 1990 tutkimuksessa arvioidaan kansalaisten mielipiteitä valtiovallan tehtävistä - mitä valtion tulisi tehdä ja mitä ei tulisi tehdä. Tutkimuksessa käsitellään perusoikeuksia, lainvalvontaa, talouselämän ohjausta, hyvinvointia ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Perusoikeuksiin liittyen kysyttiin vastaajien mielipiteitä siitä, pitäisikö aina noudattaa lakia, pitäisikö kansalaistoiminnan eri muodot sallia vai ei, hyväksyvätkö vastaajat äärimmäisyysliikeiden ja rasistien toiminnan, millaisia valtuuksia poliisilla tulisi olla, tekeekö tuomioistuinlaitos pahemman virheen tuomitessaan viattoman kuin jättämällä syyllisen tuomitsematta. Yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyen kysyttiin, pitäisikö korkeampituloisten maksaa suhteessa enemmän tuloveroa, tulisiko valtiovallan pyrkiä pienentämään tuloeroja ja pitäisikö valtiovallan taata kohtuullinen asunto niille, jotka eivät itse pysty sitä hankkimaan. Koulutukseen liittyen kysyttiin, pitäisikö valtiovallan tukea vähävaraisten opiskelijoiden opiskelua rahallisesti. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyen kysyttiin, miten kiinnostuneita vastaajat ovat politiikasta. Valtiovallan rooliin liittyen kysyttiin, pitäisikö ja millä tavalla valtiovallan tulisi osallistua talouselämään ja mihin valtiontalouden tulisi kohdentaa varojaan. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, onko inflaation hallinta vai työllisyyden hoito tärkeämpää ja onko ammattiyhdistyksillä, elinkeinoelämällä tai valtiovallalla liikaa tai liian vähän valtaa. Vastaajilta kysyttiin myös mikä julkisen vallan rooli tulisi olla energiantuotannossa, terästeollisuudessa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja pitäisikö valtiovallan tarjota kaikille haluaville työtä, pitää hinnat kurissa, tarjota terveydenhuolto sairaille ja kohtuullinen elintaso vanhuksille ja työttömille, tukea teollisuutta ja vähentää tuloeroja. Taustatietoina kysyttiin tietoja vastaajan työssäkäynnistä, viikottaisesta työajasta, ammatista, työttömyysjaksoista, asuinalueesta, ammattiyhdistysjäsenyydestä, iästä, sukupuolesta, asuinpaikkakunnan koosta, siviilisäädystä, kotitalouden koosta, peruskoulutuksesta, asumismuodosta, perheen tuloista, puoluepoliittisesta suuntautuneisuudesta, uskonnollisuudesta, puolison koulutuksesta, työssäkäynnistä ja ammatista, isän ja äidin koulutuksesta ja ammatista sekä äänestyskäyttäytymistä edellisissä vaaleissa ja omaa arviota kuulumisesta sosiaaliluokkaan.
Tiedot otannasta maittain koodikirjassa