FSD0117 ISSP 1999: eriarvoisuus III
Pitkä aineistokuvaus (saatavuus | Aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Aineistoa ei ole arkistoitu tietoarkistoon - tarkista aineiston sijainti ja jakelija ennen tilaamista.
Tekijät
International social survey programme
Asiasanat: eriarvoisuus, hierarkia, konfliktit, korruptio, köyhät, oikeudenmukaisuus, palkanmuodostus, rikkaat, ristiriidat, tuloerot, verotus, yhteiskuntarakenne
ISSP-hankkeen sosiaaliset eriarvoisuudet III -kyselytutkimus kartoitti 26 maan asukkaiden käsityksiä eriarvoisuuksista ja niiden oikeudenmukaisuudesta omassa maassaan sekä eri maiden välillä. Tutkimus oli suurelta osin sosiaaliset eriarvoisuudet I-II -kyselyiden mallin mukainen. Vastaajilta kysyttiin muun muassa erilaisia elämässä menestymisen ja ylenemisen edellytyksiä sekä eriarvoisuuksien säilymisen syitä.
Vastaajien tuli arvioida oikeudenmukaista palkkatasoa monella tavalla. Heitä pyydettiin arvioimaan omien tulojensa oikeudenmukaisuutta ja heidän tuli myös arvioida erilaisten ammattien harjoittajien ja erilaisissa yhteiskunnallisissa asemissa olevien tulotasoa. Lisäksi heiltä kysyttiin, mitä näiden henkilöiden tulisi ansaita. Vastaajilta tiedusteltiin myös, minkä seikkojen pitäisi vaikuttaa palkkatason määräytymiseen (esimerkiksi työhön sisältyvän vastuun, koulutuksen pituuden, perheen elatusvelvollisuuden).
Suhtautumista maiden väliseen eriarvoisuuteen selvitettiin kysymällä, ovatko nykyiset taloudelliset erot rikkaiden ja köyhien maiden välillä liian suuret. Lisäksi tiedusteltiin halukkuutta tilanteen korjaamiseen verottamalla rikkaiden maiden asukkaita köyhien maiden auttamiseksi.
Vastaajien piti myös arvioida, miten paljon eri sosiaaliryhmien välillä on ristiriitoja heidän maassaan. Lisäksi vastaajien piti asettaa itsensä asteikolle yhdestä kymmeneen sosiaalisen asemansa mukaan nyt ja kymmenen vuotta sitten sekä arvioida oman työnsä yhteiskunnallista sosiaalista arvostusta verrattuna isänsä työn arvostukseen (vastaajan ollessa 15-vuotias).
Tutkimuksessa esitettiin viisi erilaista yhteiskunnan hierarkiaa kuvaavaa kuviota, joissa on seitsemän eri tasoa kuvaamassa yhteiskunnallisia asemia. Vastaajilta kysyttiin, mikä kuvioista vastasi heidän maansa yhteiskunnallista rakennetta tutkimushetkellä sekä millainen sen pitäisi olla.
Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä sosiaaliseen lähtöasemaan liittyviä muuttujia kuten isän ja äidin koulutustaso.
