Eurobarometrit ovat samanaikaisesti Euroopan unionin jäsenmaissa toteutettavia, Euroopan komission rahoittamia kyselytutkimuksia, joissa kartoitetaan unionin kansalaisten sosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä. Ensimmäinen eurobarometri kerättiin vuonna 1974. Kyselyt koostuvat säännöllisesti toistettavista kysymyksistä ja kunakin ajankohtana tärkeäksi katsottujen aihealueiden kysymyksistä. Toistuvissa aiheissa kartoitetaan mielipiteitä Euroopan yhteisöstä/unionista, parlamentista sekä vastaajien omasta yhteiskunnasta ja sen demokratian toimivuudesta. Vaihtuvissa kysymyksissä on selvitetty muun muassa työllisyyteen ja työttömyyteen, sukupuolten välisiin rooleihin, ekologiaan ja energiapolitiikkaan, lasten ja nuorten asemaan, köyhyyteen, terveyteen, bioteknologiaan, alueelliseen kehitykseen, kulutustottumuksiin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
Eurobarometreissä ovat olleet mukana vuodesta 1974 alkaen Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Alankomaat, Belgia, Tanska, Irlanti ja Luxemburg. Mukaan ovat tulleet Kreikka 1980, Portugali ja Espanja 1985, entisen Saksan demokraattisen tasavallan alue 1990, Ruotsi ja Itävalta 1994, Suomi 1995, Kypros, Puola, Slovenia, Tshekki, Unkari, Viro, Latvia, Liettua, Malta ja Slovakia 2004 sekä Romania ja Bulgaria 2007. Kokonaisuudessaan eurobarometrit on kerätty Suomessa vuodesta 1995 alkaen (EB 43), mutta EU-aiheisten kysymysten osalta Suomi oli mukana jo vuodesta 1993 (EB 39) alkaen. Suomen aineistot on kerännyt Suomen Gallup (TNS Gallup).
Eurobarometrien arkistoinnista vastaa Saksan data-arkisto GESIS, jonka eurobarometrisivut sisältävät muun muassa kyselylomakkeet eri kielillä. Viimeisimpien tutkimusten tuloksia on nähtävissä Euroopan komission Public Opinion -sivuilla. Lisätietoja eurobarometrien saatavuudesta ja tilaamisesta on eurobarometrisivullamme.
Peruseurobarometrien lisäksi komissio on kerännyt vertailukelpoista aineistoa EU:n ulkopuolisista maista. Keski- ja Itä-Euroopan eurobarometri (CEEB) kerättiin yhteensä kahdeksan kertaa vuosina 1990-1997 ja Ehdokasmaiden eurobarometri (CCEB) 11 kertaa vuosina 2001-2004.
Tässä eurobarometrissä kartoitettiin kansalaisten terveydentilaa ja ostoskäyttäytymistä sekä kansallisuuteen liittyviä käsityksiä. Aineistossa on EU-maiden lisäksi mukana kolme kandidaattimaata: Tsekin tasavalta, Unkari ja Puola.
Terveyteen ja ostoskäyttäytymiseen liittyvät kysymykset esitettiin vain EU-maiden kansalaisille. Aluksi kysyttiin, mitkä asiat ovat vastaajan maalle tällä hetkellä tärkeimpiä ja mihin valtion pitäisi tällä hetkellä käyttää enemmän rahaa. Sitten vastaajalle esitettiin useita vastaajan omaa terveyttä ja sairauksia ja oman maan terveyspalveluja koskevia kysymyksiä. Lisäksi tiedusteltiin, tulisiko veroja nostaa terveyspalvelujen rahoittamiseksi ja kenen pitäisi huolehtia vanhuksista. Ostoskäyttäytymiseen liittyen kysyttiin mm. onko vastaaja viimeisen vuoden aikana ostanut tuotteita tai palveluita jossain muussa EU-maassa toimivalta yritykseltä tai nähnyt näiden yritysten mainoksia ja onko euro tai Internet lisännyt hänen kiinnostustaan ostaa tuotteita jostain muusta maasta. Lisäksi kartoitettiin useilla kysymyksillä sitä, kuinka luotettavana vastaaja piti muissa EU-maissa toimivia yrityksiä ja kauppiaita.
Kansalliseen identiteettiin liittyvät kysymykset esitettiin vain kolmen kandidaattimaan (Tsekin tasavalta, Unkari ja Puola) ja kuuden EU-maan (Itävalta, Saksa, Iso-Britannia, Kreikka, Italia ja Espanja) kansalaisille. Vastaajilta kysyttiin aluksi kuinka läheisiksi he kokevat erilaiset ihmisryhmät, kuten esimerkiksi oman kaupungin asukkaat, oman maan kansalaiset, eurooppalaiset, arabit, turkkilaiset, amerikkalaiset, juutalaiset ja mustalaiset. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä asiat saavat ihmisen tuntemaan, että hän kuuluu johonkin tiettyyn kansallisuuteen ja mitkä asiat vaikuttavat siihen, että vastaaja kokee itsensä eurooppalaiseksi.
Taustamuuttujina ovat vastaajan ikä, sukupuoli, kansallisuus, siviilisääty, poliittinen suuntautuneisuus vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella, ammatti, koulutuksen päättämisikä, kotitalouden tulot ja kaksi aluemuuttujaa.
Eurobarometri 57.2:n kanssa toteutettiin samanaikaisesti nuoriin kohdistuvana lisäotoksena Eurobarometri 57.2OVR (FSD0239).
Monivaiheinen ositettu otanta. Tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin kussakin maassa hallinnollisten alueiden perusteella (esim. lääneittäin). Kunnat ryhmiteltiin kuntatyypeittäin. Tutkimuskunnista poimittiin lähtöosoitteita niiden väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut tehtiin lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten tehtiin tietty määrä haastatteluja. Jokaisesta haastattelun kohteena olleesta taloudesta valittiin vastaaja satunnaisesti.