FSD0251 Eurobarometri 58.1: euro, Euroopan unionin laajentuminen ja rahoituspalvelut, loka-marraskuu 2002
Pitkä aineistokuvaus (aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Tekijät
Christensen, Thomas (Euroopan komissio)
Asiasanat: asenteet, Euroopan unioni, Eurooppa, integraatio, tulevaisuudenodotukset
Tässä Eurobarometrissä tutkittiin vastaajien EU-tietoisuutta ja unioniin kohdistuvia asenteita. Vastaajia pyydettiin esimerkiksi arvioimaan, onko Euroopan unioniin liittyminen ollut positiivinen vai negatiivinen asia heidän kotimaalleen ja millaisen vaikutuksen he arvelevat Euroopan unionilla olevan heidän arkipäiväänsä tulevaisuudessa. Lisäksi selvitettiin vastaajien luottamusta Euroopan unionin eri hallintoelimiin ja demokratian toimivuutta vastaajan kotimaassa ja Euroopan unionissa. Vastaajilta kysyttiin, mitä politiikan alueista pitäisi päättää kansallisissa hallituksissa ja mitä Euroopan unionissa, miten EU:n harjoittama politiikka vaikuttaa vastaajien elämään ja miten tehokkaasti Euroopan unioni on toiminut tietyissä asioissa ja pitäisikö sen ottaa enemmän kantaa joihinkin asioihin. Lisäksi kysyttiin millaisia henkilökohtaiseen talouteen liittyviä odotuksia vastaajilla oli seuraavan puolen vuoden ajalle.
Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien pelkoja muun muassa sodan ja terrorismin suhteen ja suhtautumista Natoon. Tutkimuksessa selvitettiin myös kokivatko vastaajat kansallisuudekseen oman maansa kansallisuuden ohella Euroopan unionin kansalaisuuden ja mitä mieltä he olivat eurosta.
Euroopan unionin laajentumiseen liittyen kysyttiin muun muassa minkä maiden tulisi liittyä tai olla liittymättä Euroopan unioniin ja minkälaisia vaikutuksia laajentumisella olisi esimerkiksi turvallisuuteen, työllisyyteen ja talouteen ja mitkä tahot hyötyvät tai kärsivät laajentumisesta. Lisäksi kysyttiin, miten Itä- ja Keski-Euroopan maat olivat muuttuneet Berliinin muurin kaatumisen jälkeen, mitä mieltä vastaajat olivat Yhdysvaltojen toiminnasta rauhan, terrorismin vastustamisen, talouden kasvun, köyhyyden vähentämisen ja ympäristönsuojelun suhteen, pitäisikö EU:lla olla perustuslaki, miten Euroopan komission puheenjohtaja tulisi valita ja pitäisikö EU:n jäsenmailla oleva veto-oikeus säilyttää. Taustamuuttujia olivat mm. ikä, sukupuoli, siviilisääty, poliittinen suuntautuneisuus vasemmisto-oikeisto -akselilla, tulot, asuinpaikka ja ammatti.
