Tutkimushankkeen johtajana toimi dosentti Ismo Söderling ja aineiston keruussa auttoi tutkimusavustaja Paula Jäntti.
Väestöliiton väestöntutkimuslaitos on toteuttanut vuodesta 1996 alkaen kirjekyselynä perhebarometrien sarjaa. Perhebarometrit keskittyvät nimensä mukaisesti perhettä koskeviin kysymyksiin, mutta jokaisella barometrilla on myös oma erityisteemansa. Teemoina ovat olleet mm. sukupolvien välinen avunanto, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.
Tutkimuksessa on kartoitettu lasten vanhempien ja ammattikasvattajien, opettajien ja päiväkodin henkilöstön, näkemyksiä lasten kasvatuksesta ja erityisesti kasvatusvastuusta sekä sen jakautumisesta perheen sisällä puolisoiden kesken ja vanhempien sekä ammattikasvattajien välillä. Perheen sisäistä kasvatusvastuuta tarkasteltiin kysymällä vanhempien mielipiteitä siitä, kummalle puolisoista kuuluvat eräät arkiset kasvatustehtävät. Vanhempien ja ammattikasvattajien välistä kasvatusvastuuta tarkasteltiin kysymällä taas heidän mielipiteitään siitä, kummalle osapuolelle kuuluvat eräät yleisemmät kasvatustehtävät. Edelleen kysyttiin sekä vanhempien että vanhempien ja ammattikasvattajien välisistä ristiriidoista lastenkasvatuksessa sekä yhteistyöstä ja tuesta. Edelleen kysyttiin esiopetuksesta, mm. sen erilaisten tavoitteiden tärkeydestä ja esiopetuksen ja kasvatusvastuun välisistä suhteista. Vanhemmilta kysyttiin myös mielipiteitä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ja ehdotuksia niiden parantamista koskevista muutoksista. Taustamuuttujina oli mm. sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, asuinpaikka, sosiaaliryhmä, työtilanne, työssä viihtyminen, lasten lukumäärä ja ikä.
Harkinnanvarainen näyte
Otanta suoritettiin siten, että Suomen vanhan läänijaon mukaisesta 11 läänistä valittiin mukaan läänin pääkaupunki, sen lähistöllä sijaitseva ns. pendelöintikunta ja maaseutukunta. Mukaan tuli 33 erikokoista, eri puolilla maata sijaitsevaa kuntaa. Tutkittavien lukumäärä kunnittain vaihteli sekä kunnan asukasluvun että väestön alueellisen jakautumisen mukaan. Kustakin kunnasta/kaupungista otokseen mukaan tulevat päiväkodit ja koulut pyrittiin valitsemaan siten, että ne edustivat tasaisesti paikkakunnan eri alueita. Päiväkodit ja koulut toimittivat lomakkeet edelleen vanhemmille.