FSD1219 Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen 1995

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Kangas, Olli (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)
  • Ritakallio, Veli-Matti (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Asiasanat

asuminen, elintaso, hyödykkeet, kulutus, köyhyys, lainat, menot, palvelut, sosiaalietuudet, toimeentulo, toimeentulotuki, tulot, työllisyys

Sisällön kuvaus

Vastaajilta tiedusteltiin aluksi heidän asumistaan koskevia tietoja kuten asumismuotoa, asunnon ominaisuuksia, omistusasunnon hintaa sekä tyytyväisyyttä asumistilanteeseen. Lisäksi kysyttiin työssäkäyntiin liittyviä asioita kuten vastaajan ja hänen puolisonsa ammattia, työn jatkuvuutta sekä työttömyysturvan muotoa työttömyyden sattuessa. Edelleen kysyttiin vastaajan lapsuudenkodin taloudellisen toimeentulon laatua sekä huoltajan ammattia. Vastaajan elintasoon liittyen kysyttiin kuinka tyytyväinen hän on nykyiseen elintasoonsa, minkälainen se on verrattuna viiden vuoden takaiseen ja minkälaiseksi hän arvioi elintasonsa viiden vuoden kuluttua.

Erilaisista hyödykkeistä ja palveluista vastaajilta tiedusteltiin niiden välttämättömyydestä tai tarpeettomuudesta tämän päivän suomalaiselle aikuiselle. Edelleen kysyttiin ovatko tietyt hyödykkeet ja palvelut vastaajalle välttämättömiä ja onko hänellä niihin varaa. Arvioitavina olivat mm. erilaiset kodinkoneet, vaatetus, ruokailu ja asunnon ominaisuudet, julkiset liikennevälineet, vapaa-ajan vietto, parturissa käyminen, vakuutukset ja kulttuuripalvelut. Lapsiperheiltä kysyttiin onko heillä mahdollisuutta leikkikalujen ja harrastusvälineiden hankkimiseen, omaan makuuhuoneeseen yli 7-vuotiaalle lapselle tai huviretkelle kerran viikossa. Vastaajilta kysyttiin myös tulisiko sosiaalietujen turvata vastaajan edellä välttämättömiksi katsomat hyödykkeet ja palvelut.

Vastaajien niukkuuden kokemuksia kartoitettiin kysymällä ovatko he pystyneet viime aikoina tekemään haluamiaan hankintoja ja asioita sekä mitä hankintoja he ovat viimeisen vuoden aikana tehneet. Edelleen kysyttiin minimituloa, jolla he juuri ja juuri tulisivat toimeen, sekä toimeentuloa nykyisillä kuukausituloilla. Lisäksi heiltä tiedusteltiin minimituloa yhdelle aikuiselle sekä kahden aikuisen ja kahden lapsen perheelle sekä mielipidettä riittääkö toimeentuloturvan vähimmäisnormi em. perheelle.

Käsityksiä toimeentulotuen saajista tutkittiin esittämällä väittämiä toimeentulotuen asiakkaista tai toimeentulotuen tarpeessa olevista. Vastaajilta kysyttiin myös tuntevatko he olevansa ylivelkaantuneita tai köyhiä, ovatko he toimeentulotukeen oikeutettuja tai sitä jo saaneita ja mitkä ovat heidän tulojensa ja menojensa määrät kuukaudessa. Opiskelevilta vastaajilta kysyttiin myös ovatko he ottaneet opintolainaa kuluvana vuotena. Taustatietoina olivat syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, ruokakunnan rakenne, asuinpaikka 14-vuotiaana ja nykyisin, korkein koulutus, oma ja puolison pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja koko perheen kuukausitulot.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.