FSD1233 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1997
pikalinkit: aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisutTekijät
Österberg, Esa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Alkoholi- ja huumetutkimus -ryhmä)
Sisällön kuvaus
Kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon suomalaiset käyttävät itse tehtyjä tai ulkomailta tuotuja alkoholijuomia. Ensiksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he nauttivat alkoholia. Seuraavaksi kartoitettiin kotitekoisten ja salakuljetettujen alkoholijuomien kulutusta. Vastaajilta kysyttiin, ovatko he nauttineet kotitekoisia alkoholijuomia, salakuljetettuja alkoholijuomia tai spriitä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaajan perheessä valmistettu alkoholipitoista olutta tai kotiviiniä, ja jos on niin kuinka paljon. Lisäksi kysyttiin, kuinka monta prosenttia vastaajien kuluttamasta oluesta, viinistä ja väkevistä alkoholijuomista on kotitekoista sekä kuinka suuri osuus väkevistä alkoholijuomista on salakuljetettua.
Sitten siirryttiin kysymyksiin salakuljetetuista väkevistä alkoholijuomista, spriistä ja pontikasta. Vastaajilta kysyttiin tuntevatko he jonkun, joka on ostanut tai jolta voisi ostaa salakuljetettuja väkeviä alkoholijuomia, spriitä tai pontikkaa. Edelleen tiedusteltiin, onko heille tarjottu ostettavaksi ja ovatko he itse ostaneet edellä mainittuja alkoholijuomia viimeisen 12 kuukauden sisällä. Lisäksi kysyttiin, tuntevatko vastaajat jonkun, joka osaa valmistaa pontikkaa sekä osaavatko ja ovatko he viimeisen vuoden aikana itse valmistaneet sitä.
Seuraavaksi kyseltiin ulkomailta tuotujen alkoholijuomien käytöstä. Vastaajilta tiedusteltiin, mitä alkoholijuomia ja kuinka paljon he ovat tuoneet ulkomailta tai laivaristeilyiltä. Sitten kysyttiin, kuinka monta ulkomaanmatkaa tai risteilyä vastaajat ovat tehneet, ja moneltako niistä he ovat tuoneet alkoholijuomia. Edelleen kysyttiin, paljonko tuodusta oluesta ja väkevistä alkoholijuomista oli Suomessa valmistettua. Lopuksi tiedusteltiin, kuinka monta prosenttia vastaajien juomasta oluesta, viinistä ja väkevistä alkoholijuomista on tuotu ulkomailta.
Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, talouden bruttotulot, perheenjäsenten lukumäärät, elinvaihe, ammattiryhmä, työelämään osallistuminen, asuinpaikkakunnan tyyppi, asuinlääni, onko vastaaja perheen päähenkilö, perheen päähenkilön ammatti, mitä puoluetta äänestäisi ensisijaisesti ja toissijaisesti, jos eduskuntavaalit olisivat nyt, ja mitä puoluetta äänesti vuoden 1996 kunnallisvaaleissa.
Asiasanat
alkoholi; alkoholijuomat; alkoholinkäyttö; kotivalmistus; pontikka; päihteet; salakuljetus; tuonti
Tieteenala / Aihealue
sosiaalipolitiikka; sosiaalityö; sosiologia; terveystiede (sanoitus tietoarkiston sanastolla)
päihteiden käyttö ja tupakointi; sosiaalipolitiikka (sanoitus CESSDAn sanastolla)
Sarjan nimi
Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus
Käyttörajoitukset
Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu postinumeromuuttuja.
Aineistoa luovutetaan tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön; FSD:n lupamenettely. Rajattu käyttöoikeus.
Aineiston kerääjät
Suomen Gallup
Aineiston tuottajat
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Alkoholi- ja huumetutkimus -ryhmä
Aineistonkeruun ajankohta
5.11.1997 - 24.11.1997
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Suomen 15 vuotta täyttänyt väestö (poislukien Ahvenanmaa)
Otantamenetelmä
Monivaiheinen ositettu otanta.
Otannan ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä koehenkilöitä on jaettu alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä on jaettu kunkin läänin sisällä kuntatyypeittäin. Kunnat on ryhmitelty kuntatyyppeihin jakamalla kaupungit asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin sekä maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Tutkimuskunnat on valittu edustavasti. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta on poimittu lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä; satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. Haastattelujen yhteydessä näyte kiintiöidään. Haastattelijalla on kaksi lähtöpistekorttia, joiden avulla hän valitsee kohdehenkilöt. Ensimmäisellä kortilla valitaan ensin yksi 15 - 39-vuotias nainen ja kaksi 15 - 39-vuotiasta miestä. Tämän jälkeen haastattelua jatketaan valitsemalla yksi 40-vuotias tai vanhempi mies ja kaksi 40-vuotiasta tai vanhempaa naista. Toisella kortilla valitaan yksi 15- 39 -vuotias mies ja kaksi 15 - 39-vuotiasta naista ja yksi 40-vuotias tai vanhempi nainen ja kaksi 40-vuotiasta tai vanhempaa miestä.
Keruumenetelmä
Käyntikysely
Keruuväline
Strukturoitu kyselylomake
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Tiedostot
Data: suomenkielinen SPSS portable -tiedosto. Data saatavilla myös muissa tiedostoformaateissa.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
1006 havaintoa ja 77 muuttujaa
Datan versio
1.0 (13.3.2003)
Aineistoviite
Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa aineistoa tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Aineiston viittaustiedot
Österberg, Esa: Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1997 [elektroninen aineisto]. FSD1233, versio 1.0 (2003-03-13). Espoo: Suomen Gallup [aineistonkeruu], 1997. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2003.
Aineiston käyttötiedot
Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineiston kopiota tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty.
Varaumat
Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston uudiskäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Julkaisut
Nordlund, Sturla & Österberg, Esa (2000). Unrecorded alchol consumption: its economics and its effects on alcohol control in the Nordic countries. Addiction 95 (Supplement 4), S551-S564.
Österberg, Esa (2002). Onko vuosi 2004 kohtalokas alkoholiveroillemme? Yhteiskuntapolitiikka 67(3), 234-244.
Österberg, Esa (2005). Alkoholin kulutuksen kasvu Suomessa vuonna 2004. Yhteiskuntapolitiikka 70(3), 283-294.
