FSD1258 Sopimuspalokuntatutkimus 2002: palokuntalaiset
Pitkä aineistokuvaus (aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Tekijät
Suominen, Petteri (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)
Asiasanat: alueellistuminen, järjestöt, kansalaiset, kunnat, palokunnat, palomiehet, pelastustoimi, poliittisuus, sopimukset, taloudellisuus, vaikuttavuus, vapaaehtoisuus, yhteiskunta, yhteistyö
Aineisto on osa vapaaehtoispalokuntien yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja merkittävyyttä tarkastelevaa tutkimusta, jonka kohteina ovat puolivakinaiset sekä kunnan kanssa sopimuksen tehneet vapaa- ja tehdaspalokunnat eli sopimuspalokunnat. Palokuntatyöhön liittyviä kokemuksia kartoitettiin kysymällä, kuinka kauan vastaajat ovat kuuluneet sopimuspalokuntaan, ovatko sukulaiset mukana toiminnassa, millaiseen palokuntaan vastaajat kuuluvat ja miksi he siihen alunperin liittyivät. Lisäksi tiedusteltiin, missä tehtävissä vastaajat toimivat nykyisin ja suunnittelevatko he jättävänsä palokuntatyön.
Palomiesten piti eritellä palokuntatoiminnan myönteisimpiä ja kielteisimpiä puolia. Lisäksi he arvioivat väittämiä muun muassa sopimuspalokuntien poliittisesta sitoutumattomuudesta, yhteiskunnallisesta vastuuntunnosta, tunnettuudesta ja julkisuuskuvasta. Yhteiskunnallista osallistumista selvitettiin kysymällä, mihin yhdistyksiin tai järjestöihin vastaajat kuuluvat. Myös luottamustehtäviä eriteltiin. Vastaajat arvioivat omaa yhteiskunnallista aktiivisuuttaan ja palokuntatyön hyötyjä muussa järjestötoiminnassa. Sopimuspalokuntien yhteiskunnallista merkittävyyttä selvitettiin tiedustelemalla, kuinka merkittävinä vastaajat pitävät sopimuspalokuntia pelastustoimen kannalta, kuntalaiset pitävät kunnan kannalta sekä päättäjät kunnan ja sen talouden kannalta.
Palomiesten piti arvioida eri tahojen (muun muassa poliisi, terveydenhoito- ja sosiaaliviranomaiset) sopivuutta sopimuspalokuntien toiminnallisiksi yhteistyökumppaneiksi. Pelastustoimen alueuudistukseen liittyen palokuntalaiset pohtivat avovastauksissa sopimuspalokuntien tulevaisuuden tehtäviä sekä alueellisen pelastustoimen suurimpia hyötyjä ja haittoja. Taustamuuttujina olivat asuinpaikka, sukupuoli, ikä, siviilisääty, lasten lukumäärä, ammatillinen koulutus ja sosiaaliryhmä.
