Puolueiden ajankohtaistutkimukset kuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimusten sarjaan. Puolueiden yhteistutkimusten toimeksiantajina ovat olleet suurimmat eduskuntapuolueet ja vaalivuosina tutkimuksilla on ollut myös muita rahoittajia. Tutkimuksien suunnittelijoina olivat vuoteen 1988 saakka Suomen Gallup (TNS Gallup) ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos yhteistyössä puolueiden kanssa. Tämän jälkeen tutkimusten suunnittelusta on vastannut Suomen Gallup yhdessä aineistonkeruuta rahoittaneiden puolueiden kanssa.
Vuosina 1973-1990 ajankohtaistutkimuksia on tehty käyntikyselyinä vuosittain lukuun ottamatta vuosia 1985 ja 1989. Aineistot on koottu pääosin strukturoidulla kyselylomakkeella, 1000-2000 haastattelua/tutkimus. Vuodesta 1991 alkaen tutkimukset on tehty GallupKanavalla kotitalouksiin asennetuin mikrotietokonein ja Internet-päättein.
Kaikissa tutkimuksissa on selvitetty väestön äänestyskäyttäytymistä, huolenaiheita, mielipiteitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös taloudellista tilannetta koskevia odotuksia, puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaajan osallistumista poliittiseen toimintaan ja mielipiteitä kunnallispolitiikasta. Taustatietoina on kysytty yleensä vastaajan ja perheen päähenkilön sosiaaliryhmää, päähenkilön elinkeinoa, vastaajan koulutusta, ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jäsenyyttä puoluejärjestöissä, puoluekantaa, jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissä ja perheen vuosituloja. Lisäksi aineistot sisältävät alueellisia muuttujia. Aineistosarja mahdollistaa lukuisia aikavertailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoisia. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 1973.
Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhtautumista eri puolueisiin useilla kysymyksillä. Vastaajilta tiedusteltiin kuinka myönteisesti tai kielteisesti he suhtautuvat Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen, Suomen Keskustaan, Kansalliseen Kokoomukseen, Vasemmistoliittoon ja Vihreään Liittoon ja kuinka houkuttelevalta tuntuisi sillä hetkellä äänestää niitä. Lisäksi lueteltiin joukko ominaisuuksia ja tiedusteltiin mihin puolueisiin ne sopivat. Vastaajilta kysyttiin myös, kannattavatko he tällä hetkellä jotain puoluetta, miten maamme hallitus on onnistunut tehtävissään sekä minkä puolueen vastaaja soisi olevan hallituksessa eduskuntavaalien jälkeen. Vastaajille lueteltiin myös joukko poliitikkoja, joihin liitettiin erilaisia ominaisuuksia joiden osuvuutta pyydettiin arvioimaan. Lisäksi vastaajien mielipidettä tiedusteltiin siitä, millaisia ominaisuuksia poliittisilla päättäjillä pitäisi olla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös sitä, mihin tavoitteisiin politiikassa kiinnitetään liian vähän tai liian paljon huomiota. Äänestyskäyttäytymistä kartoitettiin kysymällä minkä puolueen tai ryhmittymän edustajaa vastaaja äänestäisi jos eduskuntavaalit olisivat nyt ja mitä hän äänesti vuoden 2000 lokakuun kunnallisvaaleissa ja maaliskuun 1999 eduskuntavaaleissa. Vastaajalta tiedusteltiin myös, äänestääkö hän yleensä eduskuntavaaleissa, kuinka varma on äänestävänsä seuraavissa vaaleissa ja kuinka merkittäväksi vastaaja kokee äänestämisensä. Lisäksi kysyttiin vastaajan sijoittumista vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä yhteiskuntaluokkaa. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan syntymävuosi, siviilisääty, bruttovuositulot, asuinpaikka, ammattiryhmä, toimiala, kuuluminen ammattiyhdistykseen ja äidinkieli.
Tutkimuksen tiedot on kerätty GallupKanavalla, kotitalouksiin asetettujen mikrotietokoneiden ja Internet-päätelaitteiden avulla. Otanta on toteutettu monivaiheisena ositettuna otantana, jonka tuloksena on kiinteä tutkimusnäyte.