Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa epätyypillisissä työsuhteissa olevan henkilöstön asemaa, työoloja, hyvinvointia ja työterveyshuoltoa. Ensin vastaajilta kysyttiin heidän nykyistä työpaikkaansa, viikoittaista työaikaansa sekä työsuhteen muotoa. Lisäksi kysyttiin, kuinka monta määräaikaista työsuhdetta vastaajalla on ollut saman kaupungin palveluksessa sekä tiedusteltiin nykyisen työsuhteen alkamis- ja päättymisaikaa. Vastaajia pyydettiin kertomaan, millainen heidän elämäntilanteensa oli ennen työsuhteen alkua ja mitä he arvelevat tekevänsä työsuhteen päätyttyä. Työsuhteeseen liittyen kysyttiin vielä, tekeekö vastaaja säännöllistä päivätyötä vai kuuluuko työhön ilta- yö- tai viikonloppuvuoroja.

Seuraavaksi kartoitettiin työhön liittyviä mielipiteitä ja tuntemuksia, joita pyydettiin arvioimaan erilaisten epätyypillisiä työsuhteita kuvaavien väittämien avulla. Väitteet kuvasivat esimerkiksi varmuutta tulevaisuuden suunnittelun ja taloudellisen tilanteen suhteen, sitoutumista työhön ja työyhteisöön, työmotivaatiota sekä työssä saatavia etuja ja asemaa verrattuna vakituisiin työntekijöihin. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin kertomaan, saavatko he koulutustaan vastaavaa palkkaa, onko aikaisemmista työsuhteista kertynyt palkkauksessa huomioitavaa kokemuslisää sekä ovatko mahdollisuudet lomiin ja työnantajan tarjoamiin henkilökuntaetuihin yhtä hyvät kuin vakituisilla työntekijöillä. Lisäksi tiedusteltiin, onko vastaajan ammattijärjestö kiinnostunut ei-vakituisissa työsuhteissa työskentelevien etujen ajamisesta.

Terveyteen liittyvien asioiden kartoittaminen aloitettiin kysymällä, kuinka monta kertaa vastaaja on käynyt lääkärin vastaanotolla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tämän jälkeen kysyttiin, onko vastaajalla oikeus käyttää kaupungin työterveyshuollon palveluita, ja pyydettiin erittelemään, mitä palveluja vastaaja on käyttänyt. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaajalle tehty terveystarkastusta kaupungin työterveyshuollossa ja onko työterveyshuolto järjestänyt kuntotestejä, terveyteen liittyviä ryhmätilaisuuksia tai antanut tukea työkyvyn ylläpitämiseen. Lisäksi kysyttiin, onko vastaajan työpaikalla kartoitettu työilmapiiriä tai ollut muuta työyhteisön kehittämistoimintaa ja onko vastaaja ollut kuntoutuksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Työn stressaavuutta pyydettiin arviomaan erilaisten väittämien avulla. Arvioitavat väitteet koskivat esimerkiksi työajan riittävyyttä sekä työmäärän ja työn vaatimustason sopivuutta. Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi, missä vaiheessa he yleensä saavat tietää työtänsä koskevista muutoksista, missä määrin muutoksiin on mahdollista itse vaikuttaa ja otetaanko työpaikalla ylipäätään huomioon inhimillisiä näkökohtia muutoksia suunniteltaessa. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka itsenäistä ja monipuolista heidän työnsä on ja millaiset ovat heidän mahdollisuutensa kehittyä työssä. Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön kartoitettiin vielä erikseen liittyen esimerkiksi työn sisältöön, työtahtiin ja -menetelmiin, työnjakoon sekä työaikoihin.

Työilmapiiriä ja -viihtyvyyttä kartoitettiin pyytämällä vastaajia arvioimaan esimerkiksi oman työpaikan kannustavuutta ja tiedonkulun avoimuutta sekä työvoiman riittävyyttä ja työn organisoinnin onnistuneisuutta. Seuraavaksi kysyttiin, miten vastaajan työpaikalla toimittaisiin, jos hän jäisi viikon sairaslomalle. Oman esimiehen ominaisuuksia pyydettiin arvioimaan esimerkiksi avoimuuden, alaisten mielipiteiden kuuntelemisen, kannustamisen ja tukemisen suhteen.

Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan nykyistä terveydentilaa ja työkykyä. Edelleen terveyteen liittyen pyydettiin kertomaan, mitä pitkäaikaisia sairauksia vastaajalla on ollut ja onko hänelle koskaan tapahtunut työtapaturmaa, joka olisi aiheuttanut työstä poissaolon. Seuraavaksi tiedusteltiin erilaisia itsetuntoon ja -arvostukseen, onnellisuuteen ja elämästä nauttimiseen sekä jaksamiseen liittyviä tuntemuksia. Koko elämään liittyen kysyttiin, kuinka selviä elämän tarkoitus ja sen päämäärät ovat vastaajalle tähän asti olleet. Lisäksi pyydettiin arvioimaan, kuinka usein vastaajalla on ollut erilaisia, pääasiassa kielteisiä tuntemuksia liittyen esimerkiksi ihmissuhteisiin, elämänhallintaan ja päivittäisten tehtävien hoitamiseen.

Lopuksi kysyttiin erilaisia perheeseen ja muihin läheisiin ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Ensin tiedusteltiin, miten vastaaja jakaa vastuun huolehtia esimerkiksi omista lapsista, muista omaisista, kotitaloustöistä ja tärkeistä taloudellisista päätöksistä. Seuraavaksi kysyttiin, keneen vastaaja voi luottaa ollessaan rasittunut ja halutessaan unohtaa murheensa tai kaivatessaan rentoutusta kovien paineiden alla. Lisäksi pyydettiin kertomaan, kuka hyväksyy vastaajan sellaisena kuin hän on, kenen hän voi todella uskoa välittävän itsestään, kuka saa hänen olonsa paremmaksi ja kuka lohduttaa, kun hän on poissa tolaltaan.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat vastaajan perus- ja ammatillinen koulutus, ammatti, sukupuoli, syntymävuosi, asuinkunta, siviilisääty, talouden koko sekä puolison pääasiallinen toiminta. Id-muuttujan avulla aineiston tiedot on mahdollista yhdistää vuoden 2002 tietoihin.