Tutkimuksessa kartoitettiin toimeentulotukiasiakkaiden elinolosuhteita, elinolojen ja elämisen kokemista sekä asiakassuhdetta ja sosiaalityötä. Ensin kysyttiin lapsuuteen ja lapsuudenkotiin liittyen mm. kenen kanssa asiakas eli pääosan lapsuudestaan ja esiintyikö perheessä vakavia ristiriitaisuuksia tai alkoholiongelmia. Edelleen tiedusteltiin, kuinka monta kertaa asiakas on muuttanut elämänsä aikana ja miksi. Terveydentilaa kartoitettiin muun muassa kysymällä työkykyä alentavista sairauksista sekä asiakkaalla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana olleista erilaisista vaivoista. Lisäksi kysyttiin, mitä terveyspalveluja vastaajan ruokakunta on käyttänyt viimeisen puolen vuoden aikana. Kysymyksillä asumismuodosta, asunnon tyypistä, huoneiden lukumäärästä ja varustelutasosta selvitettiin asuinolosuhteita.

Asiakkaiden työ- ja työttömyyshistoriaa tutkittiin kysymällä muun muassa nykyistä toimintaa, työttömyyden kestoa ja syitä. Kestokulutushyödykkeiden (mm. kännykkä, videot, automaattipesukone, päivittäislehtitilaus ja tietokone) omistamista tiedusteltiin. Edelleen kysyttiin, onko asiakkaalla tai hänen perheellään säännöllisesti taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: julkisten kulkuneuvojen ja terveyspalvelujen käyttö, päivittäistavaroiden osto ja monipuolinen ravinto. Myös edellisissä eduskuntavaaleissa äänestämistä kartoitettiin.

Asiakkaat arvioivat perhe- ja ystävyyssuhteitaan ja erittelivät elämäntapahtumiaan kuluneiden 12 kuukauden ajalta. He punnitsivat elintasoaan ja tyytyväisyyttään nykyiseen elämäntilanteeseensa. Haastattelun lopuksi selvitettiin kokemuksia sosiaalityön asiakkaana olemisesta kysymällä mm. miltä tuntui ensimmäisellä kerralla tulla sosiaalitoimistoon, haluaako henkilö keskustella muusta kuin taloudellisesta tilanteestaan ja millainen olisi parempi sosiaalitoimisto. Erilaisin väitelausein kartoitettiin vastaajien näkemyksiä mm. ylivelkaantumisesta, vaikutusmahdollisuuksista ja toimeentulotuesta.

Sosiaalityöntekijät täydensivät haastattelun jälkeen asiakassuhdetta koskevia tietoja: ruokakunnan toimeentulolähde, asiakassuhteen kesto ja säännöllisyys sekä asiointikerralla tehdyt toimenpiteet (esim. toimeentulolaskelma ja tuen jakaminen, keskustelu ja neuvonta lastenkasvatus ja -huoltoasioissa sekä kotikäynti). He erittelivät myös mm. asiakasruokakunnan toimeentulovaikeuksien osatekijöitä. Sosiaalityöntekijät pohtivat, miten hyvin haastateltua asiakasta voidaan auttaa sosiaalihuollon toimenpitein. Lopuksi kysyttiin, onko asiakas paluumuuttaja tai pakolainen. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, siviilisääty, perhetyyppi, ruokakunnan rakenne, koulutus sekä puolison koulutus ja pääasiallinen toiminta.