Tämä on tietoarkiston vanha aineistoluettelo. Sivu poistuu käytöstä siirtymäajan jälkeen.

» Tämän aineiston ajantasainen kuvailu Ailassa.

FSD2104 Lasten satuja ja tarinoita 1995-2005

pikalinkit: aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut

Tekijät

Riihelä, Monika (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))
Karlsson, Liisa (Helsingin yliopisto)

Muut tekijät

Kemppainen, Kaija (Helsingin perheneuvola. Läntinen alueyksikkö)
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Kuperkeikkakyyti-verkosto
Lapset kertovat ja toimivat ry

Sisällön kuvaus

Aineisto sisältää 3500 tarinaa ja satua, joiden kertojina ovat 0 - 15-vuotiaat lapset ympäri Suomea. Sadut on koottu vuosien 1995-2005 aikana. Lisäksi kertomuksia on koottu Lapset kertovat ja toimivat ry:n verkostossa. Pääosa tarinoista on kerätty valtakunnallisen STAKESin koordinoiman Satukeikka-projektin yhteydessä 1995-1997. Projekti syntyi Kuperkeikkakyyti-verkostossa, joka on lasten kanssa työskentelevien ammattilaisverkosto. Satukeikka-projekti käynnistyi 14 kunnassa, mutta laajeni useisiin kymmeniin kuntiin ja moneen maahan. Suomalaiseen projektiin osallistui satoja työntekijöitä esimerkiksi perhepäivähoidosta, päiväkodeista, kouluista ja kerhoista sekä neuvoloista ja lastenkodeista. Lisäksi lasten vanhemmat ovat osallistuneet projektin toimintaan. Projektissa käytiin kirjeenvaihtoa eri toimipaikkojen välillä Suomessa sekä kaikkien Pohjoismaiden kesken. Satukeikassa lasten kertomukset lähetettiin postitse toiselle paikkakunnalle, jossa tarinat luettiin ja niihin tehtiin vastaustarinoita. Tämä aineisto sisältää projektin aikana Suomessa kerättyjä satuja.

Aineistossa on mukana myös Kotkan dysfasia-luokilla kerättyjä satuja sekä yksittäisiä, STAKESiin lähetettyjä tarinoita. Lisäksi mukana on Helsingin Kirjamessuilla ja Kiasmassa Olli Lyytikäisen näyttelyn yhteydessä kerättyjä satuja, joita lapset ovat kertoneet koulutettujen museon oppaiden ja saduttajien saduttamina. Aineistossa on sekä yhden lapsen kertomia tarinoita että ryhmäsatuja. Tietty lapsi voi olla useamman tarinan kertoja. Suomenkielisten satujen lisäksi tarinoiden joukossa on myös 201 ruotsinkielistä kertomusta. Aineistoa ei ole kerätty varta vasten tutkimuskäyttöön, vaan lasten arjessa, normaalissa toiminnassa. Vanhemmilta ja lapsilta itseltään on saatu lupa käyttää satuja myös tutkimustarkoituksiin. Satuihin on merkattu mm. kertojan ja kirjaajan nimet, kertojan ikä, päivämäärä, paikkakunta ja kertomispaikka sekä mahdollisen kirjeenvaihtoketjun järjestysnumero.

Asiasanat

kerronta; kertomakulttuuri; lapset; lasten oma kulttuuri; lastenkulttuuri; narratiivisuus; sadut; sadutus; tarinat; varhaiskasvatus

Tieteenala / Aihealue

lapset; psykologia (sanoitus CESSDAn sanastolla)

humanistiset tieteet; yhteiskuntatieteet

Käyttörajoitukset

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Aineiston kerääjät

Riihelä, Monika (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus)
Karlsson, Liisa (Helsingin yliopisto)
Kemppainen, Kaija (Kotkan kaupunki. Helsingin perheneuvola. Läntinen alueyksikkö)

Aineiston tuottajat

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)

Aineistonkeruun ajankohta

1995 - 2005

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havainto/analyysi/aineistoyksikkötyyppi

Teksti

Aineiston kohdejoukko, kohdealue tai perusjoukko

0 - 15-vuotiaat lapset

Aineiston valinta

Ei-todennäköisyysotanta: itsestään muotoutunut näyte

Satukeikka-projektissa pyrittiin siihen, että mukaan tulisi eri-ikäisiä lapsia monentyyppisistä hoitopaikoista ja kouluista. Aineisto on koottu sadutus-menetelmällä. Menetelmässä kirjaaja pyytää kertojaa kertomaan sadun tai tarinan. Tilanteessa voi olla myös kuulijoita. Kirjaaja kirjaa tarinan sellaisenaan, sanatarkasti muistiin kertojan nähden. Sitten satu luetaan kertojalle, jotta tämä voi halutessaan vielä muuttaa tai korjata tarinaansa. (Ks. tarkemmin Karlsson, Liisa: Sadutus - Avain osallistavaan toimintakulttuuriin (2005).)

Aineistonkeruun tekniikka

Taltiointi

Aineistonkeruun ohjeistus

Osallistujatehtävä

Aineiston muokkaus

Sadut on kirjoitettu puhtaaksi elektroniseen muotoon. Kirjamessuilla ja Kiasman näyttelyn yhteydessä kerätyt sadut kirjattiin suoraan tietokoneelle. Sadut on koodattu yhtenäisellä tavalla ja koodeihin merkattu mm. kertojan/kertojien etunimi ja ikä/iät, kertojien lukumäärä, paikkakunta, kieli ja mahdollisen ketjukirjeen järjestysnumero. Koodeille on saatavilla erillinen lukuohje. Tekijöitä on ollut useita, eikä inhimillisistä erehdyksistä ja virheistä ole voinut välttyä.

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Aineiston määrä

Yhteensä n. 3500 satua, saatavilla yhtenäisenä xml-tiedostona ja/tai yksittäisinä rtf-tiedostoina.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta

Lapset kertovat ja toimivat ry:n kehittäjä- ja tutkijaverkoston (LKT) sivusto.

Sivusto sisältää useita artikkeleita aiheesta, keskustelupalstan, lasten kertomuksia ja leikkejä, lisää tutkimuksia ja julkaisuja sekä ajankohtaista tietoa.

Aineistoviite

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Aineiston viittaustiedot

Riihelä, Monika (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)) & Karlsson, Liisa (Helsingin yliopisto): Lasten satuja ja tarinoita 1995-2005 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2 (2006-08-30). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2104

Aineiston käyttötiedot

Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa.

Erityisluvat

Sadut kertoneiden lasten nimet on muutettava aineistoa hyödyntävissä julkaisuissa.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut

Barnens egna sagor i Norden - videofil på fem språk (2001). Toim. Monika Riihelä. [Video sadutuksesta viidellä pohjoismaisella kielellä.] Filminova & Stakes.

Barnens sagobroar i Norden. Pohjolan lasten satusiltoja. Sögubrú barna á Norðurlöndum. Barns fortellerbroer i Norden. Barns fortællingebroer i Norden (2003) Toim. Monika Riihelä. Stakes. Nordiska Kulturfonden. Jyväskylä: Gummerus.

Gammelgård, Lillemor (1999). Sagotering och grundsyn - Betydelsen av sagotering med barn - fem pedagogers perspektiv. Åbo: Åbo Akademi. Pedagogiikan kandidaatintutkielma.

Grönroos, Ulla-Maija & Harju, Laila (2003). Saduttaminen erityisen tuen tarpeessa olevien lasten interventiona [verkkodokumentti]. Helsinki: Helsingin yliopisto. Erityispedagogiikan proseminaarityö. http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/lapset/Tutkimus/Saduttaminen_erityispedagogiikka.pdf.pdf [viitattu 31.5.2007].

Karlsson, Liisa (1996). Barnperspektiv och barnkultur i sagofärden. Kvalitet med barn. Helsinki: Stakes. Stakes Aiheita; 32.

Karlsson, Liisa (1996). Satuverkon kutojat. Laatua lasten kanssa. Helsinki: Stakes. Stakes Aiheita; 31.

Karlsson, Liisa (1997). Sagofärden. Barnets eget sagopostnätverk - barnperspektiv och barnkultur. I: Med røtter i klassisk-humanistisk kultur (ed. Åse Enerstvedt), Oslo: A.s. Reistad Offset.

Karlsson, Liisa (1998). Giving the floor to children. What happens when adults concentrate on listening to the child. Helsinki: Stakes. Stakes Themes; 5.

Karlsson, Liisa (1999). Saduttamalla lasten kulttuuriin. Verkostotyön tuloksia Kuperkeikkakyydissä. Helsinki: Stakes. Stakes Raportteja; 241.

Karlsson, Liisa (1999). Sagofärden ändrade synen på barnen. I: Barndomens kulturalisering (red. Ulf Palmenfelt). Åbo: Åbo Akademi. Barnkulturforskning i Norden; 1.

Karlsson, Liisa (2000). Lapsille puheenvuoro. Ammattikäytännön perinteet murroksessa. Helsinki: Edita.

Karlsson, Liisa (2003). Äitiys lapsen sanoin. Teoksessa: Löytöretki äitiyteen: lapsen oikeuksien päivän seminaari 2002. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Karlsson, Liisa (2003 ja 2005). Sadutus. Avain osallistavaan toimintakulttuuriin. Juva: PS-kustannus.

Karlsson, Liisa (2003). Likställd dialog med barnen. I: Efter barndomens død? (red. Ulf Palmenfelt & Flemming Mouritsen). Odense: Syddansk universitetsforlag. Tidsskrift for Børne- & Ungdomskultur 46, 157-169.

Karlsson, Liisa (2004). Storycrafting with children. A key to listening and to sharing [online]. http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/lapset/In_English/Karlsson.pdf [31.5.2007].

Karlsson, Liisa (2005). Lapset tiedon ja kulttuurin tuottajina. Teoksessa: Toinen tieto. Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. (toim. Sakari Hänninen & Jouko Karjalainen & Tuukka Lahti). Helsinki: Stakes.

Karlsson, Liisa: Lapset toimivat - aikuiset valistavat: lasten kertomuksia syömisestä. Teoksessa Karlsson, Liisa & Karimäki, Reeli (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. 2012. Suomen kasvatustieteellinen seura. Jyväskylä. s. 235-283.

Karlsson, Liisa: Lapsinäkökulmaisen toiminnan poluilla. Teoksessa Karlsson, Liisa & Karimäki, Reeli (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. 2012. Suomen kasvatustieteellinen seura. Jyväskylä. s. 17-63.

Karlsson, Liisa & Riihelä, Monika: Sadutusmenetelmä - kohtaamista ja aineiston tuottamista. Teoksessa Karlsson, Liisa & Karimäki, Reeli (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. 2012. Suomen kasvatustieteellinen seura. Jyväskylä. s. 169-195.

Karlsson, L. & Levamo, T.-M. & Siukonen, S. (2005). Sinun, minun, meidän mango. Sadutusta yli kulttuurirajojen. Kokemuksia sadutuksesta kehitysyhteistyössä ja kansainvälisyyskasvatuksessa. Helsinki: Taksvärkki ry.

Kautto, Anniina (2003). Voiko koulussa saduttaa? Turku: Turun yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma.

Kemppainen, Kaija (2000). Pättäni - Lapset kertovat erityisopettajalleen. [Video] Filminova: Stakes.

Kissa lähti kävelylle ja hiiripiiri (1998). Toim. Kaija Kemppainen. Kertoneet ja kuvittaneet Aittakorven, Hovinsaaren, Kanervan ja Sateenkaaren päiväkotien lapset. Kotkan kaupunki: Sosiaali- ja terveysviraston julkaisuja. Kotka: Painokotka.

Kivi ois muurahaiselle vuori. Pienten lasten käsityksistä matematiikasta ja luonnonilmiöistä (2000). Toim. Monika Riihelä & Nina Rutanen. Helsinki: Edita.

Korvaan päin - lasten omien satujen kirja (2008). Toim. Monika Riihelä, Liisa Karlsson, Anna-Leena Lastikka & Reeli Karimäki. Helsinki: Lapset kertovat ja toimivat ry.

Kuokkanen, Päivi (2012) Onnellisena loppuun asti - lapset kertovat hyvinvoinnistaan sadutetuissa saduissaan. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, OKL.

Laattala, Annika & Särkkä, Emmi (2016). Metsätontun seikkailuista serkusten ratikkamatkaan. Lapsuuden kulttuurisia muutoksia 1990-luvulta 2010-luvulle sadutettujen lasten tarinoissa. Savonlinna: Itä-Suomen yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20160344

Lähteenmäki, Minna: Turvapaikanhakijalapset kertovat. Teoksessa Karlsson, Liisa & Karimäki, Reeli (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. 2012. Suomen kasvatustieteellinen seura. Jyväskylä. s. 285-321.

Lapset mukaan päivähoidon uudistukseen. Kuperkeikkakeskusten neuvottelupäivät (1999). Toim. Kristiina Rautaheimo. Helsinki: Stakes. [Moniste.]

Lasten Satulehti - Barnens Sagoblad (1996-1998). Helsinki: Stakes. [Kausijulkaisu.]

Mursula, Anuriitta (2018). Lapset kertovat arjesta saduissaan. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen kandidaatintutkielma.

Myllylä, Heidi (1998). Lapsiryhmä sadunkertojana - toiminnan organisoitumisen tarkastelua. Oulu: Oulun yliopisto. Kasvatuspsykologian pro gradu -tutkielma.

Narvanto, Taru & Törmänen, Maria (1999). "Hei, nyt multa tulee satu!" - Lasten Satukeikkasatujen rakenteelliset elementit ja kieli. Oulu: Oulun yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma.

Nuuttila, Kalle (2014). Leikkiä laskemassa: leikin diskurssit ja narratologiset funktiot Lasten satuja ja tarinoita 1995-2005 -sadutusaineistossa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Varhaiskasvatuksen pro gradu -tutkielma.

Ojala, Sirja (2008) Lasten ja aikuisten vuorovaikutus eräiden 7 - 9-vuotiaiden lasten sadutetuissa saduissa. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen laitos.

Paavonheimo, Ritva (2007). Oman tarinansa taitaja. Löytöretki koulunsa aloittaneen lapsen terveyden voimavaroihin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma.

Paju, E. (2004). Lasten omat tarinat - toden, sadun, vuorovaikutuksen leikkiä. Teoksessa: Leikin pikkujättiläinen (toim. Liisa Piiroinen), 202-210. Helsinki: WSOY.

Prittinen, Satu (2015). Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät suomalaisten ja palestiinalaisten lasten sadutetuissa tarinoissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Varhaiskasvatuksen pro gradu -tutkielma. URN:NBN:fi:hulib-201505191196

Qissah Wa Tawassul - Satusilta - Kotka - Beirut (2002). Toim. Monika Riihelä. [Video] Filminova: Stakes.

Rantaniemi, Maija (2017). Mikä lapsia kiinnostaa? Aineistolähtöinen sisällönanalyysi sadutusaineistosta vuodelta 1995. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden kandidaatin tutkielma. Varhaiskasvatus. Tampere: Tampere University Press.

Rättyä, Kaisu (1999). Föredrag på Biskops Arnö. Teoksessa: Aspekter på narrativitet. (toim. Ulf Palmenfelt). Åbo: Åbo Akademi. Barnkulturforskning i Norden; 2.

Rautaheimo, Kristiina (2000). Lapsilähtöisiä työmenetelmiä etsimässä. Tapaustutkimus Satukeikka-projektissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma.

Riihelä, Monika (1991). Aikakortit - tie lasten ajatteluun. Helsinki: VAPK-kustannus.

Riihelä, Monika (1997). Kerro satu. [Video] Filminova: Stakes.

Riihelä, Monika (1997). Tell a story - children's stories on videotape. [Video] Filminova: Stakes.

Riihelä, Monika (1999). Sagofärden skapar gemenskap över generationsgränser. Teoksessa: Barndomens kulturalisering. (toim. Ulf Palmenfelt). Åbo: Åbo Akademi. Barnkulturforskning i Norden; 1.

Riihelä, Monika (2000). Leikkivät tutkijat. Tutkimus lasten keskinäisistä leikeistä, sosiaalisuudesta ja oivaltavasta oppimisesta. [Video ja kirja] Filminova: Stakes.

Riihelä, Monika (2001). Playing researchers. [Video and text]. Filminova: Stakes. Saatavissa verkkodokumenttina: http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/lapset/In_English/Playing/Playing_paa.html [viitattu 31.5.2007].

Riihelä, Monika (2001). Storycrafting. [Video] Filminova: Stakes.

Riihelä, Monika (2004). Saduttamalla jakamiseen. Teoksessa: Leikin pikkujättiläinen (toim. Liisa Piiroinen), 188-199. Helsinki: WSOY.

Riihelä, Monika (2004). Sagotering i Norden [Video sadutuksesta viidellä pohjoismaisella kielellä]. Filminova: Stakes.

Riihelä, Monika (2005). "Kerro mulle satu" Pienet lapset kertovat. Teoksessa: Tahdon sanoa. Kalevalaisten Naisten Liiton 70-vuotisjuhlajulkaisu (toim. Sirpa Huttunen & Pirkko Nuolijärvi), 118-133. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia; 1035.

Riihelä, Monika & Karimäki, Reeli & Karlsson, Liisa & Kemppainen, Kaija & Rutanen, Niina (2001). Das Kind war Kind so lange, bis Mutter und Vater gestorben waren [verkkodokumentti]. Saatavissa: http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/lapset/Auf_Deutsch/Jahrbuch.htm [viitattu 31.5.2007]. Julkaistu myös painettuna julkaisussa: Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen (33). Helsinki: Deutsche Bibliothek.

Riihelä, Monika & Karimäki, Reeli & Karlsson, Liisa & Kemppainen, Kaija & Rutanen, Niina (2001). Lapsi oli lapsi niin kauan että äiti ja isä kuolivat - perhe lasten sanoin. [verkkodokumentti] Saatavissa: http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/lapset/Julkaisut/Tutkimusreferaatteja/Perhelapsensanoinartikkeli_paa.htm [viitattu 31.5.2007].

Riihelä, Monika: Kertominen on lapselle leikkiä. Teoksessa Karlsson, Liisa & Karimäki, Reeli (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. 2012. Suomen kasvatustieteellinen seura. Jyväskylä. s. 197-233.

Rutanen, Niina (1997). Lasten omat kertomukset. Kertomakulttuuri lasten ja aikuisten kohtaamisessa. Oulu: Oulun yliopisto. Kasvatuspsykologian pro gradu -tutkielma.

Rutanen, Niina (1999). Children's Own Stories. What Do Children Tell in Their Own Stories: Opening up Children's Narrative Culture. Narrative Inquiry 9 (1).

Sadun ja leikin lähteillä -seminaarin tuottamaa aineistoa (1999). Toim. Liisa Karlsson. Helsinki: Stakes. Stakes Aiheita; 31.

Terkki, Marianne (1997). "Mä kerron sen että ystävän saa jos haluaa". Eräiden Satukeikkaprojektiin osallistuvien kuusivuotiaiden päiväkotilasten tarinoiden analyysi. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma.

Tiira, Kirsi (2000). Yhteistä kieltä etsimässä. Pienten lasten osallisuuden lisäämisestä vesiprojektissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Varhaiskasvatuksen pro gradu -tutkielma. Saatavissa verkkodokumenttina: http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/lapset/Tutkimus/Kirsi_Tiiran_gradu.pdf [viitattu 31.5.2007].

Turakka, Sanna (2002). "Millo minu jatu tullee?" Sadutus dysfaattisten koululaisten ryhmässä. Joensuu: Joensuun yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma.

Virtanen, Henna (2017). Sadutus - vuonna 2001 6- ja 8-vuotiaiden lasten kertomien satujen tulkinta ja vertailu. Turku: Turun yliopisto. Kasvatustieteen proseminaarityö.

Voitko olla? Edu me mej? Lasten omia tarinoita (2000). Toim. Kemppainen, Kaija & Riihelä, Monika. Helsinki: Edita.

» Tämän aineiston ajantasainen kuvailu Ailassa.

[Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa]

viimeksi päivitetty 2018-04-13