FSD2116 European Social Survey 2004: Suomen aineisto
pikalinkit: aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisutAineiston rinnakkainen otsikko
Suomi Euroopassa 2004
Tekijät
Jowell, Roger (PI) (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
Central Co-ordinating Team, European Social Survey
Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)
Muut tekijät
Kiianmaa, Nelli (Tilastokeskus)
Tiainen, Tuula (Tilastokeskus)
Sisällön kuvaus
Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta, kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin, koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla.
Vaihtuvien osioiden aiheena tällä kierroksella olivat terveys, lääkkeiden ja luontaistuotteiden käyttö, hoitoon hakeutuminen, lääkärissäkäynti, potilas-lääkärisuhde, taloudellinen moraali, tuottajan ja kuluttajan välinen luottamus ja vuorovaikutus, eri elämänalueiden yhteensovittaminen, kotitöiden jakaminen, perhe, työ ja hyvinvointi.
Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä vaihetoehtohoidoista, tieteestä ja tekniikasta sekä yliluonnollisista ilmiöistä.
Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.
Asiasanat
arvot; etninen identiteetti; hoitomenetelmät; hyvinvointi; joukkoviestimet; julkiset palvelut; kansallinen identiteetti; keinottelu; kotityö; lastenhoito; luontaistuotteet; luottamus; lääkkeet; maahanmuutto; moraali; perhe; perhe-elämä; peruspalvelut; poliittinen käyttäytyminen; poliittinen osallistuminen; politiikka; siirtolaisuus; sosiaalinen pääoma; sosiaaliset suhteet; sosiaaliset verkostot; syrjintä; terveydenhoito; tyytyväisyys; työelämä; työmoraali; uskonnollinen käyttäytyminen; vilppi
Tieteenala / Aihealue
politiikantutkimus; sosiaalipolitiikka; sosiologia; tiedotustutkimus (sanoitus tietoarkiston sanastolla)
joukkoviestimet; kulutus ja kuluttajakäyttäytyminen; poliittinen käyttäytyminen, asenteet ja mielipiteet; sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet; terveydenhuolto; vähemmistöt (sanoitus CESSDAn sanastolla)
Sarjan nimi
Käyttörajoitukset
Aineistoa luovutetaan tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön; FSD:n lupamenettely.
Aineiston kerääjät
Tilastokeskus
Aineiston tuottajat
Jowell, Roger (PI) (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
Central Co-ordinating Team
Kansalliset koordinaattorit kustakin maasta
Aineistonkeruun ajankohta
20.9.2004 - 17.12.2004
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
15 vuotta täyttänyt väestö
Otantamenetelmä
Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta (ryvästystä ei käytetty). Otokseen poimittiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta 2900 Suomessa asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Ylipeittoon kuuluivat kuolleet sekä kenttätyöjakson ajan laitoksissa tai ulkomailla asuneet, netto-otos oli 2857. Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen. Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
Keruumenetelmä
Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely. Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse. Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.
Keruuväline
Strukturoitu kyselylomake
Vastausprosentti
Käyntikyselyn osalta vastausprosentti oli 70,8. Perävaunukyselyyn vastasi 85 % haastatelluista kohdehenkilöistä.
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Tiedostot
Data: suomenkielinen SPSS portable -tiedosto. Data saatavilla myös muissa tiedostoformaateissa.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
2022 havaintoa ja 518 muuttujaa
Datan versio
2.0 (23.11.2007)
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta
Koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Norjan tietoarkiston NSD:n ESS-sivuilta.
Palvelu edellyttää rekisteröitymistä, minkä jälkeen käyttäjätunnuksena on oma sähköpostiosoite. Aineistot ja aineistonkeruu on dokumentoitu sivuilla yksityiskohtaisesti. Palvelu sisältää mm. erikieliset kyselylomakkeet. Aineistosta on mahdollista tehdä yksinkertaisia analyysejä myös suoraan verkossa.
Kyselylomakkeet: pdf-tiedostot suomeksi ja ruotsiksi.
Käyntihaastattelulomakkeet quF2116_1_fin.pdf ja quF2116_1_sve.pdf. Perävaunulomakkeet quF2116_2_fin.pdf ja quF2116_2_sve.pdf, quF2116_3_fin.pdf ja quF2116_3_sve.pdf sekä quF2116_4_fin.pdf ja quF2116_4_sve.pdf.
Ks. myös
FSD2113 European Social Survey 2004
Aineiston käytössä huomioitavaa
Kansainvälisestä peruslomakkeesta poiketen kysymykseen C9 (Katsotteko kuuluvanne johonkin tiettyyn uskontokuntaan tai uskonnolliseen yhteisöön?) on lisätty tarkennus (Jos vastaa ei, kysy: Kuulutteko kirkkoon?) kahden viikon kuluttua kenttätyön alkamisesta. Tämä poikkeavuus vaikuttaa myös jatkokysymyksiin C10, C11 ja C12. Em. kysymyksiä vastaavat muuttujat sisältyvät FSD:n datatiedostoon, mutta puuttuvat kansainvälisestä yhdistelmäaineistosta. Kysymys F46 sisällytettiin suomalaiseen kyselylomakkeeseen vasta 13.10.2004, jonka vuoksi sitä vastaavassa muuttujassa on paljon puuttuvia tietoja (99 = "Ei vastausta"). Aineiston painomuuttuja on erilainen kuin kansainvälisen yhdistelmäaineiston painomuuttujat. Haastattelijan ohjeissa on seuraava koulutusmuuttujia koskeva teksti: "F6 Koulutustaso (sama ohje koskee kysymyksiä F36, F49 ja F55) - Koulutuskysymyksissä on käytetty kansainvälistä luokitusta, johon suomalaiset koulutusasteet on sijoitettu. Luokka 4 puuttuu tarkoituksella, koska kansainvälisen luokituksen 4. luokka sisältyy Suomessa luokkaan 3."
Aineiston keräämisessä on käytetty neljää suomenkielistä ja neljää ruotsinkielistä kyselylomaketta. Aineistossa on ensin käyntihaastatteluun (lomake quF2116_1) perustuvat muuttujat A1-P6. Perävaunulomakkeiden GS-alkuiset arvomittariväittämät ja vain Suomessa kerätyt L-alkuiset kysymykset on esitetty samanlaisina näissä lomakkeissa. Perävaunulomakkeet sisältävät lisäksi käyntikyselylomakkeen metodologisia testikysymyksiä eli samansisältöisiä, mutta eri tavalla muotoiltuja kysymyksiä (lomake quF2116_2 IS1-ISl3, lomake quF2116_3: IS14-IS27 ja lomake quF2116_4: IS28-IS42).
Aineistoviite
Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa aineistoa tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Aineiston viittaustiedot
European Social Survey 2004 : Suomen aineisto [elektroninen aineisto]. FSD2116, versio 2.0 (2007-11-23). Tilastokeskus [aineistonkeruu], 2004. Jowell, Roger & Central Co-ordinating Team, European Social Survey & Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos [tuottajat]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2007.
Aineiston käyttötiedot
Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineiston kopiota tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty.
Varaumat
Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Julkaisut
Bäck, Maria & Kestilä, Elina (2009). Social Capital and Political Trust in Finland: An Individual-level Assessment. Scandinavian Political Studies 32(2), 171-194.
Borg, Sami (2006). Yleinen luottamus eduskuntaan instituutiona. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ilkka Ruostetsaari), 99-114. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16.
Borg, Sami (2008). Kansalaisten jäsenyys ja toiminta puolueissa. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 85-107. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.
Ervasti, Heikki & Saari, Juho (2011). Onnellisuus hyvinvointivaltiossa. Teoksessa: Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta (toim. Saari, Juho), 191-218. Helsinki: Gaudeamus.
Jowell, Roger & Central Co-ordinating Team (2005). European Social Survey 2004/2005: Technical Report. London: Centre for Comparative Social Surveys, City University.
Kääriäinen, Juha (2008). Why do the Finns trust the police? Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention 9(2), 141-159.
Kotakorpi, Kaisa & Laamanen, Jani-Petri (2007). Julkiset palvelut ja hyvinvointi. Talous & Yhteiskunta 2007(2), 44-50.
Oinas, Tomi (2010). Sukupuolten välinen kotityönjako kahden ansaitsijan perheissä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research; 402. URN:ISBN:978-951-39-4117-8
Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139.
Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296.
Schoultz, Vera (2010). Nuorten poliittinen osallistuminen ja sen murros. Teoksessa Ohipuhuttu nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja (toim. Anu-Hanna Anttila, Kristiina Kuussaari & Tiina Puhakka), 93-104. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora.
