FSD2129 Eurobarometri 62.1: Euroopan perustuslaki, taloudelliset haasteet, ammattikoulutus, informaatioteknologia työssä, ympäristöasiat ja yleishyödylliset palvelut, loka-marraskuu 2004
Pitkä aineistokuvaus (saatavuus | Aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Aineistoa ei ole arkistoitu tietoarkistoon - tarkista aineiston sijainti ja jakelija ennen tilaamista.
Tekijät
Euroopan komissio
Asiasanat: ammatillinen koulutus, elämänlaatu, Euroopan unioni, hyvinvointi, Lissabon, palvelut, perustuslait, strategia, talous, tietotekniikka, työllisyys, työpaikat, viestintätekniikka, ympäristökysymykset
Eurobarometrin 62.1 pääteemoina olivat Euroopan perustuslaki, taloudelliset haasteet, ammattikoulutus, tietotekniikka työssä, ympäristöasiat ja yleishyödylliset palvelut. Tämä eurobarometri ei sisällä sarjan vakiokysymyksiä.
Tutkimuksen alussa kartoitettiin vastaajan mielipiteitä ja tietämystä Euroopan perustuslakiluonnoksesta sekä sen sisältämästä kansalaisaloitteesta. Kysyttiin, onko vastaaja kuullut Euroopan perustuslakiluonnoksesta, miksi hän kannattaa tai vastustaa luonnosta ja mikä taho (muun muassa Euroopan parlamentti, kotimaan hallitus, toimittajat tai ammattiliitot) on aihepiirin luotettavin tietolähde. Kysyttiin myös, osallistuisiko vastaaja perustuslakia koskevaan mahdolliseen kansanäänestykseen.
Lissabonin srategiaan liittyen esitettiin lukuisia kysymyksiä kotimaan ja koko Euroopan unionin taloustilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Tarkasteltiin myös kilpailukykyä, työllisyyttä, maahanmuuttoa, eläkkeitä, kaupan globalisoitumista, ympäristönsuojelua, hyvinvointia ja yleensäkin eurooppalaista elämänlaatua. Vastaaja vertasi Euroopan, Amerikan, Japanin, Kiinan ja Intian taloustilanteita ja pohti, mikä näistä alueista osaa parhaiten hyödyntää uusia tieto- ja viestintätekniikoita.
Ammatillista koulutusta selvitettiin monipuolisesti. Työssäkäyvien koulutustaustaa, työajalla tai sen ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta ja työnantajan suhtautumista henkilöstön kouluttautumiseen kartoitettiin. Tiedusteltiin myös halua kouluttautua vapaa-ajalla. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, kuinka moneen opiskelupäivään jokaisella pitäisi olla oikeus vuoden aikana, koulutuskursseille osallistumisesta 12 viime kuukauden aikana, kurssien hyödyllisyydestä, koulutusneuvonnasta ja työnohjauksesta, koulutussuunnitelmista, koulutuksen rahoituksesta ja kannusteista.
Ympäristöön liittyen tiedusteltiin, mitkä ympäristöasiat huolettavat vastaajaa eniten ja mistä hän kaipaa lisätietoja. Kysyttiin pitäisikö poliitikkojen ajaa ympäristöasioita yhtä ponnekkaasti kuin talous- ja sosiaaliasioita, mitkä tahot välittävät luotettavaa ympäristötietoa ja millä tasolla ympäristönsuojelupäätökset olisi tehokkainta tehdä. Kartoitettiin myös mitä vastaaja itse tekee luonnon hyväksi ja miten ympäristöä pitäisi ensisijaisesti suojella.
Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyen kysyttiin laitteiden, erityisesti tietokoneen ja Internetin, käytöstä työ- ja vapaa-ajalla. Kartoitettiin vastaajan tietoteknistä osaamista ja koulutusta, koulutustarpeita ja käyttökokemuksia. Kysyttiin myös tekeekö vastaaja etätyötä.
Lopuksi tiedusteltiin yleishyödyllisten palvelujen (mm. veden, sähkön, puhelimen ja postipalvelujen) saatavuudesta, käytöstä, hinnasta, laadusta, tiedotuksesta, sopimuksista, asiakaspalvelusta ja turvallisuudesta. Taustatietoina kysyttiin mm. vastaajan kansallisuutta, ikää, sukupuolta, siviilisäätyä, poliittista suuntautuneisuutta vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella, päätoimisen kouluttautumisen lopetusikää, asuinalueen tyyppiä sekä kotitalouden yli 15-vuotiaiden jäsenten ja alle 10-vuotiaiden lasten lukumäärää
