Väestöliiton väestöntutkimuslaitos on toteuttanut vuodesta 1996 alkaen kirjekyselynä perhebarometrien sarjaa. Perhebarometrit keskittyvät nimensä mukaisesti perhettä koskeviin kysymyksiin, mutta jokaisella barometrilla on myös oma erityisteemansa. Teemoina ovat olleet mm. sukupolvien välinen avunanto, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.
Tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien näkemyksiä heidän omasta parisuhteestaan sekä yleensä parisuhteesta ja avioerosta. Tutkimuksessa selvitettiin mm. mitkä tekijät koetaan tärkeiksi toimivassa parisuhteessa ja mihin asioihin vastaajat ovat tyytyväisiä omassa parisuhteessaan. Entä mikä voisi olla tai on ollut syy avioeroon tai miksi on pysytty yhdessä puolison kanssa? Entä onko parisuhdeongelmiin haettu ammattiapua? Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, mitkä asiat elämässä ovat muuttuneet avioeron myötä ja onko eroa kaduttu ja jos on, niin mistä syystä.
Taustamuuttujina kyselyssä olivat tiedot vastaajan sukupuolesta, vastaajan sekä hänen puolisonsa syntymävuodet sekä perus- ja ammattikoulutus. Vastaajilta kysyttiin myös, kauanko he tunsivat puolisonsa ennen avioitumistaan ja asuivatko he avoliitossa ennen avioitumista. Vastaajilta tiedusteltiin myös perheen taloudellista tilannetta viimeksi kuluneiden kahden vuoden ajalta sekä sitä, oliko vastaaja mielestään liian nuori, sopivan ikäinen vai liian vanha avioituessaan. Taustamuuttujina on myös tieto vastaajan asuinpaikasta, nykyisestä siviilisäädystä sekä lasten lukumäärästä. Vastaajilta tiedusteltiin myös lapsuuden perheestä sekä siitä, mihin sosiaaliryhmään vastaaja katsoo itse kuuluvansa sekä mihin ryhmään katsoo puolisonsa kuuluvan.
Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä poimittiin 3000 hengen otos, joka koostui vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneistä, vuonna 1995 ensimmäisen avioliittonsa solmineista, miehistä ja naisista. Näistä vastaajista muodostettiin kaksi erillistä osajoukkoa 1) yhä vuonna 1995 solmimassaan avioliitossa elävät vastaajat (1500 vastaajaa) ja 2) vuonna 1995 solmimastaan avioliitosta eronneet vastaajat (1500 vastaajaa). Tutkittavien joukko rajattiin avioliitossa oleviin vastaajiin, koska avoliittoja ei rekisteröidä ja siten avoliitossa eläviä vastaajia olisi ollut vaikea tavoittaa.