FSD2219 Eurobarometri 60.0: kuluttajan oikeudet, tietosuoja, liikunnan vaikutukset, tuoteturvallisuus, verkkoliiketoiminta, vammaisuus ja euro, syyskuu 2003
Pitkä aineistokuvaus (aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Tekijät
Euroopan komissio
Asiasanat: elämänlaatu, euro, Euroopan unioni, henkilörekisterit, integraatio -- Eurooppa, Internet, kodinkoneet, kuluttaja-asiamiehet, kuluttajansuoja, kuluttajariidat, kuntoliikunta, käyttöohjeet, ostaminen, palautus, palvelut, symbolit, teemat, toimielimet, tuomioistuimet, tuotteet, turvallisuusohjeet, urheilu, valitukset, vammaiset, vammaisuus, yksilönsuoja
Tässä eurobarometrissa keskityttiin kuluttajan oikeuksiin, tietosuojaan, liikunnan vaikutuksiin, tuoteturvallisuuteen, verkkoliiketoimintaan, vammaisuuteen ja euroon. Ensin vastaajalta tiedusteltiin mahdollisuuksia ratkaista sovinnollisesti myyjän tai palvelun tarjoajan kanssa syntyviä kiistoja ja pyydettiin nimeämään tapoja, jolla hän valituksen tekisi. Seuraavaksi kysyttiin, onko kuluttaja koskaan kuullut kuluttajavalituslautakunnasta tai kuluttaja-asiamiehestä ja haluaisiko hän tuoda ongelman jonkin em. toimielimen käsiteltäväksi, sekä onko hänellä jotain epäilyn aiheita näitä sovittelevia toimielimiä kohtaan. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin, onko hänellä viimeisen vuoden aikana ollut ongelmia, joihin hän ei ole löytänyt sovinnollista ratkaisua myyjän/vähittäismyyjän/palvelun tarjoajan kanssa. Tiedusteltiin myös, millainen tuote tai palvelu oli kyseessä ja mitä vastaaja teki, kun ongelmaan ei saatu sovinnollista ratkaisua. Seuraavaksi kysyttiin, mikä olisi alin rahallinen arvo, jonka vuoksi vastaaja olisi valmis viemään asian oikeuteen ja miksi vastaaja ei veisi asiaa oikeuteen pienemmän summan ollessa kyseessä tai miksi ei veisi asiaa oikeuteen lainkaan. Vastaajalta kysyttiin myös, kattaisiko hänen vakuutuksensa oikeudenkäyntikulut kuluttajariidassa ja olisiko vastaaja valmis puolustamaan oikeuksiaan tuomioistuimessa, jos voisi liittyä yhteen muiden kuluttajien kanssa, jotka ovat valittaneen samasta asiasta. Seuraavaksi tiedusteltiin, mitkä asiat kannustaisivat vastaajaa puolustamaan oikeuksiaan tuomioistuimessa muiden kuluttajien kanssa ja keneen hän luottaisi eniten useiden kuluttajien oikeuksien puolustajana oikeudessa ja mikä menettely olisi paras. Vastaajaa pyydettiin myös kertomaan, missä määrin hän luottaa eri tuomioistuimiin kuluttajariitojen sopimisessa sekä millä tavoin nykyistä oikeuslaitosta tai tuomioistuinten toimintaa voitaisiin parantaa. Vastaajalta kysyttiin myös, kenen uskoo parhaiten ajavan hänen etujaan kuluttajana.
Vastaajalta tiedusteltiin myös, onko hänellä ollut aihetta valittaa ulkomailta ostetusta tuotteesta tai palvelusta, tekikö hän niin ja mikä olisi alin rahallinen arvo, jonka vuoksi vastaaja olisi valmis viemään asian oikeuteen. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaaja tyytyväinen toimintansa seurauksiin ja kuka hänen mielestään on pätevin sovittelija, kun ratkaistaan kuluttajariitoja ulkomailta hankittujen tuotteiden/palvelujen osalta. Kuluttajan oikeuksia käsittelevän osion viimeisinä kysymyksinä kysyttiin, onko vastaaja koskaan kuullut Euroopan komission perustamasta verkostosta, johon ulkomailta tuotteita/palveluja ostaneet kuluttajat voivat ottaa yhteyttä omalla kielellään, olisiko vastaaja valmis käyttämään verkostoa saadakseen tietoja sovitteluelimistä, olisiko vastaaja valmis käyttämään verkostoa tehdäkseen valituksen ja kuinka hyödyllisenä vastaaja tällaista verkostoa pitää.
Henkilötietojen suojaamista käsittelevässä osiossa vastaajalta tiedusteltiin, luottaako hän siihen, että erilaiset henkilötietojamme keräävät organisaatiot käyttävät tietoja hyväksyttävällä tavalla vai onko hän huolissaan yksityisyytensä suojasta. Vastaajaa pyydettiin myös antamaan mielipiteensä erilaisiin yksityisyyttä koskeviin väittämiin ja kysyttiin, onko hän kuullut eri viranomaisista, laeista ja oikeuksista, joiden on tarkoitus suojella hänen yksityisyyttään. Vastaajalta tiedusteltiin myös, onko hän kuullut tai käyttänyt apuvälineitä, joilla rajoitetaan henkilötietojen keräämistä Internetissä ja mitä mieltä hän on siitä, että ihmisten puheluita ja Internetin käyttöä tarkkaillaan terrorismin vastaisen kamppailun nimissä.
Liikunnan vaikutuksia kartoitettiin kysymällä kuinka usein vastaaja käyttää Internetiä, katsoo televisiota, pelaa videopelejä, osallistuu jonkinlaiseen kulttuuritoimintaan, kuntoilee tai urheilee. Haluttiin myös tietää, missä vastaaja useimmiten kuntoilee/urheilee, mitkä ovat hänen mielestään urheilun pääasialliset hyödyt, mitä arvoja urheilu edistää eniten ja mitkä urheilusta kuullut kielteiset asiat huolestuttavat vastaajaa eniten.
Sähköisten kodinkoneiden turvallisuusohjeisiin liittyvässä osiossa tiedusteltiin, lukeeko ja noudattaako vastaaja yleensä käyttöohjetta, ottaako hän sähkölaitteen ostaessaan käyttöohjeen/turvallisuusohjeen/turvasymbolin huomioon ja säilyttääkö vastaaja ohjeet tulevaa käyttöä varten. Kysyttiin myös, mikä vastaajan mielestä on tehokkain tapa jakaa käyttöohjeita ja millaisia käyttöohjeet yleensä ovat. Haluttiin myös tietää, millä tavoin vastaaja mieluiten haluaisi käyttöohjeen, mistä turvallisuusohjeen symbolit yleensä löytyvät ja uskooko vastaaja, että käyttöohjeet/turvasymbolit voivat ehkäistä onnettomuuksia. Vastaajalle näytettiin myös erilaisia turvasymboleja sekä -ohjeita ja kysyttiin, mitä niistä vastaaja on joskus nähnyt.
Vastaajilta tiedusteltiin myös Internet-ostoksiin liittyviä asioita. Heiltä kysyttiin muun muassa, ovatko he koskaan ostaneet mitään Internetistä, kuinka usein, mistä asioista he ovat huolissaan tehdessään ostoksia Internetissä sekä miksi he ostavat esineitä/asioita Internetissä ja miltä verkkosivuilta he tekevät ostoksensa mieluiten. Kysyttiin myös syitä siihen, miksi vastaaja ei osta tuotteita Internetistä sekä sitä, miksi vastaaja mahdollisesti ei luota Internetiin. Erilaisten väitelauseiden avulla kartoitettiin sitä, mitä asioita vastaajat pitävät tärkeinä tehdessään päätöstä verkko-ostoksesta sekä sitä, mitä ongelmia vastaaja on mahdollisesti kohdannut tehdessään ostoksia Internetin kautta ja miten ongelmat on saatu ratkaistua. Haluttiin myös tietää, ovatko vastaajat kuulleet "kaupan peruuttamisoikeudesta" ja mitä se heidän mielestään tarkoittaa.
Haastattelun toiseksi viimeisessä osiossa kysyttiin, onko vastaaja tietoinen, että vuosi 2003 on Euroopan vammaisten teemavuosi ja mistä vastaaja on saanut tiedon siitä. Erilaisten väitelauseiden avulla kartoitettiin sitä, mikä vastaajan mielestä on teemavuoden tarkoitus, onko teemavuosi myötävaikuttanut vammaisten elämään Suomessa sekä sitä, mitä mieltä vastaaja on erilaisista vammaisiin ja työhön liittyvistä asioista. Kysyttiin myös, tunteeko vastaaja henkilökohtaisesti ketään, jolla on jokin pitkäaikaissairaus, vammaisuus tai vaiva sekä sitä, kuinka hyvin vastaaja tuntee erilaisia vammaisuuksia tai sairauksia.
Viimeisenä kysyttiin, onko vastaaja tyytyväinen siihen, että eurosta tuli rahamme ja mitä mieltä vastaaja on väitteestä "Kun käytämme euroa Suomen markan sijaan, tunnemme itsemme eurooppalaisemmiksi kuin ennen".
Taustamuuttujia olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, kansallisuus, siviilisääty, poliittinen suuntautuneisuus vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella, ammatti, työnantajasektori, ikä koulutuksen päättyessä, kotitalouden tuloluokka, asuinalue ja kuntatyyppi.
