FSD2223 Eurobarometri 64.2: Euroopan perustuslaki, globalisaatio, energiavarat ja maatalouspolitiikka, loka-marraskuu 2005
Pitkä aineistokuvaus (aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Tekijät
Euroopan komissio
Asiasanat: asenteet, elämänlaatu, energia, energiankulutus, globalisaatio, integraatio -- Eurooppa, joukkoviestimet, laajeneminen, maatalouspolitiikka, perustuslait, politiikka
Tässä eurobarometrissä keskityttiin unionin laajenemiseen, Euroopan perustuslakiin, kansainväliseen politiikkaan, elämänlaatuun, Euroopan unioniin ja globalisaatioon, energianlähteisiin, yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja median käyttöön. EU-jäsenmaiden lisäksi mukana on myös neljä ehdokasmaata (Bulgaria, Romania, Kroatia, Turkki) ja Kyproksen pohjoisosa.
Kyselyn alussa esitettiin eurobarometrien vakiokysymyksiä, muun muassa kuinka tyytyväinen vastaaja on elämäänsä, kuinka usein hän keskustelee politiikasta ystäviensä kanssa, luottaako hän eri instituutioihin ja mitä mieltä hän on maansa EU-jäsenyydestä ja unionista yleensä. Lisäksi kartoitettiin vastaajan EU-tietämystä, pelkoja unionia kohtaan, mielipiteitä yhteisestä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja tyytyväisyyttä demokratian toimivuuteen. Edelleen kysyttiin, onko Yhdysvalloilla ja EU:lla positiivinen vai negatiivinen rooli maailmanrauhassa, terrorismin torjunnassa, maailmantalouden kasvussa, köyhyyden vastaisessa taistelussa ja ympäristönsuojelussa.
Kyselyssä oltiin myös kiinnostuneita siitä, mistä Euroopan unioniin liittyvistä aiheista tai politiikan osa-alueista vastaaja haluaisi lisää tietoa ja mistä lähteistä vastaaja yleensä etsii haluamiaan tietoja. Kysyttiin myös, puhutaanko vastaajan mielestä Suomen televisiossa, radiossa ja lehdistössä liikaa, sopivasti vai liian vähän Euroopan unionista ja esittävätkö joukkoviestimet EU:n liian myönteisesti, tasapuolisesti vai liian kielteisesti.
Mielipiteitä unionin laajentumisesta kartoitettiin kysymällä, mitkä maat vastaajan mielestä voisivat liittyä unioniin ja mitkä eivät, ja mitä mieltä hän on laajentumisesta yleensä. Lisäksi esitettiin muutamia kysymyksiä Turkin mahdollisesta jäsenyydestä. Euroopan perustuslakiin liittyen kysyttiin muun muassa, vastustaako vai kannattaako vastaaja sitä, miten vastaaja arvelee perustuslain mahdollisen hyväksymisen vaikuttavan Euroopan unionin toimintaan. Lisäksi selvitettiin muutamilla väittämillä, vastaajan omaa mielipidettä Euroopan perustuslaista.
Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan elämänlaatua ja talouden toimivuutta Euroopassa ja vertaamaan sitä elämänlaatuun Yhdysvalloissa, Japanissa, Kiinassa ja Intiassa. Vastaajalta tiedusteltiin myös, uskooko hän saavansa pitää työpaikkansa tulevina kuukausina ja kuinka luottavaisesti hän suhtautuu eläkkeiden tulevaisuuteen. Vastaajalle esitettiin erilaisia vaihtoehtoja Suomen eläkejärjestelmän rahoituksen varmistamiseksi ja kysyttiin, mitä hän henkilökohtaisesti pitää niistä kaikkein hyväksyttävimpänä ja mitä hän pitää hyväksyttävimpänä työssäkäyvälle. Kysyttiin myös, onko vastaaja sitä mieltä, että Euroopan unioni on edellä, jäljessä vai samalla tasolla Yhdysvaltain kanssa mm. tieteellisessä ja lääketieteellisessä tutkimuksessa, koulutuksessa ja kamppailussa yhteiskunnallista eriarvoisuutta vastaan. Tiedusteltiin myös, onko yhtenäismarkkinoiden lisäämä kilpailu liikenteessä, tietoliikennepalveluissa, pankkipalveluissa ja vakuutuksissa myönteinen vai kielteinen asia.
Globalisaatioon liittyvässä osuudessa vastaajalta tiedusteltiin, mitä sana "globalisaatio" tuo ensimmäisenä mieleen. Kysyttiin myös, mitä mieltä vastaaja on väittämästä "Euroopan unioni suojelee meitä globalisaation kielteisiltä vaikutuksilta" ja erilaisilla väitelauseilla kartoitettiin mm. vastaajan mielipidettä maahanmuuttajien vaikutuksesta Euroopan talouteen.
Erilaisten väitelauseiden avulla kartoitettiin, mitä vastaajan mielestä viranomaisten pitäisi tehdä auttaakseen ihmisiä vähentämään energiankulutustaan, mihin Suomen hallituksen tulisi keskittyä vähentääkseen riippuvuutta tuontienergiasta ja millä tasolla uusiin energiahaasteisiin kohdistuvat päätökset olisi tehtävä. Kysyttiin myös, olisiko vastaaja halukas maksamaan enemmän uusiutuvista energianlähteistä, kiinnittääkö hän huomiota eri tuotteiden tai laitteiden energiankulutukseen ja vähentäisikö vastaaja auton käyttöä, jos lyijyttömän bensiinin litrahinta nousisi kahteen euroon.
Vastaajalle esitettiin väitteitä Euroopan unionin maatalouspolitiikasta ja kysyttiin, minkä väittämien kanssa hän on samaa mieltä. Kysyttiin myös, mitkä kolme asiaa vastaajan mielestä pitäisi asettaa etusijalle EU:n maatalouspolitiikassa ja miten Euroopan unioni tällä hetkellä hoitaa tehtävää. Tiedusteltiin myös, onko hyvä vai huono asia, että Euroopan unioni tukee maataloustuotteita yhä vähemmän, mutta myöntää kuitenkin enemmän varoja maaseudun koko talouden suojelemiseen ja kehittämiseen ja maanviljelijöiden suoraan tukemiseen.
Taustatietoina kysyttiin vastaajan sijoittumista vasemmisto-oikeisto-akselilla, siviilisäätyä, päätoimisen kouluttautumisen lopetusikää, sukupuolta, ikää, nykyistä tai viimeisintä ammattia, asuinalueen tyyppiä, kotitalouden yli 15-vuotiaiden jäsenten ja alle 14-vuotiaiden lasten lukumäärää. Lisäksi tiedusteltiin, onko vastaajalla lankapuhelin tai matkapuhelin, mitä TV-kanavia vastaaja katsoo säännöllisesti, mitä radiokanavia vastaaja kuuntelee säännöllisesti, mitä sanomalehtiä vastaaja lukee säännöllisesti ja mihin tarkoituksiin vastaaja käyttää internetiä vähintään kerran viikossa.
