FSD2248 ISSP 2006: valtion tehtävät IV: Suomen aineisto

pikalinkit: aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut

Tekijät

International social survey programme
Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
Melin, Harri (Turun yliopisto. Sosiologian laitos)
Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Muut tekijät

Borg, Sami (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitetään käsityksiä julkisesta vallasta ja vallankäyttäjistä sekä siitä, mikä yhteiskunnassa on oikein ja mikä väärin. Vastaajien mielipiteitä kysytään myös esimerkiksi verotuksesta ja terrorismin torjunnasta. Suomen talouteen ja Euroopan unioniin liittyvät kysymykset (lomakkeella numerot 52-67) ovat kansallisia lisäkysymyksiä.

Valtion tehtäviin liittyen kysyttiin mm. pitääkö ihmisten aina noudattaa lakia, pitäisikö hallituksen vastaisia toimenpiteitä sallia ja millaisia nämä toimenpiteet voisivat olla. Kysyttiin myös, millaisia toimia tulisi sallia sellaisille ääriryhmille, jotka haluavat syrjäyttää hallituksen vallankumouksella. Käsityksiä oikeusjärjestelmästä kartoitettiin kysymällä, kumpi on vastaajan mielestä pahempi, viattoman tuomitseminen vai syyllisen vapaaksi päästäminen.

Talouspolitiikkaa kartoitettiin kysymällä millaisia talouspoliittisia toimenpiteitä vastaajat kannattavat ja millaisia vastustavat. Lisäksi kysyttiin mitä julkisia menoja pitäisi lisätä ja mitä vähentää. Lisäksi tiedusteltiin millaisista asioista julkisen vallan pitäisi olla vastuussa ja kuinka hallitus onnistuu nykyisin erilaisissa sille kuuluvissa tehtävissä.

Terrorismia käsiteltiin kysymällä millaisiin toimiin viranomaisilla pitäisi olla oikeus, jos he epäilisivät jonkin terroriteon olevan tekeillä. Verotusta koskevassa kysymyksessä kysyttiin, millaisina vastaajat pitivät verojen määrää suuri-, pieni- ja keskituloisille. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka usein heitä pyydetään vaikuttamaan tärkeissä päätöksissä joidenkin eduksi ja tuntevatko vastaajat sellaisia henkilöitä, joita he voivat pyytää vaikuttamaan omaksi edukseen tärkeissä päätöksissä.

Kysyttiin myös kuinka usein vastaajat kokevat viranomaisten toimineen oikeudenmukaisesti kaltaisiaan ihmisiä kohtaan ja riippuuko ihmisten viranomaisilta saama kohtelu siitä, keitä nämä ihmiset tuntevat.

Korruptiota käsiteltiin kysymällä kuinka monet suomalaispoliitikot ja virkamiehet sekä EU:n poliitikot ja virkamiehet ovat vastaajan mielestä sekaantuneet siihen. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja tai hänen perheensä jäsen viimeisten viiden vuoden aikana kohdannut viranomaisen, joka on vihjannut haluavansa tai pyytänyt lahjusta tai suosionosoitusta vastineeksi jostakin palvelusta.

Suomen taloutta käsiteltiin kysymällä millaista Suomen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on ollut viimeisten viiden vuoden aikana ja kuka on pääasiallisesti vastuussa tällaisesta kehityksestä. Euroopan unionin asioita käsiteltiin kysymällä millä ryhmillä on liikaa tai liian vähän vaikutusvaltaa Euroopan unionin asioihin Brysselissä. Lisäksi kysyttiin onko vastaajan mielestä asiallista, että yritysten ja erilaisten edunvalvontaryhmien valtuuttamat edustajat pyrkivät vaikuttamaan Brysselissä suoraan Euroopan unionin politiikkaan.

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös vastaajien käsityksiä EU:n maataloustuesta ja esitettiin väittämiä EU:n päätöksenteosta. Kysyttiin myös kuinka paljon Euroopan parlamentin jäsen voi vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan ja päätöksiin sekä sitä, miten kansalaisten tietämystä Euroopan unionin päätöksistä ja toimenpiteistä voitaisiin lisätä. Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän mielipidettään Euroopan parlamenttiin valittujen edustajien palkkojen ja kulukorvauksien suuruudesta.

Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus, tulot sekä vastaajan asuinaluetta kuvaavia tietoja.

Asiasanat

hallitukset; integraatio -- Eurooppa; julkinen valta; julkiset menot; kansalaistoiminta; korruptio; protestit; talouspolitiikka; tehtävät; terrorismi; vaikuttaminen; valtio; verotus; viranomaiset; ääriliikkeet

Tieteenala / Aihealue

politiikantutkimus; sosiologia (sanoitus tietoarkiston sanastolla)

sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet; sosiaalipolitiikka (sanoitus CESSDAn sanastolla)

Sarjan nimi

ISSP (International Social Survey Programme)

Käyttörajoitukset

Aineistoa luovutetaan tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön; FSD:n lupamenettely.

Aineiston kerääjät

Tilastokeskus

Aineiston tuottajat

Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
Tilastokeskus
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Aineistonkeruun ajankohta

20.9.2006 - 24.11.2006

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Otantamenetelmä

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 94 % ja ruotsinkielisiä 6 %. Valituista vastaajista oli kykenemättömiä vastaamaan 13 henkilöä, joten lomake lähetettiin 2487 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1189. Kato: yhteensä 1298, joista kieltäytyneitä 7, osoite tuntematon 5 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1286.

Keruumenetelmä

Kirjekysely

Keruuväline

Strukturoitu kyselylomake

Vastausprosentti

47,8 %

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -muuttujat perustuvat rekisteritietoihin.

Tiedostot

Data: suomenkielinen SPSS portable -tiedosto. Data saatavilla myös muissa tiedostoformaateissa.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

1189 havaintoa ja 160 muuttujaa

Datan versio

1.0 (3.4.2007)

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta

Kyselylomake: pdf-tiedosto suomeksi ja ruotsiksi

Aineistoviite

Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa aineistoa tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Aineiston viittaustiedot

ISSP 2006: valtion tehtävät IV: Suomen aineisto [elektroninen aineisto]. FSD2248, versio 1.0 (2007-04-03). Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos & Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto & Helsinki: Tilastokeskus [tuottajat], 2006. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2007.

Aineiston käyttötiedot

Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineiston kopiota tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty.

Varaumat

Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut

Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71.

Miettinen, Juha (2012). Hyvinvointivastuu hyvinvointivaltiossa: julkisen vallan vastuunotto Suomessa 2000-luvulla. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma.

Virta, Sirpa (2007). Valtion vastuu ja tehtävät. Verotuksesta terrorismin torjuntaan. Raportti ISSP 2006 Suomen aineistosta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja; 5.

[Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa]

viimeksi päivitetty 2012-09-07