FSD2270 KuntaSuomi 2004: talousjohtaminen 1999
pikalinkit: aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisutTekijät
Kallio, Olavi (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
Manninen, Juhani (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
Meklin, Pentti (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
Oulasvirta, Lasse (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
Sisällön kuvaus
Tutkimuksessa selvitettiin kuntien talousjohtamisen käytäntöjä. Erillisinä alueina käsiteltiin taloussuunnittelua ja seurantaa sekä kirjanpitoa ja meno-tulo -seurantaa. Tutkimukseen sisältyi myös kysymyksiä kuntakonsernin rakenteesta ja konserniohjauksesta.
Kunnan talousarvion laadintaprosessia käsiteltiin kysymällä käytiinkö kunnassa lähetekeskustelu ennen budjetin laadintaohjeiden hyväksymistä ja esittämällä valtuustoseminaarien luonnetta kuvaavia väittämiä. Kysyttiin myös, mistä talousarvion laadintaohjeiden mukaisista laskentaperusteista sovittiin talousarvion valtuustoseminaarissa ja kuinka hyvin lautakunnat ja muut määrärahoista vastaavat pysyivät ehdotuksissaan talousarvion kehyksissä.
Määrärahoista kysyttiin miten suuret olivat talousarvion käsittelyssä kunnanhallituksessa tehdyt muutokset kunnanjohtajan tekemään esitykseen nähden ja miten suuret valtuustossa tehdyt muutokset verrattuna kunnanhallituksen budjettiehdotukseen. Kysyttiin sitovien määrärahojen kappalemäärää budjetin eri osissa ja esitettyjen sitovien toiminnallisten tavoitteiden kappalemäärää. Kartoitettiin nettobudjetoinnin käyttöä eri sektoreilla sekä sitä, onko nettobudjetoinnin käytössä tapahtunut muutoksia. Tiedusteltiin, miten on toimittu, jos talousarviovuoden aikana on havaittu, että toiminnan sitovat tavoitteet ja määrärahat eivät ole olleet tasapainossa.
Palvelujen laadun seurantaa koskevat kysymykset käsittelivät toimintayksiköiden vuosittain keräämää asiakaspalautetta, kunnassa kehiteltyjä tai käyttöön otettuja palvelusitoumuksia sekä ostopalvelusopimuksissa määriteltyjä laatukriteereitä. Kassabudjetointia koskien kysyttiin onko kunnassa tehty maksuvalmiussuunnitelmaa ja onko maksuvalmiussuunnitelmaa tarkennettu lähimmän kuukauden tai lyhyemmän ajan osalta kassabudjetiksi. Kysyttiin myös tehdäänkö kunnassa 3-vuotiskautta pitempi investointisuunnitelma.
Taloutta koskevan informaation saatavuutta kartoitettiin kysymällä, millä tarkkuudella kirjanpidon ja talousarvion toteutumista koskevat raportit ovat saatavilla ja miten monta kertaa vuodessa ja millä tarkkuudella toimielimet saavat talouden toteutumista koskevat raportit. Lisäksi tiedusteltiin miten tärkeää tällainen informaatio on ja onko sitä saatavilla riittävästi.
Uuden kirjanpitolain soveltamista ja toteutumista kartoitettiin kysymällä miten tarpeellisena vastaaja piti siirtymistä hallinnollisesta kirjanpidosta kirjanpitolain mukaiseen kirjanpitoon kunnan taloudenhoidon ja johtamisen kannalta. Lisäksi kysyttiin onko kirjanpidon eri osa-alueilla tullut esiin ongelmia tai onko annetuissa virallisissa ohjeissa ollut puutteita. Kysyttiin myös vastaajien käsityksiä kirjanpitouudistuksen jälkeen käyttöön otettujen uusien talouden tilaa kuvaavien tunnuslukujen tarpeellisuudesta.
Kuntakonsernista kysyttiin, mitä kuntakonsernilla kunnassa tarkoitetaan, mitkä toimielimet sen muodostavat, kuka on konsernijohtaja ja onko kunnassa nimetty johtoryhmää. Lisäksi kysyttiin onko kunnassa vahvistettu kirjallisesti konserniohjauksen periaatteita ja kuinka hyvin eri yksikköjen toiminta toteuttaa koko kuntakonsernin strategiaa. Kysyttiin kunnan keskushallinnon roolista palvelujen järjestämisessä ja miten hyvin tämä järjestelmä toimii. Tiedusteltiin myös vastaajan näkemystä siitä kuinka suuret ovat konsernista saatavat hyödyt sen mahdollisesti vaatimaan lisätyöhön ja konsernin tuottamiin haittoihin nähden.
Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, kieli, tutkinto, oppilaitos ja virkanimike.
Asiasanat
budjetointi; kirjanpito; kunnallistalous; kunnat; kuntakonsernit; kuntasuunnittelu; menot -- kunnat; palvelutuotanto; talousarviot -- kunnat; taloussuunnittelu; tulot -- kunnat
Tieteenala / Aihealue
kunnallistiede; taloustiede (sanoitus tietoarkiston sanastolla)
hallitus, hallinto, poliittiset instituutiot, järjestelmät ja organisaatiot; talouspolitiikka (mukaan lukien budjetti ja finanssipolitiikka, julkiset menot ja tulot) (sanoitus CESSDAn sanastolla)
Sarjan nimi
Käyttörajoitukset
Joidenkin muuttujien arvoja ei ole toimitettu tietoarkistolle. Nämä muuttujat on koodattu nolliksi (0 'Tieto puuttuu/arvon selite ei tiedossa'). Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä pudotettu pois kysymykset 321 ja 322 koska näiden sisältö on epäselvä. Tarkastuslautakuntia koskevia kysymyksiä (411 - 433) ei ole tietoarkistolle toimitetussa aineistossa.
Aineistoa luovutetaan tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön; FSD:n lupamenettely.
Aineiston kerääjät
Kallio, Olavi (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
Martikainen, Juha-Pekka (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
Meklin, Pentti (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
Oulasvirta, Lasse (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
Aineistonkeruun ajankohta
1999
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi, Espoo, Haukipudas, Humppila, Hämeenlinna, Iitti, Jaala, Joroinen, Kaarina, Karstula, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kokkola, Kolari, Kotka, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Lappeenranta, Leppävirta, Lieksa, Liljendal, Lumijoki, Mikkeli, Multia, Naantali, Noormarkku, Närpiö, Oulainen, Outokumpu, Padasjoki, Pieksämäki, Porvoo, Pudasjärvi, Punkaharju, Pyhäntä, Pylkönmäki, Ranua, Rääkkylä, Sonkajärvi, Suolahti, Tyrnävä, Vaasa, Vahto, Varkaus, Vehkalahti, Vimpeli, Virrat
Havaintoyksikkötyyppi
Maantieteellinen alue (Kunta)
Perusjoukko/otos
KuntaSuomi 2004 -tutkimuskunnat
Otantamenetelmä
Kaksivaiheinen ositettu otanta KuntaSuomi-projektikuntien valinnassa. Kyselylomake postitettiin tutkimuskuntien talousjohtajille (kamreerille, talouspäällikölle tms., pienissä kunnissa kunnanjohtajalle). Tutkimuksessa oli mukana 47 kuntaa. Lomakkeen palautti 47.
Keruumenetelmä
Kirjekysely. Aineistoa on joiltain osin täydennetty puhelinhaastattelujen ja sähköpostikyselyjen avulla.
Keruuväline
Strukturoitu kyselylomake
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Tiedostot
Data: suomenkielinen SPSS portable -tiedosto. Data saatavilla myös muissa tiedostoformaateissa.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
47 havaintoa ja 346 muuttujaa
Datan versio
1.0 (14.4.2009)
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta
Kyselylomake: pdf-tiedosto suomeksi
Ks. myös
FSD1246 KuntaSuomi 2004 : talousjohtaminen 1996
FSD2271 KuntaSuomi 2004 : talousjohtaminen 2003
Aineistoviite
Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa aineistoa tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Aineiston viittaustiedot
Kallio, Olavi & Manninen, Juhani & Meklin, Pentti & Oulasvirta, Lasse: KuntaSuomi 2004: talousjohtaminen 1999 [elektroninen aineisto]. FSD2270, versio 1.0 (2009-04-14). Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2009.
Aineiston käyttötiedot
Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineiston kopiota tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty.
Varaumat
Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
