FSD2305 Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden haastattelu 1974: tekstiaineisto
pikalinkit: aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisutTekijät
Pulkkinen, Lea (aikaisemmin Pitkänen) (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
Muut tekijät
Aineistonkeruuseen osallistui kuusi Jyväskylän yliopiston psykologian perusopiskelijaa.
Sisällön kuvaus
Haastattelu on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tämän tutkimusvaiheen tarkoituksena oli selvittää 14-vuotiaiden sosiaalista käyttäytymistä ja kasvuoloja. Tutkimusvaiheeseen kuuluivat myös toveri- ja opettaja-arvioinnit (FSD2073) sekä vanhemman haastattelu (FSD2074). Nuorten teemahaastatteluissa käsiteltiin mm. perhettä, asuntoa ja asuinympäristöä, koulunkäyntiä, minäkuvaa, päihteiden käyttöä, vapaa-ajanviettoa ja harrastuksia. Valmiita vastausluokkia ei käytetty. Nauhoitetut haastattelut luokiteltiin vasta jälkikäteen, kun nähtiin, minkälaista vaihtelua vastauksissa esiintyi.
Ensin tiedusteltiin nuoren asumisoloja ja kysyttiin, keitä perheeseen kuuluu tai on kuulunut, miten hänen päivähoito oli pienenä järjestetty ja onko perheessä ollut apulaisia. Asunnon kokoa ja mielipidettä asuinympäristöstä selvitettiin.
Koulunkäyntiin liittyen tiedusteltiin, kuinka pitkä nuoren koulumatka on ja miten hän sen kulkee. Lisäksi kysyttiin, pitääkö hän koulusta yleensä ja mistä aineista pitää eniten. Haastateltava kertoi, onko hän vaihtanut koulua, miltä se on tuntunut ja onko hänellä ollut läheistä opettajaa. Omaa koulumenestystä ja vanhempien suhtautumista siihen pyydettiin arvioimaan. Koulupinnauksesta esitettiin myös kysymyksiä. Edelleen selvitettiin, miten vanhemmat suhtautuvat koulutyöhön ja kertooko nuori kotona koulun tapahtumista. Haastateltavan kavereista, suunnitelmista peruskoulun jälkeen sekä vanhempien suhtautumisesta kavereiden valintaan ja seurusteluun kyseltiin. Niin ikään selvitettiin nuoren suhtautumista väkivaltaan ja vanhempien antamia ohjeita väkivallan suhteen.
Haastateltavaa pyydettiin kuvailemaan omaa äitiään ja isäänsä ja kertomaan heidän työstään ja terveydestään. Pohdittiin, minkälaiset välit hänellä on vanhempiinsa ja kuinka usein he keskustelevat erilaisista asioista. Perheen ilmapiiriä kartoitettiin myös kysymällä, puuhasteleeko nuori jotain yhdessä vanhempien kanssa, syökö perhe ilta-ateriaa yhdessä ja onko isä tai äiti paljon poissa kotoa iltaisin. Lisäksi haastateltava kertoi, miten usein heillä on erimielisyyksiä, miten tottelemattomuudesta rankaistaan ja tietävätkö vanhemmat missä ja kenen kanssa hän viettää vapaa-aikaansa. Edelleen kyseltiin, mitä nuori harrastaa, onko hänellä kotiintuloaikoja ja mistä hän saa käyttörahansa. Tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä esitettiin kysymyksiä.
Haastatteluissa tietoa kerättiin myös ns. peilitekniikan avulla. Haastateltavaa pyydettiin kuvittelemaan, että hän on jo 65-vuotias eläkeläinen ja katselee elettyä elämäänsä taaksepäin. Häntä pyydettiin kertomaan esim. perheestään, avioliitostaan ja ammatistaan. Taustamuuttujana on haastateltavan sukupuoli.
Asiasanat
aggressiivisuus; alkoholinkäyttö; asuminen; elämänodotukset; harrastukset; kasvatus; koulunkäynti; minäkuva; nuoret; opintomenestys; perhe; päivähoito; sisarukset; sosiaaliset suhteet; tulevaisuus; tupakointi; vanhemmat; vanhempi-lapsisuhde; vapaa-aika
Tieteenala / Aihealue
kasvatuspsykologia; kasvatustiede; kehityspsykologia; psykologia; sosiaalipsykologia (sanoitus tietoarkiston sanastolla)
asuminen; esi- ja peruskoulu; nuoret; perhe-elämä, avioliitto, perhetyypit ja sukupolvet; psykologia; päihteiden käyttö ja tupakointi; sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet; vapaa-aika, matkailu ja liikunta (sanoitus CESSDAn sanastolla)
Sarjan nimi
Käyttörajoitukset
Koko aineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon.
Aineistoa luovutetaan vain tieteelliseen tutkimuskäyttöön; FSD:n lupamenettely. Rajattu käyttöoikeus.
Aineiston ajallinen kattavuus
1974
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi, Jyväskylä
Havainto/analyysi/aineistoyksikkötyyppi
Henkilö
Aineiston valinta
Kyseessä on pitkittäistutkimus, joka alkoi vuonna 1968, kun tutkittavat olivat Jyväskylän kaupungin kansakoulun toisen luokan oppilaita, iältään n. 8-vuotiaita. Otokseen kuuluivat satunnaisesti kaupungin kouluista poimitut 12 koululuokkaa, joilla oli yhteensä 369 oppilasta. Puolet otoksen koululuokista oli kaupungin keskusta-alueelta ja puolet esikaupunkialueilta.
Tässä tutkimusvaiheessa pyrittiin ensin tavoittamaan kaikki aikaisemmassa tutkimuksessa mukana olleet oppilaat, joista useimmat olivat nyt 8. luokalla kansakoulussa tai oppikoulun 4. luokalla. Oppilaita oli yhteensä 78 koululuokalla ja heistä 91 % asui edelleen Jyväskylässä ja sen lähikunnissa. Tutkimusvaiheeseen kuuluvat opettaja- ja toveriarvioinnit (FSD2073) tehtiin kaikilla niillä luokilla, joilla oli yksikin alkuperäiseen otokseen kuulunut oppilas.
Haastateltaviksi valittiin sosiaalisen käyttäytymisen ääriryhmiin joko 8- tai 14-vuotiaina kuuluneet tutkittavat. Ääriryhmään kuulumisen kriteerinä oli se, että yli 2/3 luokkatovereista oli maininnut kyseisen oppilaan konstruktiivisuutta, aggressiivisuutta, mukautuvaisuutta tai ahdistuneisuutta koskevissa kysymyksissä. Ääriryhmään kuuluneiden oppilaiden mukana lähetettiin kotiin vanhemmille kirje, jossa tiedusteltiin, suostuuko toinen vanhemmista itse haastateltavaksi (FSD2074) ja antavatko he luvan lapsensa haastatteluun. Haastattelupyyntö esitettiin 191 oppilaalle ja heidän vanhemmilleen. Lupa haastatteluun saatiin 154 oppilaalle, joista puolet oli poikia ja puolet tyttöjä.
Haastattelusta kieltäytyneitä oli eniten aggressiivisten ja sosiaalisesti passiivisten (ahdistuvien ja mukautuvien) ryhmissä. Katotapauksista kerättiin tietoa sosiaalitoimistosta ja kasvatusneuvolasta. Näissä perheissä ilmeni enemmän esimerkiksi turvattomuutta ja alkoholin väärinkäyttöä kuin haastatteluun suostuneiden kyseiseen ryhmään kuuluneiden perheissä. Vähiten kieltäytyneitä oli harkitsevasti toimivien nuorten perheissä.
Kunkin nuoren haastattelu kesti 1 - 1,5 tuntia ja heitä haastateltiin koulussa oppituntien aikana.
Aineistonkeruun tekniikka
Teemahaastattelu
Aineistonkeruun ohjeistus
Puolistrukturoitu kyselylomake
Aineiston muokkaus
Nauhoitetut haastattelut on tutkimushankkeessa litteroitu ja kirjoitettu elektroniseen muotoon. Arkistoinnin yhteydessä aineisto on anonymisoitu.
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineisto
Aineiston määrä
Koko aineisto (154 haastattelua, 152 peilitekniikkahaastattelua ja 4 muuta rtf-tiedostoa) yhteensä 786,5 sivua tekstiä.
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta
Lisätietoa Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta.
Yleiskuvaus tutkimusprojektista, arkistoiduista aineistoista ja käyttölupamenettelystä sekä lista julkaisuista.
Kyselylomake: pdf-tiedosto suomeksi
Taulukko Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa käytetyistä menetelmistä
Ks. myös
FSD2073 Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden opettaja-arviointi, toveriarviointi ja koulumenestys 1974
FSD2074 Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden vanhempien haastattelu 1974
Aineistoviite
Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa aineistoa tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Aineiston viittaustiedot
Pulkkinen, Lea (aik. Pitkänen): Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden haastattelu 1974: tekstiaineisto [elektroninen aineisto]. FSD2305, versio 1.0 (2008-02-08). Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2008.
Aineiston käyttötiedot
Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineiston kopiota tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty.
Erityisluvat
Aineisto on edelleen luovuttajien aktiivikäytössä ja he päättävät käyttöluvista tapauskohtaisesti harkintansa mukaan. Käyttölupahakemusmenettely on kuvattu lisätietoa-sivulla.
Varaumat
Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Julkaisut
Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimukseen liittyviä julkaisuja ei ole eritelty aineistoittain. Koko aineistosarjaa koskeva julkaisuluettelo on saatavilla tietoarkiston Lapsesta aikuiseksi -lisätietosivulla.
