Koulun hyvinvointiprofiili -sarjassa tarkastellaan hyvinvointia koulussa. Tutkimuksen kohteena on neljä ryhmää: peruskoulun alaluokat (4-6-luokat), yläluokat (7-9-luokat), toisen asteen oppilaitokset ja henkilökunta. Aineisto kerätään kouluilta lukuvuosittain niin, että koulu saa valita, mihin aikaan vuodesta se vastaa kyselyyn. Sarjan ensimmäiset tietoarkistoon arkistoidut aineistot ovat lukuvuodelta 2004-2005.
Koulun hyvinvointiprofiili perustuu Anne Konun väitöskirjatutkimuksessaan kehittelemään koulun hyvinvointimalliin. Hyvinvointimallissa hyvinvointi koulussa jaetaan neljään osa-alueeseen: olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Koulun hyvinvointiprofiili -sarjaan kuuluvissa kvantitatiivisissa aineistoissa tarkastellaan näitä osa-alueita väittämien ja monivalintakysymysten avulla. Kyselyn teemat ovat samat kaikilla vastaajaryhmillä, mutta kysymysten sanamuodot on sovitettu eri kouluasteille ja henkilökunnalle. Aineisto kerätään internet-kyselynä Opetushallituksen verkkosivuilla.
Tässä aineistossa tarkastellaan 4-6-luokkalaisten, peruskoulua käyvien oppilaiden hyvinvointia koulussa. Kyselyn teemat ovat koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Kysymykset on esitetty väittäminä ja monivalintakysymyksinä. Väittämiä arvioidaan kolmeportaisella asteikolla "samaa mieltä", "ei samaa eikä eri mieltä" ja "eri mieltä".
Koulun olosuhteita kartoittavat kysymykset liittyvät koulun tiloihin ja toimintaan. Oppilailta kysytään esimerkiksi luokkahuoneen koosta, lämpötilasta, wc-tiloista sekä pihan ja koulurakennuksen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. He arvioivat myös oppituntien työrauhaa, lukujärjestystä ja onko terveydenhoitajan luo helppo päästä käymään. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä väittämissä tarkastellaan luokkakavereiden keskinäisiä suhteita, opettaja-oppilassuhdetta ja vanhempien suhtautumista koulunkäyntiin. Vastaajilta kysytään esimerkiksi ryhmissä työskentelyn onnistumisesta luokassa, luokkakaverien tarjoamasta avusta, opettajien ystävällisyydestä ja vanhempien osallistumisesta koulun vanhempainiltoihin. Lisäksi kartoitetaan, onko vastaajaa kiusattu koulussa kuluvan lukukauden aikana ja onko hän itse osallistunut kiusaamiseen.
Itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin liittyvät väittämät koskevat koulutyötä. Esimerkiksi kokeeko vastaaja, että opettaja kuuntelee hänen mielipiteitään, huomioidaanko oppilaiden mielipiteitä koulun asioissa, huolehtiiko vastaaja kouluasioistaan, pitääkö hän koulutyötä tärkeänä ja saako hän tarvitessaan tukiopetusta. Terveydentilaa koskevissa kysymyksissä vastaaja arvioi onko hänellä ollut erilaisia oireita ja sairauksia (mm. vatsakipu, vaikeudet päästä uneen tai heräileminen öisin, päänsärky, alakuloisuus ja pelko) kuluvan lukukauden aikana.
Taustakysymykset ovat sukupuoli, ikä, luokka-aste ja luokkatunnus.
Aineistonkeruussa ei käytetty varsinaista otantamenetelmää, vaan vastaajiksi valikoitui aktiivisten vapaaehtoiskoulujen oppilaat. Koulun hyvinvointiprofiilia ei ole markkinoitu laajasti kouluille, vaan ne ovat kuulleet siitä esimerkiksi alan seminaareissa tai toisilta kouluilta. Hyvinvointiprofiili on tarkoitettu koulujen omaksi työkaluksi, muun muassa kehittämistyön ja itsearvioinnin välineeksi. Samalla on kuitenkin sitouduttu luovuttamaan aineisto tutkimuskäyttöön.
Tutkimuslomake sijaitsee Opetushallituksen ylläpitämällä verkkosivuilla ja siihen vastaamiseen tarvitaan tunnusluku. Koulu voi rekisteröityä palvelun käyttäjäksi ja saada sitä kautta koulutunnuksen ja tehdä oppilailleen tunnusluvut. Oppilas täyttää lomakkeen ja kirjaa siihen myös saamansa tunnusluvun. Vain tunnusluvulliset vastaukset tallennetaan, joten kukin oppilas voi vastata vain kerran. Tietoteknisin ratkaisuin on varmistettu myös se, että ikää lukuun ottamatta kaikkiin taustakysymyksiin vastataan ja että kunkin aihealueen tutkimuskysymyksistä vastataan vähintään 2/3.
Vastaamismahdollisuuksia rajoittaa koulun aktiivisuuden lisäksi pääsy internetiin ja koulun halukkuus käyttää verkkotyökalua koulun kehittämistoiminnassa. Koulujen välillä on eroja esimerkiksi internet-yhteyden nopeuksissa, laitteissa ja niiden käyttämistavoissa.
Kyselyyn osallistui 38 koulua. Vastaukset antoi 2220 peruskoulun 4-6-luokkalaista.