FSD2397 World Values Survey: viiden aallon yhdistelmäaineisto 1981-2008
Pitkä aineistokuvaus (saatavuus | Aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Aineistoa ei ole arkistoitu tietoarkistoon - tarkista aineiston sijainti ja jakelija ennen tilaamista.
Tekijät
World Values Survey Association
Asiasanat: abortti, arvot, avioliitto, avoliitto, demokratia, elinolot, ennakkoluulot, etiikka, eutanasia, isät, itsemurha, kansalaisjärjestöt, kansalaistoiminta, kasvatus, kirkko, köyhyys, lapset, luottamus, maahanmuutto, moraali, onnellisuus, perhe, poliittiset asenteet, poliittiset järjestelmät, puolueet, tyytyväisyys, työ, työttömyys, ulkomaalaiset, usko, uskonnolliset yhteisöt, vanhemmat, vapaaehtoistyö, yhteiskuntajärjestelmät, ympäristön saastuminen, äidit
Tutkimus kartoittaa monipuolisesti moraalisia, uskonnollisia, yhteiskunnallisia, poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia mielipiteitä, tavoitteita, uskomuksia ja arvoja. Aineisto on yhdistelmä World Values Survey -tutkimussarjan viiden aallon aineistoista (1. 1981-1984, 2. 1989-1993, 3. 1994-1999, 4. 1999-2004 ja 5. 2005-2008). Kaikkia aihepiirejä ei ole käsitelty yhtä laajasti joka maassa ja joka keruuaallossa. Suomi on osallistunut sarjan aaltoihin 1, 3 ja 5. Käyttäjät voivat itse yhdistää erillisistä pitkittäisaineistoista WVS 1981-2008 ja European Values Study 1981-2008 (FSD2218) Integrated Values Surveys 1981-2008 -datatiedoston hankesivujen ohjeiden avulla.
Haastatelluilta tiedusteltiin eri elämänalueiden, työn, perheen, ystävien ja tuttavien, vapaa-ajan, politiikan ja uskonnon tärkeydestä. Heiltä kysyttiin myös muun muassa onnellisuuden tunteesta ja terveydentilan kokemisesta. Perhe-elämää ja avioliittoa koskevia asenteita on selvitetty kysymällä mielipiteitä perinteisestä ja liberaalista vanhemmuudesta, avioliitosta, perinteisestä perhemallista, omista lapsista, abortista ja naisten ja miesten rooleista. Useilla väittämillä kartoitettiin vastaajan ympäristöasenteita, suvaitsevaisuutta vähemmistöjä kohtaan, vapaa-ajan viettotapoja ja verkostoja, luottamusta ihmisiin yleensä sekä jäsenyyttä ja osallistumista kerhoihin, poliittisiin puolueisiin, yhdistyksiin, muuhun kansalaistoimintaan ja ammatillisiin yhdistyksiin. Lisäksi tiedusteltiin minkälaisiksi vastaaja kokee omat vaikutusmahdollisuutensa ja kuinka tyytyväinen hän on elämäänsä.
Työelämää tarkasteltiin esimerkiksi kysymyksillä työhön liittyvästä päätöksentekovapaudesta, ohjeiden noudattamisesta, työtyytyväisyydestä. Asenteita työhön ja työn tekemiseen tutkittiin väittämien avulla. Lisäksi selvitettiin suhtautumista suomalaisten ja miesten suosimiseen työpaikkoja täytettäessä, kun työtä on niukasti tarjolla.
Yhteiskunnallisia asenteita tutkittiin kartoittamalla niin sanottujen materialististen ja post-materialististen arvojen yleisyyttä. Työelämään liittyen kysyttiin mitkä tekijät ovat vastaajalle tärkeimpiä työtä etsittäessä ja mitkä ominaisuudet itse työssä ovat tärkeitä. Lisäksi esitettiin useita asenneväittämiä työn merkityksestä yhteiskunnalle ja yksilölle. Haastateltavaa pyydettiin myös arvioimaan oman maansa yhteiskunnallista tilannetta ja demokratian toimivuutta. Lisäksi kartoitettiin luottamusta yhteiskunnan instituutioihin. Poliittista suuntautuneisuutta tutkittiin kysymällä puoluekantaa, kiinnostusta politiikkaan, osallistumista politiikkaan, itse arvioitua sijoittumista vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella ja mielipiteitä vapaasta kilpailusta ja yrittäjyydestä. Käsityksiä poliittisesta järjestelmästä tutkittiin kysymällä mielipidettä haastattelumaan voimassa olevasta poliittisesta järjestelmästä ja arviota aiemmasta järjestelmästä. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan muutamia demokraattisen järjestelmän ominaisuuksia koskevia väittämiä ja erilaisten poliittisten järjestelmien sopivuutta haastattelumaan hallintojärjestelmäksi.
Suhtautumista uskontoon ja kirkkoon tutkittiin muun muassa kysymällä, minkä uskontokunnan jäsen haastateltava on tai on ollut aiemmin, miten usein hän käy nykyisin kirkossa ja miten uskonnolliseksi hän arvioi itsensä. Edelleen tiedusteltiin käsityksiä kirkon suhtautumisesta joihinkin moraalisiin kysymyksiin, perhe-elämän ongelmiin, hengellisiin tarpeisiin ja sosiaalisiin ongelmiin sekä vastaajan mielipidettä kirkon ja valtion suhteesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan joidenkin rikollisten, vilpillisten tai joidenkuiden mielestä arveluttavien tekojen tai joidenkin muutoin paljon keskustelua herättäneiden asioiden hyväksyttävyyttä ja yleisyyttä. Heiltä kysyttiin muun muassa suhtautumista eutanasiaan, itsemurhaan, veronkiertoon, lahjontaan ja korruptioon, prostituutioon, aborttiin, sosiaaliturvan väärinkäyttöön. Lisäksi tutkittiin haastateltujen identifioitumista erilaisiin alueisiin asuinpaikkakunnasta maailmaan.
Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, lasten lukumäärä, koulutustaso, ammattiasema, mahdollisen työttömyyden kesto, etninen ryhmä, kotitalouden koko ja tulotaso, asuinkunnan koko ja aluemuuttuja.
