FSD2460 Kuntapäättäjien näkemykset kilpailuttamisesta 2008
Pitkä aineistokuvaus (aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisut)Tekijät
Fredriksson, Sami (Helsingin yliopisto. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos)
Hyvärinen, Olli (Helsingin yliopisto. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos)
Mattila, Mikko (Helsingin yliopisto. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos)
Wass, Hanna (Helsingin yliopisto. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos)
Asiasanat: asenteet, kilpailuttaminen, kunnat, politiikka, päätöksenteko, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, yksityistäminen
Tutkimuksessa tarkasteltiin kuntapäättäjien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisesta kymmenessä Suomen kunnassa.
Tutkimusta varten kerättiin kyselyaineisto kymmenen tutkimuskunnan luottamushenkilöiltä. Lisäksi kerättiin haastatteluaineisto, jonka kohteena olivat samojen kuntien keskeiset viranhaltijat ja lautakuntien johtohenkilöt. Tämä aineistokuvailu koskee kyselyaineistoa.
Kyselyaineisto kerättiin keväällä 2008 kohdekuntien kunnanvaltuutetuille, varavaltuutetuille, kunnanhallituksen jäsenille ja varajäsenille sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille ja varajäsenille lähetetyllä kyselyllä. Kysely lähetettiin kaiken kaikkiaan 892 luottamushenkilölle. Ensimmäisen kyselykierroksen jälkeen vastaamatta jättäneille luottamushenkilöille lähettiin muistutuskirje ja uusi kysymyslomake. Lopuksi vastaamatta jättäneille valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan varsinaisille jäsenille lähettiin vielä uusi lomake. Kyselyyn vastasi 364 luottamushenkilöä.
Aluksi lomakkeella tiedusteltiin luottamustoimeen liittyviä taustakysymyksiä, kuten asemaa kuntaorganisaatiossa, puoluetaustaa ja luottamustoimen kestoa. Seuraavaksi selvitettiin näkemyksiä palvelujen tuottamista koskevien ratkaisujen perusteista ja tavoitteista. Kysymyksillä selvitettiin muun muassa, kuinka paljon kunnan päätöksenteossa käytiin keskustelua sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimisesta yksityisestä palveluntuottajalta, ja kuinka usein vastaaja käytti eri tietolähteitä päätöksenteon eri vaiheissa. Vastaajat ottivat kantaa erilaisiin yksityistä palveluntuotantoa koskeviin väitteisiin ja kertoivat, mitä pitivät tärkeimpinä perusteina palvelujen hankkimiseen ulkopuoleiselta palveluntarjoajalta, mitä perusteluja kunnassa käytettiin palvelujen tuottamiseen kunnan toimesta, kenen kanssa vastaajat olivat tekemisissä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista koskevan päätöksentekoprosessin aikana, ja miten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkiminen kunnan ulkopuolisilta palveluntuottajilta on vaikuttanut eri toimijoiden asemaan. Vastaajat myös ottivat kantaa eri sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuteen vaalikauden aikana ja ilmaisivat, mitä ulkopuoleisen palvelutuotannon osia tulisi lisätä tai vähentää.
Seuraavaksi arvioitiin, mitkä päätöksentekijöistä olivat tärkeimpiä kilpailuttamista koskevassa päätöksenteossa, miten niiden asema oli muuttunut kilpailuttamisen myötä, millä kriteereillä yksityiset tuottajat oli valittu, ja millä kriteereillä ne vastaajan mielestä tuli valita. Palveluntuotantoa koskevia asenteita selvitettiin kyselemällä, tulisiko kansalaisten valita vapaasti käyttävätkö verovaroin tuotettuja palveluja vai tuettuja yksityisiä palveluja, ja kuinka tärkeänä vastaaja piti valinnanmahdollisuuksia eri palveluissa. Lisäksi vastaajat ottivat kantaa erilaisiin valinnan mahdollisuuksien lisäämistä ja julkisten palvelujen järjestämistä koskeviin väittämiin. Lopuksi kartoitettiin perustietoja, kuten ammattiryhmää, koulutusta, työskentelikö vastaaja yksityisellä vai julkisella sektorilla, kuuluiko hän ammattiliittoon, ja mille kohdalle katsoi sijoittuvansa oikeisto-vasemmisto -akselilla.
Tutkimusprojekti on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Kunnat ja kilpailu -tutkimuskokonaisuutta.
