FSD2522 Nuorisobarometri kevät 1996
pikalinkit: aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisutTekijät
Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA)
Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto
Sisällön kuvaus
Kevään 1996 nuorisobarometrin pääteemoja olivat työttömyys ja työllistyminen. Nuorille esitettiin kysymyksiä myös liittyen tiedonvälitykseen, tuloihin ja mielipidevaikuttamiseen.
Ensin esitettiin taustakysymyksiä vastaajan koulutuksesta ja pääasiallisesta toiminnasta. Töissäkäyviltä kysyttiin lisää työsuhteen laadusta ja kestosta. Työttömiltä ja lomautetuilta puolestaan tiedusteltiin kauanko nämä ovat olleet työttöminä ja millaisten tekijöiden he uskovat estävän omaa työllistymistään ja nuorten työllistymistä yleensä. Kysyttiin myös, olisivatko työttömät vastaajat valmiita lähtemään oppisopimuskoulutukseen työttömyyden vaihtoehtona, ja ovatko nämä kuulleet työttömille nuorille tarkoitetuista kunnallisista työpajoista tai osallistuneet niiden toimintaan. Vastaajilta haluttiin myös mielipiteitä työpajojen kehittämisestä.
Nuorille esitettiin myös erilaisia väittämiä työelämästä, ja kysyttiin ovatko nämä väittämistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "koulutus parantaa olennaisesti työnsaantia", "työllisyystilanne paranee selvästi lähimmän viiden vuoden aikana" ja "työurallani tulen saavuttamaan paremman yhteiskunnallisen aseman kuin mitä vanhemmillani on". Kartoitettiin myös vastaajien tulevaisuudensuunnitelmia kysymällä, aikovatko nämä lähimmän viiden vuoden aikana hakeutua ulkomaille töihin tai opiskelemaan, perustaa oman yrityksen tai mennä ammatilliseen koulutukseen. Nuorilta kysyttiin myös mikä heidän mielestään on suurin este työttömien yrittäjäksi ryhtymiselle.
Nuorisobarometrissa kartoitettiin myös tuloihin ja sosiaaliturvaan liittyviä asioita. Kysyttiin mikä on vastaajien tärkein käyttövarojen lähde, ja tiedusteltiin ovatko nämä saaneet viimeisen 12 kuukauden aikana erilaisia tukia (esim. opintoraha, toimeentulotuki, kotihoidontuki tai asumistuki). Kysyttiin myös kansalaispalkasta ja pyydettiin vastaajia arvioimaan, mikä heidän mielestään on vähimmäissumma, jolla tulee kuukauden toimeen.
Lopuksi selvitettiin vastaajien mielipiteisiin vaikuttaneita tahoja ja tiedonvälityskanavien käyttöä. Kysyttiin miten paljon eri tahot (esim. vanhemmat, lehdistö, poliitikot tai opettajat) ovat vaikuttaneet vastaajien mielipiteisiin. Tiedusteltiin myös, mitä kautta vastaajat pääasiassa seuraavat Suomen ja maailman ajankohtaisia tapahtumia ja mistä lähteistä he kokevat saavansa luotettavimman kuvan maailmasta. Vastaajat saivat nimetä mielestään mielenkiintoisimman tiedonvälityksen kanavan ja kertoa, millaisia ohjelmia seuraavat televisiosta eniten. Lopuksi kysyttiin, mistä vastaajat pääasiassa kuuntelevat musiikkia (esim. Radio Mafia, äänitteet tai Music Television).
Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajien ikä, sukupuoli, kunta ja pääasiallinen toiminta.
Asiasanat
asenteet; musiikki; nuoret; oppisopimuskoulutus; sosiaaliturva; televisio; tiedonvälitys; tulevaisuudenodotukset; tulot; työpajat; työttömyys; vaikuttaminen; yrittäjyys
Tieteenala / Aihealue
nuorisotutkimus; sosiologia; tiedotustutkimus (sanoitus tietoarkiston sanastolla)
joukkoviestimet; sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet; tulot, omaisuus ja investoinnit/säästäminen; työttömyys (sanoitus CESSDAn sanastolla)
Sarjan nimi
Käyttörajoitukset
Aineistoa luovutetaan tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön; FSD:n lupamenettely.
Aineiston kerääjät
Tilastokeskus
Aineiston tuottajat
Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA)
Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto
Aineistonkeruun ajankohta
18.3.1996 - 29.3.1996
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
15 - 29-vuotiaat suomessa asuvat suomenkieliset (poislukien Ahvenanmaa)
Otantamenetelmä
Kevään 1996 nuorisobarometrin haastattelut toteutti Tilastokeskus työvoimatutkimuksensa yhteydessä. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 000 henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina. Nuorisobarometreihin vastaajat on poimittu eri rotaatioryhmistä. Kevään 1996 nuorisobarometrin otoksena oli 936 suomenkielistä alle 30-vuotiasta vuosina 1966 - 1980 syntynyttä nuorta. Haastatteluja saatiin kaikkiaan 863 ja kadoksi jäi 93 henkilöä (9,7 %). Suurin kadon syy oli tavoittamattomuus. Haastattelujen keskimääräinen kesto oli 11 minuuttia ja 96 % haastatteluista tehtiin puhelimitse.
Keruumenetelmä
Puhelinkysely
Keruuväline
Strukturoitu kyselylomake
Vastausprosentti
90,3 %
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Tiedostot
Data: suomenkielinen SPSS portable -tiedosto. Data saatavilla myös muissa tiedostoformaateissa.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
866 havaintoa ja 70 muuttujaa
Datan versio
1.0 (6.8.2010)
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta
Kyselylomake: pdf-tiedosto suomeksi
Aineiston käytössä huomioitavaa
Vastaajien iät datassa 14 - 29. 14-vuotiaita vastaajista on 2,1 %.
Aineistoviite
Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa aineistoa tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Aineiston viittaustiedot
Nuorisobarometri kevät 1996 [elektroninen aineisto]. FSD2522, versio 1.0 (2010-08-06). Helsinki: Tilastokeskus [aineistonkeruu], 1996. Helsinki: Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA) & Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto [tuottajat], 1996. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2010.
Aineiston käyttötiedot
Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineiston kopiota tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty.
Varaumat
Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Julkaisut
Nuorisobarometri 1/1996 (1996). Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA).
