FSD2587 Juomatapatutkimus 2008
pikalinkit: aineistonkeruu | viittaaminen | julkaisutTekijät
Mäkelä, Pia (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes))
Mustonen, Heli (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes))
Muut tekijät
Hakkarainen, Pekka (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes))
Huhtanen, Petri (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes))
Härkönen, Janne (Alkoholitutkimussäätiö)
Järvinen-Tassopoulos, Johanna (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes))
Metso, Leena (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes))
Raitasalo, Kirsimarja (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes))
Sisällön kuvaus
Juomatapatutkimus 2008 kartoittaa suomalaisten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, kulutettuja määriä, käytön seurauksia ja alkoholiin liittyviä asenteita. Aiemmat juomatapatutkimukset on tehty kahdeksan vuoden välein vuosina 1968, 1976, 1984, 1992 ja 2000. Tuorein aineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Aineisto koostuu osista: käyntihaastatteluilla kerätystä nk. perusaineistosta, rekistereistä saaduista taustamuuttujista ja haastattelun yhteydessä lisäkyselylomakkeella kerätystä aineistosta. Aineiston rahoittajat ovat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), Suomen Akatemia, Alkoholitutkimussäätiö ja Alkoholiohjelma.
Alkoholinkäyttöön ja asenteisiin liittyen esitettiin ensin väitteitä. Väittämät käsittelivät muun muassa kohtuullista alkoholinkäyttöä, humaltumista ja alkoholinkäyttöä pienten lasten läsnä ollessa. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat juovat olutta ja viiniä ruokajuomina, ovatko he käyttäneet alkoholia viime aikoina lääkinnälliseen tarkoitukseen ja mitä eri alkoholijuomia vastaajat ovat nauttineet kuluneiden 12 kuukauden aikana. Aineisto sisältää konstruoidun b27-muuttujan, joka määrittelee vastaajat joko raittiiksi tai alkoholinkäyttäjiksi. Vastaajilta kysyttiin myös, milloin he nauttivat ensimmäisen kerran jotakin alkoholijuomaa ja minkä ikäisenä he olivat ensi kertaa humalassa.
Raittiiden suhdetta alkoholiin ja heidän juomattomuutta koskevia perustelujaan kartoitettiin ensin väitelauseiden avulla. Väitteet tarkastelivat mm. uskonnollista vakaumusta, terveyttä, periaatteita, pelkoja, hyvinvointia sekä ajan- ja rahankäyttöä. Edelleen kysyttiin alkoholin tyrkyttämisestä sekä sukulaisten ja tuttavien suhtautumisesta vastaajan raittiuteen. Lisäksi tarkasteltiin raittiiden aikaisempaa alkoholinkäyttöä.
Alkoholinkäyttäjien alkoholin kulutusta tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Vastaajat arvioivat, kuinka usein he ovat juoneet erisuuruisia määriä alkoholia yhtenä päivänä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin, kuinka usein ja kuinka paljon vastaajat ovat kyseisenä aikana juoneet olutta, siideriä, viiniä ja väkeviä juomia. Kartoitettiin myös, kuinka usein vastaajat juovat alkoholia baarissa ja niin että se tuntuu. Aineisto sisältää myös konstruoidun alkoholin vuosikulutusmuuttujan vkqfto08 sekä sen juomalajikohtaiset osat vkqfol08, vkqfvi08, vkqfsi08 ja vkqfvak08.
Alkoholin hankintaan ja valmistamiseen liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat kuluneiden 12 kuukauden aikana tuoneet eri alkoholijuomia ulkomailta, valmistaneet itse esimerkiksi sahtia, kiljua tai pontikkaa tai salakuljettaneet alkoholijuomia. Tiedusteltiin myös, minkälaisista määristä on kyse.
Vastaajien kokemia alkoholinkäytön aiheuttamia seurauksia kartoitettiin usealla eri kysymyksellä. Kysyttiin esimerkiksi juomisen hallinnasta, ympäristön reaktioista, yksittäisten juomakertojen seurauksista ja alkoholijuomien tuputtamisesta. Muiden alkoholinkäytön aiheuttamiin kokemuksiin liittyen kysyttiin, kuinka usein tuntemattomat tai puolitutut päihtyneet ovat pelotelleet, haukkuneet, lyöneet tms. vastaajia julkisilla paikoilla kuluneiden 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajat arvioivat onko heidän läheisillään alkoholiongelmia ja kuinka paljon läheisten alkoholinkäyttö on vaikuttanut vastaajien omaan elämään.
Vastaajien rahapelaamista kartoittava osio alkoi kysymyksellä rahapelaamisen useudesta. Mainittuja pelejä olivat esimerkiksi Veikkauksen viikoittaiset ja päivittäiset arvontapelit (Lotto, Jokeri, Keno jne.), raaputusarvat ja veikkaukset sekä rahapeliautomaatit ja nettipokeri. Lisäksi kysyttiin saaduista pelivoitoista, pelaamiseen käytetyistä rahasummista, pelaamiseen liittyvistä itse koetuista peliongelmista, syyllisyydestä ja päihteiden käytön sekä pelaamisen yhteyksistä.
Terveyteen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyen kysyttiin mm. vastaajien terveydentilasta, voinnista, pitkäaikaissairauksista, lääkärikäynneistä, alkoholinkäyttöön liittyvästä neuvonnasta, jaksamisesta, vaikeuksien kohtaamisesta, onnellisuudesta, itseluottamuksesta ja luottamuksellisista ihmissuhteista. Lisäksi kysyttiin vastaajien pituutta ja painoa sekä kartoitettiin tupakointia ja toimeentuloa. Käyntikyselyosion lopussa on haastattelijan täyttämiä tietoja haastattelun kestosta, paikasta, luotettavuudesta ja sujumisesta.
Lisäkysely sisältää kymmenen kohdan Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) -mittarin ja kysymyksiä huumeiden käytöstä. AUDITissa kartoitettiin, kuinka usein vastaajat juovat alkoholia sisältäviä juomia ja kuinka monta annosta he juovat kerralla. Kysyttiin myös, kuinka usein vastaajat eivät ole pystyneet lopettamaan juomista, ovat juomisen takia laiminlyöneet tehtäviään ja sen seurauksena satuttaneet toisia. Edelleen kysyttiin, onko joku ollut huolissaan vastaajien alkoholin käytöstä ja suositellut juomisen vähentämistä. Muiden päihteiden käyttöön liittyen kysyttiin aluksi lääkkeiden käytöstä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen sekä liimojen ja liuottimien käytöstä. Vastaajat kertoivat, tuntevatko he huumeidenkäyttäjiä ja onko heille koskaan tarjottu huumeita joko ilmaiseksi tai ostettavaksi. Vastaajat erittelivät myös huumeiden, kuten hasiksen, marihuanan, amfetamiinin, heroiinin, kokaiinin ja ekstaasin kokeiluja ja käyttöä. Lopuksi kysyttiin huumeiden ja lääkkeiden käytöstä yhdessä alkoholin kanssa päihtymistarkoituksessa.
Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ikä (otoksen mukaisesti vuoden 2007 lopussa 15-69 vuotta), perhesuhteet, koulutus, pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema, kotitalouden koko, kuntaryhmä, suuralue, lääni, taajama-aste ja äidinkieli.
Asiasanat
alkoholi; alkoholinkäyttö; alkoholiongelmat; asenteet; elämänhallinta; huumeet; hyvinvointi; juomatavat; kotivalmistus; perhe; rahapelit; raittius; salakuljetus; terveys; tuonti
Tieteenala / Aihealue
sosiaalipolitiikka; sosiaalityö; sosiologia; terveystiede (sanoitus tietoarkiston sanastolla)
päihteiden käyttö ja tupakointi; sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet; sosiaalipolitiikka (sanoitus CESSDAn sanastolla)
Käyttörajoitukset
Arkistoitu aineisto ei sisällä käyttökerta-lomakkeen muuttujia, Tilastokeskuksen rekistereistä saatuja muuttujia (pois lukien sukupuoli, syntymävuosi, aluemuuttujat ja kieli), erillisenä menetelmäkokeiluna toteutetun suppeamman puhelinhaastattelun muuttujia eikä kyselylomakkeiden kysymyksiin b26 ja l6 liittyviä muuttujia. Arkistoitu aineisto ei sisällä ammattitietoja (a11b, a12), mutta siinä on ammatista johdetut sosioekonomisen aseman muuttujat.
Aineistoa luovutetaan tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön; FSD:n lupamenettely. Rajattu käyttöoikeus.
Aineiston kerääjät
Tilastokeskus
Aineiston tuottajat
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
Aineistonkeruun ajankohta
8.9.2008 - 21.11.2008
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Vuoden 2007 lopussa 15-69-vuotiaat Suomen väestöön kuuluneet suomalaiset (poislukien laitosväestö ja ahvenanmaalaiset)
Otantamenetelmä
Yksinkertainen satunnaisotanta. Käyntihaastattelujen otos poimittiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Brutto-otos oli 3750 henkilöä, joista 46 oli kuolleita tai pysyvästi ulkomailla/laitoksessa asuvia. Netto-otos oli siten 3704. Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova esite. Hyväksyttyjä haastatteluvastauksia saatiin 2725. Käyntihaastattelun otokseen kuuluvista vastaajista haastateltiin puhelimitse 140 erillisen nk. katotyöryhmän toimesta. Suullisen haastattelun päätteeksi haastateltaville annettiin täytettäväksi paperilomake, nk. lisäkysely. Lisäkyselylomakkeita palautettiin 2593. Arkistoidussa aineistossa ovat tiedot niistä 2559 lomakkeesta, jotka saatiin yhdistettyä perusaineiston vastaajiin.
Keruumenetelmä
Käyntihaastattelu
Lomakekysely
Keruuväline
Strukturoitu kyselylomake
Vastausprosentti
73,6 %
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Poikkileikkausaineisto
Tiedostot
Data: suomenkielinen SPSS portable -tiedosto. Data saatavilla myös muissa tiedostoformaateissa.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
2725 havaintoa ja 395 muuttujaa
Datan versio
2.0. (23.1.2012)
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta
Lisätietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla
Kyselylomake: pdf-tiedosto suomeksi (sisältää saatekirjeen ja esitteen)
Aineiston käytössä huomioitavaa
Tilastokeskuksen rekistereihin perustuvien muiden taustamuuttujien käyttöön voi hakea erillislupaa Tilastokeskuksesta.
Aineistoviite
Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa aineistoa tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Aineiston viittaustiedot
Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli: Juomatapatutkimus 2008 [elektroninen aineisto]. FSD2587, versio 2.0. (2012-01-23). Helsinki: Tilastokeskus [aineistonkeruu], 2008. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) [tuottaja], 2008. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2012.
Aineiston käyttötiedot
Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineiston kopiota tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty.
Varaumat
Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Julkaisut
Huhtanen, Petri & Hokka, Päivi & Mäkelä, Pia (2009). Juomatapatutkimus 2008: aineistokuvaus [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Avauksia; 16/2009. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/a8b2883f-5a53-471d-97a1-0d7e6b3b8aeb [viitattu 18.11.2010].
Huhtanen, Petri & Miekkala, Mari & Mustonen, Heli & Mäkelä, Pia (2011). Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2008. Juomatapatutkimusten tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL); 26/2011
Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Huhtanen, Petri (2009). Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa. Yhteiskuntapolitiikka 74(3): 268-289.
Mustonen, Heli & Mäkelä, Pia & Huhtanen, Petri (2009). Miten suomalaisten alkoholin käyttötilanteet ovat muuttuneet 2000-luvun alussa? Yhteiskuntapolitiikka 74(4):387-399.
Suomi juo: suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (2010). Toim. Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
