FSD2938 Asunto-osakeyhtiölain toimivuus 2013: hallituksen jäsenet

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Oikeusministeriö

Asiasanat

asunto-osakeyhtiölaki, asunto-osakeyhtiöt, hallitukset (yhteisöt), hyvitys, isännöitsijät, kunnossapito, kustannukset, muutostyöt, osakkaat, remontti, sovittelu, toiminnantarkastus, toimivuus, valvonta, viestintä, yhtiökokoukset

Sisällön kuvaus

Oikeusministeriön vuoden 2013 lopulla toteuttamassa kyselyssä selvitettiin vuonna 2010 voimaan tulleen uuden asunto-osakeyhtiölain (AOYL:n) toimivuutta sekä täytäntöönpanon ja vaikutusten toteutumista. Kyselyissä käsitellään muun muassa hallinnon ja isännöitsijän toimintaa, tilintarkastuksia, toiminnantarkastuksia, tiedottamista, taloyhtiön sovitteluun ja riidanratkaisuun liittyviä toimintatapoja, yhtiön kunnossapitoa ja muutostöitä sekä niistä aiheutuvaa kustannusten jakoa. Kysely tehtiin erillisenä taloyhtiöiden osakkaille, hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistönvälittäjille. Tämä aineisto käsittää asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten vastaukset.

Aluksi kyselyssä tiedusteltiin asunto-osakeyhtiön hallinnon toimintaa koskevia kysymyksiä kuten, kuinka monta kertaa hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana, onko hallituksessa sisäistä työnjakoa ja mitkä periaatteet toimintaa ohjaavat. Vastaajalta kysyttiin myös hallituksen jäsenten palkkioista, vuoden 2010 jälkeen tapahtuneista kokoonpanon muutoksista, työmäärän lisääntymisestä ja sen taustalla olevista syistä. Vastaaja sai myös arvioida hallituksen toimintaa vastaamalla väitteisiin esimerkiksi siitä, seuraavatko osakkaat aktiivisesti hallituksen toimintaa.

Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin taloyhtiön isännöinnistä, toiminnan tarkastamisesta ja viestinnästä. Vastaajilta kysyttiin, onko taloyhtiöllä isännöintiä, kuka tehtävää hoitaa ja miten isännöintitoiminta on muuttunut vuoden 2010 jälkeisenä aikana. Edelleen kysyttiin, onko taloyhtiöllä tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja milloin ne ovat vaihtuneet viimeksi. Toiminnantarkastuksesta kysyttiin lisäksi, onko vastaajan mielestä toiminnantarkastuksesta ollut hyötyä taloyhtiölle. Tiedotusta koskevissa kysymyksissä vastaajalta kysyttiin esimerkiksi mielipidettä tiedottamiseen erilaisten väitteiden avulla, kuten miten yhtiökokouskutsuissa toimitaan ja miten osakkaiden tiedottaminen sujuu taloyhtiössä. Vastaajalta kysyttiin myös tiedotuksen kehittymisestä ja mistä asioista hänen mielestään johdon tulisi aktiivisesti tiedottaa osakkaita.

Kysymyksissä rakennusten ylläpidosta vastaajalta tiedusteltiin ylläpidon sujuvuudesta sekä kunnossapitotarveselvityksen käsittelystä taloyhtiössä. Vastaajalta kysyttiin muun muassa mihin taustaselvitykseen edellinen kunnossapitotarveselvitys perustui, pitäisikö selvityksen olla ammattilaisen tekemä ja kuinka tyytyväinen hän on nykyiseen kunnossapitotarveselvitykseen. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin mahdollisista hissien rakentamiseen ja sen kustannuksiin liittyvistä epäselvyyksistä taloyhtiössä. Sitten vastaajalta tiedusteltiin osakkaan työn hyvittämiseen liittyviä yksityiskohtia, kuten kuinka usein osakkaalle hyvitetään hänen tekemästä remontista tai työstä, mihin ja millä perusteella hyvitystä annetaan. Vastaajalta tiedusteltiin lisäksi, onko yhtiössä käytetty kunnossapito- tai muutostöissä rahoituksen keinona kustannusten tasajakoperiaatetta.

Kyselyn lopulla vastaajalta tiedusteltiin osakkaiden remonteista ja taloyhtiön sovittelu- ja riidanratkaisutoimista. Kysymykset koskivat remontti-ilmoitusten tekoa, ilmoitusten käsittelyprosessia ja remonttien valvontaa. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, ilmoittavatko osakkaat remonteistaan lain mukaisesti yhtiölle ja jos eivät, mistä laiminlyönnit johtuvat ja miten taloyhtiö valvoo osakkaiden remontteja. Kysymyksissä taloyhtiön riitatilanteista vastaajalta tiedusteltiin, onko taloyhtiöllä erimielisyyksiä ja ovatko ne vähentyneet vai lisääntyneet kesäkuun 2010 jälkeen. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, keneltä erimielisyyksiin on haettu apua ja tulisiko taloyhtiöillä olla käytössä viranomaisten ylläpitämä sovittelu- tai riidanratkaisuelin.

Taustamuuttujina aineistossa oli useita muuttujia, kuten esimerkiksi vastaajan sukupuoli, ikä, asema taloyhtiön hallituksessa, asunto-osakeyhtiön sijainti ja rakennusvuosi.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.