Tämä on tietoarkiston vanha aineistoluettelo. Sivu poistuu käytöstä siirtymäajan jälkeen.

» Tämän aineiston ajantasainen kuvailu Ailassa.

FSD3042 Sosiaalibarometri 2014

Tekijät

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Asiasanat: asiakastyö, hyvinvointikertomukset, hyvinvointipalvelut, Kansaneläkelaitos, nuorisotakuu, resurssit, sosiaali- ja terveysjärjestöt, sosiaalietuudet, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, terveyspalvelut, työ- ja elinkeinotoimistot, uudistukset, viranomaisyhteistyö, yhteispalvelu

Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2014 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat muun muassa palveluiden nykytilanne ja tulevaisuus, hyvinvointikertomus, etuuksien uudistaminen, yhteispalvelut, nuorten tukeminen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli palveluissa. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat sekä Kansaneläkelaitoksen toimistojen ja työ- ja elinkeinotoimistojen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta.

Ensimmäisenä teemana kyselyssä oli hyvinvoinnin tilanne ja voimavarat, joihin liittyen kartoitettiin vastaajien alueen väestön hyvinvoinnin tilannetta ja kuntalaisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamista nykyisillä resursseilla. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin, mihin palveluihin sosiaali- ja terveyspalveluissa panostetaan kuluvalla vuosikymmenellä sekä miten he arvioivat eri tekijöiden muokkaavan sosiaali- ja terveyspalveluja vuoteen 2020 mennessä. TE-toimistojen johtajilta taas kysyttiin henkilöresurssien riittävyydestä sekä kartoitettiin uudistuneiden TE-palveluiden vaikutusta muun muassa palveluiden saatavuuteen eri asiakasryhmien näkökulmasta, puhelinpalveluun ja henkilökohtaiseen palveluun, sekä yhteistyöhön eri tahojen, kuten ELY-keskuksen, Kelan, sosiaalitoimen ja järjestöjen kanssa.

Seuraavaksi tarkasteltiin hyvinvointikertomusta kunnan työvälineenä sekä taloudellisten vaikutusten seurantaa. Hyvinvointikertomukseen liittyen sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin muun muassa alueen asukkaiden tiedon hyödyntämistä hyvinvointikertomuksessa, järjestöjen osallistumista kertomuksen laatimiseen, hyvinvointikertomuksen vaikutusta eri tahojen väliseen yhteistyöhön ja esimerkiksi kunnan palvelujen pitkäjänteiseen suunnitteluun, kuntalaisten tarpeiden parempaan tuntemukseen sekä palveluvajeiden havaitsemiseen. Taloudellisten vaikutusten seurantaan liittyen kartoitettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikutusten arviointia sekä ehkäisevään toimintaan suunnattuja resursseja.

Kyselyssä kartoitettiin myös etuuksien uudistamista. Sosiaalijohtajilta ja Kelan toimistojen johtajilta kysyttiin muun muassa, pitäisikö perustoimeentulotuki siirtää Kelan hoidettavaksi, sekä kuinka todennäköisenä vastaaja pitäisi Kela-siirrosta mahdollisesti aiheutuvia seurauksia, kuten toimeentulotukeen liittyvän byrokratian vähenemistä, etuusmenojen lisääntymistä tai kansalaisten yhdenvertaisuuden lisääntymistä. Seuraavaksi kaikilta vastaajilta tiedusteltiin yhteispalveluista. Heitä pyydettiin arvioimaan oman alueensa yhteispalvelupisteen toimivuutta organisaationsa näkökulmasta sekä organisaation soveltuvuutta yhteispalvelupisteeseen.

Lopuksi kyselyssä oli teemana nuorten tukeminen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli palveluissa. Nuoriin liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista alueellaan sekä sen toteuttamiseksi valittuja keinoja. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajilta sekä TE-toimistojen johtajilta kysyttiin nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista muun muassa siitä näkökulmasta, kuinka hyvin verkostolle asetetut tehtävät ovat toteutuneet. Viimeiseksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooliin liittyen kartoitettiin vastaajien näkemyksiä esimerkiksi eri tahojen nykyisestä ja tulevasta merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt edistävät esimerkiksi kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon, sosiaalisten ongelmien ehkäisyä tai työmahdollisuuksien tarjoamista vaikeasti työllistyville.

Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa vastaajan organisaatio, organisaation sijaintialue sekä kunnan asukaslukumäärä.

» Tämän aineiston ajantasainen kuvailu Ailassa.

[Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa]

viimeksi päivitetty 2017-09-29