Köyhyys
Köyhyys ja sosiaalinen syrjäyminen ovat moniulotteisia ilmiöitä. Köyhyyden mittarina voidaan käyttää henkilön tai kotitalouden käytettävissä olevia resursseja, esimerkiksi tuloja, omaisuutta tai ansaitsemismahdollisuuksia. On myös mahdollista tarkastella tutkittavien elinoloja ja koettua köyhyyttä, jolloin kyselyn vastaajilta voidaan tiedustella muun muassa kulutukseen, koettuun hyvinvointiin, taloudelliseen tilanteeseen, toimeentuloon, toimeentulotukiasiakkuuteen, tavaroiden omistamiseen, syrjäytymiseen ja osallistumiseen liittyviä kysymyksiä. Usein kysytään myös vastaajien käsitystä minimitulosta eli siitä, millä rahamäärällä vastaajan kotitalous tulisi toimeen.
Tälle sivulle on koottu tietoa Tietoarkistosta saatavilla olevista köyhyyden tutkimuksiin soveltuvista kysely- ja haastatteluaineistoista. Tietoarkisto toimittaa aineistoja maksutta tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Lisätietoja aineistojen tilaamisesta.
Sivun loppuun on kerätty linkkejä muihin köyhyyden tutkimuksen tiedonlähteisiin, esimerkiksi erilaisiin tilasto- ja rekisteriaineistoihin.
Kotimaiset aineistot
- Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailussa kerätty aineisto sisältää 863 1-20 sivun mittaista tekstiä, joissa toistuvat useimmin köyhyyden, työttömyyden sekä syrjäytymisen teemat. Kilpailuun saapui kirjoituksia eri puolilta Suomea ja kirjoittajat edustavat monipuolisesti eri väestöryhmiä. Aineistoa luovutetaan erityisluvalla tutkimukseen ja pro gradu -tutkielmiin. Lisäksi opiskeluun, tutkielmiin ja menetelmäopetukseen luovutetaan 50 kirjoitusta sisältävää osa-aineistoa. Lisätietoja Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailusta on saatavissa projektin verkkosivuilta.
- Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen 1995. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen konsensuaaliseen köyhyysmittaukseen perustuva survey suomalaisten elinoloista.
- Hyvinvointikyselyt kartoittavat sekä materiaalista että immateriaalista hyvinvointia. Aineistot on kerännyt Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa vuosina 1995, 1996, 1998 ja 2000.
- Toimeentulotukiasiakkaiden elinoloja kartoittavat surveyt ovat saatavilla vuosilta 1987 ja 1996.
- Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton keräämät alueellisen hyvinvoinnin kyselyt kartoittavat muun muassa tyytyväisyyttä ja taloudellista toimeentuloa eri puolilla Suomea. Saatavilla ovat seuraavat kansalaiskyselyt: Itä-Lappi 2000, Itä-Helsinki 2001, Keski-Suomi 1999, Pohjois-Karjala 1998, Koillismaa ja Satakunta 1996 ja Oulu ja Joensuu 1995.
- Lapsiperheiden elinolosuhteiden muutokset 1990-luvun Suomessa 1996 kertoo lapsiperheiden arkielämästä ja muun muassa toimeentulosta 59 haastattelun avulla. Erilaisten perheiden tuloja ja toimeentuloa kartoittavat Yksinhuoltajien haastattelut 2001 ja 2003, Perhe, vanhemmuus ja lasten syrjäytymisriskit 2002 ja Monikkoperheiden hyvinvointitutkimus 2009.
- Opiskelijoiden toimeentuloa selvittävät Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukset ja Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa 2007.
Kansainväliset vertailuaineistot
- Eurobarometrit ovat EU:n jäsenmaissa kerättyjä aineistoja, jotka mahdollistavat vastausten maakohtaisen vertailun. Kyselyissä on selvitetty muun muassa vastaajien taloudellista tilannetta ja sen kehittymistä. Köyhyys ja/tai sosiaalinen syrjäytyminen on ollut teemana vuosina 1976 (EB 5), 1989 (EB 31A), 1993 (EB 40), 1999 (EB 52.1), 2001 (EB 56.1), 2007 (EB 67.1) ja 2010 (EB 74.1).
- LIS-datakeskuksen mikrodatan perustutkimusyksikkönä on kotitalous. Useista maista on saatavilla poikkileikkaustietoja noin viiden vuoden välein vuodesta 1980 alkaen. LIS-data tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia vertailla tulonjakoa ja tulonsiirtojen vaikuttavuutta eri maissa.
- European Social Survey (ESS) kerää joka toinen vuosi vertailukelpoista aineistoa yli 20 Euroopan maasta. Toistuvassa ydinmoduulissa on kysymyksiä toimeentulosta ja taloudellisesta tilanteesta.
- Vuonna 2009 International Social Survey Programme (ISSP) -aineiston teemana oli eriarvoisuus. Saatavana on sekä Suomen aineisto että kansainvälinen yhdistelmäaineisto. Aikaisemmin ISSP-dataa eriarvoisuudesta on kerätty vuosina 1987 ja 1999, mutta Suomi ei ole niissä mukana.
- Historiallista tietoa hyvinvoinnista tarjoaa Pohjoismainen hyvinvointitutkimus 1972, joka kartoittaa 1970-luvun elintasoa ja hyvinvointia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Omat haut aineistoluettelosta
Tälle sivulle on koottu vain pieni näyte Tietoarkiston aineistoista. Aiheeseen liittyviä aineistoja kannattaakin hakea aineistoluettelosta myös itse. Ks. hakuohjeet.
Muita tiedonlähteitä
- Tilastokeskuksen aineistoja:
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineistoja:
- Eurooppalainen tulo- ja elinolotutkimus EU-SILC (Income, Social Inclusion and Living Conditions) ja sen edeltäjä Elinolotutkimus ECHP (European Community Household Panel).
- Rekisteritutkimuksen tukikeskus ReTki
- Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio (2008). Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa. Helsinki : Kela. Kelan tutkimusosasto. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61/2008.
- Kallio, Marja (2004). Mitä köyhyys on? Köyhyyden kulttuurisista jäsennyksistä subjektiivisiin merkityksiin. Katsauksia 2004/2. Helsinki: Tilastokeskus.
- The Social Assistance and Minimum Income Protection Interim Data-set – SaMip. Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuksen instituutin SOFIn tuottama data. Lisätietoa ja aineisto saatavilla Luxembourg Income Studyn sivuilla.
