Lapset, lapsuus ja perhe
aineistosarjat | yksittäiset aineistot | omat haut | aineistoja muualla | lapsuuden ja perheen tutkimuksen linkkejä
Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon on arkistoitu useita aineistosarjoja ja yksittäisiä aineistoja, jotka soveltuvat teemaltaan lasten, lapsuuden ja perheen tutkimukseen. Lisäksi monien muiden teemaa käsittelevien aineistojen muuttujat tarjoavat lasten ja perheen tutkijoillekin hyödyllistä tietoa. Myös muista tietoarkistoista löytyy sopivia aineistoja. FSD toimittaa aineistoja maksutta tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Lisätietoja aineistojen tilaamisesta.
Aineistojen sisältämiin muuttujiin voi tutustua kunkin aineiston kuvailun yhteydestä löytyvän koodikirjan avulla.
Aineistosarjoja lasten, lapsuuden ja perheen tutkimukseen
Perhebarometrien
teemoina ovat olleet muun muassa sukupolvien välinen avunanto,
yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen
perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen,
lastenkasvatus ja lasten ajankäyttö ja harrastukset.
» FSD2283 Perhebarometri 2005: vanhemmuus ja isyys
» FSD2130 Perhebarometri 2003: parisuhde koetuksella
» FSD1176 Perhebarometri 2001: lapsen vapaa-aika huoltajan silmin
» FSD1114 Perhebarometri 2000: lasten kasvatus
» FSD1180 Perhebarometri 1999: vanhemmuutta toteuttamassa
» FSD1178 Perhebarometri 1998: Vastuu perheen arjessa
» FSD1179 Perhebarometri 1997: suomalaisten perhekäsitykset
Lasten kuritusväkivalta
Lastensuojelun keskusliitto on kartoittanut lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ja siihen liittyvien asenteiden kehitystä Suomessa 1980-luvulta lähtien.
Koulun hyvinvointiprofiili
Koulun hyvinvointiprofiili -sarjassa tarkastellaan hyvinvointia koulussa. Tutkimuksen kohteena on neljä ryhmää: peruskoulun alaluokat (4–6-luokat), yläluokat (7–9-luokat), toisen asteen oppilaitokset ja henkilökunta. Aineisto kerätään kouluilta lukuvuosittain niin, että koulu saa valita, mihin aikaan vuodesta se vastaa kyselyyn. Sarjan ensimmäiset tietoarkistoon arkistoidut aineistot ovat lukuvuodelta 2004–2005. Lisätietoja aineistoista saat Koulun hyvinvointiprofiili -sarjakuvauksesta.
KuntaSuomi 2004
on Kuntaliiton, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteinen tutkimuskokonaisuus, jossa analysoidaan kuntien kehitystä ajanjaksolla 1995–2004. KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman yhtenä teemana on ollut lasten päivähoito päivähoitotoimessa, päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa vuosina 1997, 1999 ja 2003. Lisätietoja aineistoista löytyy KuntaSuomi 2004 -sarjakuvauksesta.
Lapsesta aikuiseksi
-pitkittäistutkimuksessa on seurattu samojen henkilöiden elämää jo yli 30 vuoden ajan. Projektin alkaessa tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat 8-vuotiaita. Aineistoa on kerätty lisää, kun he ovat olleet 14-, 20-, 27-, 33-, 36-, 42- ja 50-vuotiaita. Perhe on yksi tutkimuksen keskeisistä teemoista. Vastaajat muun muassa muistelevat aikuisena omaa varhaislapsuuttaan sekä kertovat mahdollisista omista lapsistaan, perheestään ja näkemyksistään lastenkasvatuksessa.
» FSD2059 Lapsesta aikuiseksi: 8-vuotiaiden opettaja-arviointi, toveriarviointi ja persoonallisuustestit 1986
» FSD2202 Lapsesta aikuiseksi: 20-vuotiaiden haastattelu 1980
» FSD2109 Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden kyselylomakkeet 2001
EU Kids Online -kyselytutkimukset
kartoittavat Euroopan maissa asuvien lasten ja nuorten verkkokäyttäytymistä sekä heidän ja heidän vanhempiensa internetiin liittyviä asenteita ja mielipiteitä. Kyselytutkimuksia on kerätty ensimmäisen kerran vuonna 2006. Suomi oli mukana tutkimuksessa ensimmäisen kerran vuoden 2010 keruussa, jonka aiheena oli lasten internetin käyttön turvallisuus ja siihen liittyvät riskit. Aineistoa kerättiin 25 Euroopan maassa. EU Kids Online -kyselyn aineistot ovat saatavilla brittiläisen Economic and Social Data Servicen (ESDS) kautta.
Eurobarometrit
ovat samanaikaisesti Euroopan unionin jäsenmaissa toteutettavia Euroopan
komission rahoittamia kyselytutkimuksia, joissa kartoitetaan jäsenmaissa
asuvien henkilöiden sosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä. Teemoiltaan
vaihtelevat barometrit tarjoavat lapsia, lapsuutta ja perhettä tutkiville
tietoa eri näkökulmista ja mahdollistavat kansainvälisten vertailujen
tekemisen. Joissakin tutkimuksista perhe tai lapsuus ja lapset voivat olla
teemana. Lisäksi useimmissa barometreissä taustamuuttajat sisältävät
perhettä, kotitaloutta ja lapsia koskevaa tietoa.
Tutustu: FSD0095 Eurobarometrien trendit
1970-2002 -aineiston muuttujiin, jotka käsittelevät laajasti Euroopan
yhdentymistä ja EU:ta koskevia asenteita, sosiaalipoliittisia asenteita sekä
poliittista käyttäytymistä. Lisäksi aineistossa on mukana erilaisia
indeksimuuttujia. Taustamuuttujista saa tietoa muun muassa perheestä,
perherakenteesta ja perheen koosta. Trendiaineistossa mukana olevat muuttujat
esiintyvät vähintään viidessä Eurobarometrissä.
Esimerkkejä yksittäisistä Eurobarmetreistä:
» Eurobarometri 65.1: Euroopan tulevaisuus, kuluttajansuoja yli rajojen käytävässä kaupassa, perhesuunnittelu ja mielipiteet ja kokemukset rajojen yli käytävästä kaupasta, helmi-maaliskuu 2006
» Eurobarometri 64.4: henkinen hyvinvointi, televiestintä, Internetin haitallinen sisältö ja tuotantoeläinten hyvinvointi, joulukuu 2005 - tammikuu 2006
» Eurobarometri 59.1: euro ja vanhempainloma, maalis-huhtikuu 2003
» Eurobarometri 50.1: tietoyhteiskunnan palvelut, elintarvikkeiden laatu, perhe ja kehitysapu, marras-joulukuu 1998
» Eurobarometri 47.1: Sveitsi-kuva, elinikäinen koulutus, rasismi, perhesuunnittelu ja palkkatyö, maalis-huhtikuu 1997
» Eurobarometri 39.0: Euroopan yhteisön politiikka ja perhe-elämä, maalis-huhtikuu 1993
» Eurobarometri 34.0: käsityksiä Euroopan yhteisöstä, työstä ja lastenkasvatuksesta, loka-marraskuu 1990
» Eurobarometri 11: lapsen vuosi Euroopassa, huhtikuu 1979
» Flash Eurobarometri 248: EU, lapset ja turvallisempi Internet - vanhempien näkökulma, lokakuu 2008 selvittää lasten internetin ja matkapuhelimen käyttöä aikuisten näkökulmasta.
European Social Survey
(ESS)
European Social Survey (ESS) on kansainvälisen vertailevan tutkimuksen ohjelma, joka kootaan
käyntikyselyillä joka toinen vuosi. Tutkimuksen teemoja ovat ajankohtaiset
yhteiskunnalliset kysymykset kuten ihmisten sosiaalinen asema, sosiaaliset
verkostot ja sosiaaliset rakenteet. Sosio-demografiset muuttujat sisältävät
tietoa perheestä ja kotitaloudesta. Lisäksi toisen aallon aineistossa on
erillinen osio: perhe, työ ja hyvinvointi. Lisätietoja aineistosta löytyyverkkoa
tietoarkiston ESS-sivulta.
» Tutustu
ESS2-2004 aineiston muuttujiin: Family, work and wellbeing -osiossa (NSD:n
ESS-palvelussa)
International Social Survey
Programme (ISSP)
-sarjaa on kerätty vuodesta 1985 ja nykyisin hankkeessa on 39 jäsentä. Suomi
liittyi mukaan vuonna 2000. Erityisesti vuosien 2001, 2002 ja 2012 kyselyt sopivat
lapsuuden ja perheen tutkimukseen. Samoja teemoja on käsitelty ISSP:ssä myös
aiemmin, kun Suomi ei ollut vielä ohjelmassa mukana.
» FSD2820 ISSP 2012: perhe, työ ja sukupuoliroolit IV: Suomen aineisto
» FSD0122 ISSP 2002: perhe ja muuttuvat
sukupuoliroolit III
» FSD0119 ISSP 2002: perhe ja muuttuvat
sukupuoliroolit III: Suomen aineisto
» FSD0120 ISSP 2001: sosiaaliset verkostot
II
» FSD0116 ISSP 2001: sosiaaliset verkostot
II: Suomen aineisto
-hankkeen aineistoissa on kartoitettu eri maiden kansalaisten toimintaa sekä yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita yhtenevin, strukturoiduin kyselyin. WVS-aineistoja on kerätty viidessä aallossa vuodesta 1981 lukien (1981-1984, 1989-1993, 1995-1997, 1999-2000 ja 2005-2006). Aineistojen muuttujat käsittelevät muun muassa eri elämänalueiden, kuten perhe-elämän, työn ja vapaa-ajan tärkeyttä. Perhe-elämää ja avioliittoa koskevia asenteita on tutkittu WVS:ssä muun muassa kysymällä, mitkä asiat olisivat tärkeitä onnistuneessa avioliitossa. Lisäksi on kysytty mielipiteitä avioliitosta ja perinteisestä perhemallista, omista lapsista, abortista, naisten ja miesten rooleista, perinteisestä ja liberaalista vanhemmuudesta ja ominaisuuksista ja arvoista, joita lasten pitäisi omaksua kotoaan.
» FSD2118 World Values Survey 2005 » FSD0154 World Values Survey 2000: Suomen aineisto
» FSD0153 World Values Survey 1995-1997: Suomen aineisto
Tutustu muihinkin tietoarkiston aineistosarjoihin. Niissä saattaa olla juuri sinun tutkimusaiheeseesi sopivia muuttujia, vaikka sarja ei ole mukana teemasivullamme.
Yksittäisiä aineistoja lasten, lapsuuden ja perheen tutkimukseen
Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset 2009
Lapsi- ja nuorisotutkimusta tekevien tutkijoiden vastauksia oman tutkimusalansa tutkimusetiikkaa ja tutkimuseettisiä ongelmatilanteita koskeviin kysymyksiin.
Kasvatuskumppanuus 2004-2006
Stakesin toteuttamaan kasvatuskumppanuuden kehittämishankkeeseen (2003-2005) ja kasvatuskumppanuuden koulutukseen osallistuneiden varhaiskasvatustyöntekijöiden ryhmäkeskusteluja sekä yksilö- ja vertaishaastatteluja kahden vuoden ajalta.
Kuudesluokkalaisten käsityksiä leikistä, koulusta ja harrastuksista 2008
Tutkimuksessa kartoitettiin peruskoulun kuudesluokkalaisten käsitykisä leikistä koulusta, harrastuksista ja vapaa-ajasta. Aineiston on tuottanut Suomen UNICEF.
Monikkoperheiden hyvinvointitutkimus 2009
Tarkastelee suomalaisten monikkoperheiden selviytymistä ja hyvinvointia. Kysymykset jakautuivat seuraaviin aihepiireihin: perherakenne ja sen muutokset, työ ja perhe, toimeentulo, parisuhde, vanhemmuus ja perheen arki, arjessa jaksaminen sekä tukiverkostot ja perhepalvelut.
Lapsiuhritutkimus 2008selvitti peruskoulun kuuden- ja yhdeksäsluokkalaisten elämäntilannetta sekä väkivalta-, rikos-, ja kiusaamiskokemuksia. Aineisto sisältää rikosuhriteemaa käsittelevien kysymysten lisäksi kysymyksiä esimerkiksi kodista, perherakenteesta, vapaa-ajan vietosta, harrastuksista, ystävistä sekä lasten ja vanhempien välisistä kiistoista.
Lasten ihmisoikeustietämys ja osallistuminen 2009–2010: Suomi ja Lasten ihmisoikeustietämys ja osallistuminen 2009–2010: Pohjoismaat -aineistot on kerätty 12–16-vuotiailta koululaisilta. Tutkimuksissa selvitettiin heidän tietämystään sekä lapsen oikeuksista että ihmisoikeuksista yleisesti. Pyrkimyksenä oli kehittää lapsen osallisuutta omassa arjessaan, joten vastaajilta kysyttiin laajasti heidän mahdollisuuksistaan ja halustaan vaikuttaa.
Lasten oikeudet 2008, Lasten oikeudet 2009 ja Lasten oikeudet 2010 ovat opetus- ja kulttuuriministeriön lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman teettämiä tutkimuksia, joiden avulla on selvitetty suomalaisten tietämystä lapsen oikeuksien sopimuksesta ja sen sisällöstä. Sisällöntuntemusta selvitettiin lukuisien väittämien avulla. Lisäksi väittämien avulla selvitettiin vastaajien käsityksiä lasten kuulemisesta ja osallistumisesta.
Tampereen Harrastava iltapäivä: lapset 2007
Selvitti lasten kerhotoimintaan liittyviä teemoja. Kysymykset käsittelivät esimerkiksi syitä osallistumiseen ja osallistumattomuuteen, mielipiteitä kerhotoiminnasta, sekä harrastustoiminan vaikutuksia esimerkiksi läksyjen tekoon.
Liikuntatutkimus 2005–2006: lapset ja nuoret
Tutkimus selvittää suomalaisten lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluharrastuksia. Tutkimuksessa on kartoitettu, missä lapset ja nuoret harrastavat urheilua ja liikuntaa, mitä lajeja he harrastavat ja missä yhteyksissä he liikkuvat. Lisäksi on kysytty mielipiteitä urheiluseuratoiminnasta. Alle 12-vuotiaiden tiedot kysyttiin huoltajilta ja 12–18-vuotiaat vastasivat itse heille esitettyihin kysymyksiin. Pääosin samat kysymykset on esitetty vastaavassa vuosien 2001–2002 liikuntatutkimuksessa (FSD1285).
Lasten satuja ja tarinoita 1995–
2005
aineisto sisältää 3500 tarinaa ja satua, jotka ovat saatavina rtf- ja
xml-tiedostoina. Satujen kertojina ovat 0–15-vuotiaat lapset ympäri Suomea.
Sadut on koottu vuosien 1995–2005 aikana. Pääosa tarinoista on kerätty
Stakesin koordinoiman Satukeikka-projektin yhteydessä 1995–1997. Aineistoa
ei ole kerätty tutkimuskäyttöön, vaan lasten arjessa, normaalissa
toiminnassa. Vanhemmilta ja lapsilta itseltään on saatu lupa käyttää satuja
myös tutkimustarkoituksiin. Satuihin on merkattu muun muassa kertojan ja
kirjaajan nimet, kertojan ikä, päivämäärä, paikkakunta ja kertomispaikka.
Yksinhuoltajien haastattelut 2001 ja 2003
koostuu 22 eri haastattelusta, jotka valottavat yksinhuoltajien kohtaamia ongelmia koskien tulotasoa, elatusapua ja -tukea, koulutusta, asuinympäristöä, perhe- ja sukulaisuussuhteita, eroa ja sen jälkeistä elämää, lastenhoitoa, sekä yksinhuoltajiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Isä ja isyys: Nyt-liitteen isäinpäivän kysely 2003
käsittelee vastaajan suhdetta omaan isäänsä sekä omiin lapsiinsa.
Sosiaalibarometri 2001
Tutkimuksessa vastaajina olivat kuntien sosiaalitoimen, terveyskeskusten, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistojen, työvoimatoimistojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtavassa asemassa olevat työntekijät tai johtoryhmät. Osalta vastaajista pyydettiin arviota eri lapsiryhmien hyvinvoinnin ja sen tukemiseen kohdistuvien toimenpiteiden riittävyydestä. Heiltä kysyttiin myös mielipidettä lastensuojeluun liittyvien asioiden muutoksista, arviota lasten tarvitsemien eri palveluiden turvaamismahdollisuuksista ja mahdollisten lapsiasiamiespalvelujen merkityksestä lapsen oikeudellisen aseman kannalta.
Perheväkivalta
Aineisto on muodostettu Helsingin Sanomien Nyt-liitteen 2001 toteuttaman väkivaltakyselyn avokysymyksistä, joissa käsitellään perheväkivaltaa. Kysely oli suunnattu Nyt-liitteen lukijoille, jotka ovat joskus käyttäytyneet väkivaltaisesti tai aggressiivisesti tai joita kohtaan on käyttäydytty väkivaltaisesti.
Aikuisten lasten äidit 2000
Aineisto on muodostettu Helsingin Sanomien Nyt-liitteen vuonna 2000
toteuttaman kyselyn strukturoidusta osuudesta. Kysely suunnattiin aikuisten
lasten äideille ja siihen vastasi 198 äitiä. Vastaajille esitettiin erilaisia
kysymyksiä muun muassa lapsen kasvatuksesta ja nykyisistä suhteista aikuiseen
lapseensa. Aineisto ei ole tilastollisesti edustava.
Äitinä aikuiselle
Tämä laadullinen aineisto on muodostettu saman Nyt-liitteen kyselyn
avokysymyksistä kuin kvantitatiivinen aineisto FSD1255 Aikuisten lasten äidit
2000.
Perhehaastattelut lasten kännykän käytöstä
Tutkimuksessa on selvitetty erilaisten perheiden matkapuhelimen käyttöä. Aineistossa tarkastellaan kännykän merkityksiä ja rooleja lasten ja vanhempien arjessa. Aineisto koostuu haastatteluista, jotka on tehty eri puolilla Suomea. Katso esim. FSD2206 Perhehaastattelut lasten kännykän käytöstä 2001 - 2002.
Kännyköiden tulo kouluun: opettajahaastattelut 1997-2000
Aineistossa piirtyy kuva matkapuhelinilmiön synnystä ja kehityksestä suomalaisnuorten perheiden ja lasten keskuudessa. Aineistossa tarkastellaan opettajien näkökulmasta matkaviestinnän, lähinnä kännykän, merkityksiä ja rooleja nuorten koululaisten arkipäivän elämässä ja koulumaailmassa. Aineisto koostuu pääosin vuonna 1997 opettajille eri puolella Suomea tehdyistä haastatteluista. Perhehaastattelut lasten kännykän käytöstä 1997aineistossa tarkastellaan perheiden matkapuhelinkulttuuria. Haastatteluissa tiedustellaan esimerkiksi, kuinka puhelimen hankintaan on päädytty ja rajoitetaanko puhelinlaskujen kokoa. Lisääksi haastateltavat kertovat vapaasti perheestään, työstään ja elämästään.
Palkallisen ja palkattoman työn jako
perheessä 1998
käsittelee palkallisen ja palkattoman työn jakaantumista perheessä sekä työn
ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. Aineisto kerättiin
Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksella osana kansainvälistä 11 maan
hanketta.
Aikuiset avunsaajina 1996
on Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen toteuttama kyselytutkimus, jossa
selvitetään sukupolvien välistä avunantoa 18–46-vuotiaiden saaman avun
näkökulmasta. Aineiston muuttujat käsittelevät muun muassa perhetaustaa ja
tutkimusajankohdan perhesuhteita, yhteydenpitoa ja saatua apua, vastuuta
esim. lastenhoidon järjestämisestä ja avuntarpeen ennakoitua muutosta.
Lapsiperheiden elinolosuhteiden muutokset 1990-luvun Suomessa 1996
Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli selvittää lapsiperheiden arkielämää, sen rakentumista ja mahdollista muuttumista 1990-luvun puolivälin Suomessa. Vuonna 1996 Tampereen ja Jyväskylän alueilla koottu perhehaastatteluaineisto käsittää 23 perhettä. Haastateltavat valittiin siten, että perheet edustaisivat kaikkia eri yhteiskuntaluokkia. Lisäksi valintakriteerinä oli, että perheessä tuli olla vähintään yksi alle 13-vuotias lapsi. Aikuisia perheenjäseniä haastateltiin useimmiten sekä yhdessä että erikseen. Puolisoiden yhteisessä osuudessa kartoitettiin perheen rakennetta, asumistilannetta, toimeentuloa, perheessä 1990-luvulla mahdollisesti tapahtuneita muutoksia sekä habitukseen ja kulutukseen liittyviä makuasioita. Henkilökohtaisissa haastatteluissa käsiteltiin haastateltavien elämänkulkua, työ- ja koulutushistoriaa, arkielämän järjestämistä, lapsiin, päiväkotiin ja kouluun liittyviä kysymyksiä, yhteiskunnallista hahmottamista ja osallistumista sekä niin yksilöllisiä kuin perheenkin sosiaalisia suhteita. Aikuisten lisäksi haastateltujen perheiden lasten joukosta haastateltiin kahdeksaa 6–13-vuotiasta lasta. Lasten haastattelut käsittelivät muun muassa arkielämää kotona ja kodin ulkopuolella, harrastuksia, sosiaalisia suhteita ja tulevaisuuden suunnitelmia.
Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja
hyvinvointiongelmien paikantuminen 1995
on yksi ensimmäisistä 1990-laman vaikutuksia tarkastelleista köyhyyttä ja
hyvinvointieroja käsitelleistä tutkimuksista. Aineisto kerättiin Turun
yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella. Projekti tuotti aineistosta
artikkelijulkaisun Kuka on köyhä? Tutkittavien omaa toimeentuloa ja
elämäntilannetta koskevien kysymysten lisäksi heiltä tiedusteltiin muun
muassa, mikä olisi minimitulo yhdelle aikuiselle sekä kahden aikuisen ja
kahden lapsen perheelle sekä mielipidettä riittääkö toimeentuloturvan
vähimmäisnormi tälle malliperheelle.
Maaseudun naisten elämää
käsitellään kolmessa eri aineistossa, joissa kyselyn, haastattelujen ja päiväkirjojen avulla selvitetään naisten asemaa ja työtä erilaisilla maaseutualueilla. Esiin nousevat muun muassa perhe-elämään ja kotitöiden jakamiseen liittyvät teemat.
» FSD2000 Maaseudun naisten päiväkirjat
» FSD2016 Maaseudun naisten elämänmuodot
» FSD2043 Maaseudun naiset 1993
Sota-ajan pikkupojat
Sota-aikana lapsuuttansa eläneille miehille tehdyistä haastatteluista on koostettu haastattelupöytäkirjat. Haastatteluissa on kysytty sota-ajan muistoista, kotielämästä sota-aikana ja erityisesti isäsuhteesta. Kysymyksiä on haastateltavan isän suhtautumisesta lapsiinsa sekä siitä, miten hän kohteli vaimoansa. Kysymyksiä on myös kasvatuksesta ja läheisyyden ja hellyyden ilmaisemisesta. Lopuksi on kysytty haastateltavan näkemystä siitä, miten heidän oman isäsuhteensa on vaikuttanut vuorostaan heidän omaan rooliinsa isänä sekä kysytty ylipäänsä sodan vaikutuksesta ihmisten elämään.
POHTIVA
Katso myös, mitä puolue- ja vaaliohjelmissa sanotaan lapsista ja
perheestä.
Tutustu myös:
» Elämäntyylitutkimus 1995
» Pohjoismainen
hyvinvointitutkimus 1972
Omat haut aineistoluettelosta
Tälle sivulle on koottu vain pieni näyte tietoarkiston aineistoista. Aiheeseen liittyviä aineistoja kannattaakin hakea tietoarkiston aineistoluettelosta myös itse. Ks. hakuohjeet.
Aineistoja lasten, lapsuuden ja perheen tutkimukseen muualla
ICPSR on Michiganin yliopiston yhteydessä Ann Arborissa toimiva keskus,
joka tarjoaa jäsentensä käytettäväksi maailman suurimman
yhteiskuntatieteellisen (elektronisen) data-arkiston. Tietoarkisto välittää
ICPSR:n aineistoja maksutta suomalaisille käyttäjille. Lisäksi tietoarkisto
välittää suomalaisille eurooppalaisten tietoarkistojen aineistoja.
» ICPSR:n
haku esim. termeillä child, childhood tai family.
» Haku Saksan tietoarkiston GESISin luettelosta esim. termillä familie.
» Eurooppalaisten data-arkistojen sivuilla voit tehdä omia hakujasi.
Elämänlaatu Euroopassa
-aineisto, European Quality of Life Survey, on saatavana
Ison-Britannian tietoarkiston UKDA:n verkkopalvelusta. Aineiston lataaminen
edellyttää rekisteröitymistä.
Kysely on kerätty vuosina 2003 ja 2007. Vuoden 2003 aineistossa on mukana 25 Euroopan unionin jäsenmaata ja kolme
ehdokasmaata: Romania, Turkki, Bulgaria. Vuoden 2007 aineistossa mukana ovat lisäksi Kroatia, Makedonia ja Norja. Lisätietoja tutkimuksesta,
kyselylomake ja raportteja on saatavana Euroopan elin- ja työolojen
kehittämissäätiön verkkosivuilta
(European Foundation for the Improvement of Living and Working
Conditions). Yksi tutkimuksen keskeisistä teemoista on perheet ja
kotitaloudet.
Lasten, lapsuuden ja perheen tutkimuksen linkkejä
Alla on vain muutamia lukuisista lapsia, perhettä ja lapsuuden ja perheen tutkimusta käsittelevistä verkkosivuista. Niiden linkkilistat johdattavat aihetta käsitteleviin tiedonlähteisiin.
» Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
» Tilastokeskus
» Sosiaali- ja terveysministeriö
» Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskus
» Tampereen yliopiston lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimusyksikkö
» Nuorisotutkimusseura
» Brittiläinen
perhetutkimuksen sivusto
» Norwegian Centre for Child Research (NOSEB): NTNU - Norwegian University
of Science and Technology
» Sociology of Childhood - Research Committee 53 of the International
Sociological Association (ISA)
» Research Committee on Family Research RC06 (ISA)
» Unicef
» Unesco
