Median tutkimus
median luotettavuus, puolueettomuus ja vaikutusvalta | median rooli ihmisten arjessa | vaalit ja media | eurobarometrit | muita media-aineistoja | omat haut | muita tiedonlähteitä
Tälle teemasivulle on koottu esimerkkejä arkistoiduista mediaan liittyvistä aineistoista. Ne käsittelevät tiedotusvälineitä eri näkökulmista. Useat aineistot sisältävät mediatutkijoille mielenkiintoisia kysymyksiä, vaikka itse aineisto ei varsinaisesti käsittelisi mediaa. Usein esimerkiksi taustatiedoista saattaa löytyä tiedotusvälineisiin liittyviä kysymyksiä. Aineistot on ryhmitelty erilaisten teemojen mukaisesti, jotta sopivan aineiston löytäminen helpottuisi. Ryhmittely on kuitenkin vain suuntaa antava. Jotkut aineistoista sisältävät teemoja useammasta ryhmästä. Tietoarkistosta löytyy lähinnä suomalaisia aineistoja, mutta kansainvälisistä tutkimussarjoista (esim. Eurobarometrit, ISSP, European Social Survey, World Values Survey) on mahdollista löytää myös kansainvälistä vertailutietoa.
Aineistolista on kattava, mutta se ei kuitenkaan ole täydellinen. Kvantitatiivisten aineistojen kohdalla yksittäisiä muuttujia kannattaa etsiä myös tietoarkiston Nesstar-aineistoluettelosta, jonka avulla löytyvät kätevästi esimerkiksi tiettyyn tiedotusvälineeseen liittyvät muuttujat. Myös tietoarkiston hakukonetta kannattaa hyödyntää.
Median luotettavuus, puolueettomuus ja vaikutusvalta
Useissa aineistoissa kartoitetaan ihmisten mielipiteitä median luotettavuudesta ja puolueettomuudesta, sekä eri tiedonlähteiden tärkeydestä ja vaikutusvallasta. Joissakin aineistoissa aiheeseen liittyy vain muutama muuttuja, kun taas toisissa aihetta käsitellään laajemmin.
Luottamus mediaan
- FSD2217 Nuorisobarometri 2006 kartoittaa nuorten luottamusta lehdistöön, televisioon ja internetiin.
- World Values Survey -sarjan aineistoista löytyy luottamusta televisioon ja lehdistöön mittaavia muuttujia. Esimerkiksi FSD2118 World Values Survey 2005 : Suomen aineisto sisältää kysymyksiä vastaajien käyttämistä tiedonlähteistä, luottamuksesta televisioon ja lehdistöön sekä ruotsalaisen median tuntemuksesta.
- FSD0115 ISSP 2000 : ympäristö II : Suomen aineisto selvittää vastaajien luottamusta siihen, kuinka todenmukaista tietoa sanomalehdet, radio ja televisio välittävät saasteiden aiheuttajista. FSD2039 ISSP 2004 : kansalaisosallistuminen : Suomen aineisto puolestaan sisältää kysymyksiä eri tiedotusvälineistä poliittisen tiedon hankintakanavina.
- Tiedebarometrit selvittävät vastaajien luottamusta mediaan, sekä eri tiedostuvälineiden roolia tiedettä ja tutkimusta koskevan tiedon välittäjinä.
Tiedotusvälineiden puolueettomuus
- EVA:n EU-asennetutkimukset -sarja seuraa suomalaisten integraatioajattelun muutoksia. Kysymykset koskevat mm. tiedotusvälineiden puolueettomuutta Euroopan unionia koskevassa kirjoittelussa.
- Energia-asennetutkimukset selvittävät ihmisten mielipiteitä mm. siitä, miten tasapuolisesti media käsittelee energia-asioita (esim. ydinvoimaa).
- FSD2274 Puolueiden ajankohtaistutkimus 1992 - 2005 : yhdistetty aineisto käsittelee mm. politiikkaan liittyvää uutisointia ja mainontaa.
- FSD1175 Kuntien ympäristökysely 1998 ja FSD1174 Kuntien ympäristökysely 1994 selvittävät, miten paljon tiedotusvälineet ovat ottaneet huomioon kuntien ympäristöasioita, miten ne ovat suhtautuneet niihin, ja minkälaista kuntien yhteydenpito tiedotusvälineisiin on ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa.
- FSD1024 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : yhdistetty aineisto selvittää, miten puolueettomasti tiedotusvälineet ovat vastaajien mielestä välittäneet tietoa kunnallisasioista.
- FSD1194 KuntaSuomi 2004 : luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1995 selvittää kunnan yhteydenpitoa tiedotusvälineisiin ja mm. tiedotusvälineiden taloudellisten arvioiden merkitystä, kun kunnan taloudellisesta tilanteesta muodostetaan käsitystä.
- FSD1137 Kunnallisalan ilmapuntari 1995 : kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat kysyy kuntapäättäjien mielipidettä tiedotusvälineiden tavasta käsitellä kunnan asioita.
Median vaikutusvalta
- "Media vallankäyttäjänä ja vallankäytön välineenä" -niminen tutkimusprojekti on tuottanut useampia median vaikutusvaltaa käsittelevää aineistoa: FSD2504 Media ja valta 2009, FSD2505 Hoitajien palkkakiista ja media 2007-2008, FSD2577 Innovaatioyliopiston perustaminen ja media 2008.
- Energia-asennetutkimukset kartoittavat mm. median vaikutusvaltaa energiapäätöksiin sekä energia-asioiden käsittelyn puolueettomuutta.
- EVA:n kansalliset asennetutkimukset -sarja pyrkii mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Kysymykset koskevat mm. median vaikutusvaltaa erilaisiin asioihin sekä mielikuvien luomista. Myös EVA:n EU-asennetutkimukset sisältävät kysymyksiä edellä mainituista aihepiireistä.
- Kunnallisalan ilmapuntarit -sarjassa kysytään kuntatoimijoiden mielipidettä tiedotusvälineiden vaikutusvallasta kunnalliseen päätöksentekoon.
- FSD2262 Käsitykset ilmastonmuutoksesta 2006 kysyy mm. eri tiedotusvälineiden tärkeyttä ilmastonmuutosta koskevan tiedon välittäjänä.
- FSD2049 Nuorten osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet paikallistasolla 2004 : vaikuttajaryhmien nuoret selvittää eri tiedotusvälineiden kautta vaikuttamista.
- FSD1090 Valtarakennetutkimus 1991 ja FSD1239 Valtarakennetutkimus 2001 tutkivat suomalaisen yhteiskunnan valtaeliittiä. Kysymykset koskevat mm. vastaajien yhteydenpitoa tiedotusvälineisiin ja median vaikutusvaltaa.
- FSD1024 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : yhdistetty aineisto kysyy vastaajien mielipidettä siitä, missä määrin lehdistöllä on valtaa kotikunnan asioista päätettäessä.
Median rooli ihmisten arjessa
Tiedotusvälineitä ihmisten arjessa on tutkittu paljon, ja tietoarkistosta löytyy aiheeseen liittyen niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin aineistoja. Viime vuosina erityisesti internetin käyttöön liittyvät kysymykset ovat olleen erilaisissa kyselyissä yleisiä, mutta myös lehdistöä, televisiota ja radiota tutkiville löytyy paljon mielenkiintoisia aineistoja.Lehdistö, televisio ja radio
- European Social Survey -aineistot selvittävät mm. vastaajien eri tiedostuvälineiden seuraamiseen käyttämää aikaa.
- FSD2026 YLE, yleisradiotoiminta ja -ohjelmistot : asennetutkimus 2003 kartoittaa vastaajien mielipiteitä Yleisradion toiminnasta ja mm. siitä, kuinka hyvin YLE on palvellut erilaisia käyttäjäryhmiä. Kysely sisältää kysymyksiä myös kaupallisista tv- ja radiokanavista.
- FSD2041 Nuorten kulutuskulttuurit tietoyhteiskunnassa 2001 käsittelee nuorison suhdetta televisioon ja internetiin.
- FSD1306 Yksi päivä mediaa 2001 on kvalitatiivinen aineisto, jossa suomalaisia on pyydetty kertomaan, mitä he ovat katsoneet, kuunnelleet ja lukeneet torstaina 29.11.2001. Tavoitteena on ollut selvittää, mikä rooli eri medioilla on päivän aikana heidän elämässään, herättääkö media keskustelua kotona tai töissä ja onko media yksityinen vai sosiaalinen kokemus.
- FSD1250 Moraalikysely 2001 Helsingin Sanomien NYT-liitteen toteuttama kysely, jossa kysytään, saako työajalla surffata internetissä ja saako televisiota katsoa ilman tv-lupaa.
- FSD1255 Aikuisten lasten äidit 2000 kysyy äideiltä, katsooko heidän lapsensa liikaa televisiota.
- FSD1241 Suomi 1999 : kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa kartoittaa median välttämättömyyttä vastaajille, miten suurena riskinä yhteiskunnalle televisio nähdään ja miten usein vastaajat lukevat muoti- ja sisustuslehtiä.
- FSD1229 Elämäntyylitutkimus 1995 sisältää useita kysymyksiä internetin, television ja radion käytöstä.
- FSD1227 Hyvinvointi 1995 ja FSD1228 Hyvinvointi 1996 sisältävät kysymyksen, joka pyytää vastaajia kertomaan, miten paljon he ovat joutuneet tinkimään tiedotusvälineiden käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Saman kysymyksen sisältää myös FSD2077 Turkulaisten hyvinvointi 1995, jossa kysytään lisäksi vastaajan tyytyväisyyttä mahdollisuuksiinsa saada tietoa eri tiedotusvälineistä.
Internet
- Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella -sarja kartoittaa tamperelaisten tietotekniikan, internetin ja kaupungin verkkopalveluiden käyttöä.
- Nuorisobarometrit sisältävät nuorten internetin käyttöön liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi vuoden 2006 Nuorisobarometrissa kysytään, hyväksyvätkö nuoret musiikin lataamisen ilmaiseksi internetistä. Vuoden 2007 kyselyssä selvitetään, kuinka usein nuoret lähettävät sähköpostia ja vuosien 2008 ja 2009 kyselyissä tarkastellaan erilaisten verkkopalveluiden käyttöä.
- FSD2319 Internet ja Turun yliopiston opiskelijat 2006 tarkastelee Turun yliopiston opiskelijoiden internetin käyttötottumuksia ja heidän arvioitaan internetpalveluiden luotettavuudesta sekä internetin ongelmakäytöstä.
- FSD2114 MTS-syystutkimus 2005 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselytytkimus, jonka taustamuuttujissa on muutama internetin käyttöön liittyvä kysymys.
- FSD2273 KuntaSuomi 2004 : kuntalaiskysely 2004 selvittää mm. kunnan internetpalveluiden käyttöä.
- FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 selvittää internetin roolia opiskelijoiden integroitumisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
- FSD2053 Poliisin turvallisuusbarometri 2001 sisältää mm. internetin tietoturvaan liittyviä muuttujia. Taustamuuttujissa on myös internetin käyttöön ja TV:n katseluun liittyviä kysymyksiä.
- FSD1177 Tietoyhteiskunta, tietotyö ja ammattirakenteen muutos 2000 kartoittaa palkansaajien tietoliikennevälineiden käyttöä työssä, sekä sähköpostin ja internetin käyttöä työssä ja kotona.
- FSD1361 Vanhempien suhtautuminen koulun tietotekniikkaan 1997 selvittää ala-asteen oppilaiden vanhempien suhtautumista tietotekniikan käyttöön opetuksessa, sekä vanhempien omaa tietokoneen käyttöä. Sisältää mm. useita internetiin liittyviä muuttujia.
- FSD1115 Opiskelijabarometri 1997 sisältää kysymyksiä opiskelijoiden internetin käytöstä ja tiedotusvälineiden seuraamisesta.
- FSD1196 KuntaSuomi 2004 : paikallisyhdistystutkimus 1996 kysyy yhdistyksiltä, onko niillä internet-kotisivua ja miten usein ne julkaisevat omaa lehteä.
Vaalit ja media
Medialla on merkittävä rooli asenteiden ja mielipiteiden muokkaajana. Tiedotusvälineiden merkitystä ihmisten äänetyskäyttäytymiseen on käsitelty useissa vaalitutkimuksissa.
Eduskuntavaalit
- FSD2627 Eduskuntavaalit 2011: ehdokkaiden ja vaalikoneen käyttäjien vastaukset Vapaa-ajattelijain liiton vaalikoneeseen
- FSD2286 Eduskuntavaalit 2007 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen
- FSD2296 Eduskuntavaalit 2007 : ehdokkaiden ja vaalikoneen käyttäjien vastaukset Vapaa-ajattelijain liiton vaalikoneeseen
- FSD1260 Eduskuntavaalitutkimus 2003
- FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen
- FSD2024 Eduskuntavaalien 2003 seuranta
- FSD1027 Nuoret ja eduskuntavaalit 1999
- FSD1042 Eduskuntavaalit 1999
- FSD1088 Eduskuntavaalitutkimus 1991
Presidentinvaalit
- FSD2127 Presidentinvaalit 2006 : ehdokkaiden vastaukset MTV3:n vaalikoneeseen
- FSD2128 Presidentinvaalit 2006 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen
- FSD2137 Presidentinvaalit 2006, 1. kierros
- FSD2138 Presidentinvaalit 2006, 2. kierros
- FSD1048 Nuoret ja presidentinvaalit 2000
- FSD1040 Presidentinvaalit 2000, 1. kierros
- FSD1041 Presidentinvaalit 2000, 2. kierros
- Kannatusmittaustutkimuksia on tehty vuosina 1994 (osat 1 ja 2) ja 2000. Tutkimuksilla kartoitettiin äänestäjien mielipiteitä tiedotusvälineissä julkaistuista kannatusmittaustutkimuksista ja niiden vaikutuksista presidentinvaaleihin.
EU-kansanäänestys ja Europarlamenttivaalit
- FSD2427 Europarlamenttivaalit 2009 : ehdokkaiden vastaukset YLEn vaalikoneeseen
- FSD2006 Euroopan parlamenttivaalit 2004
- FSD2003 Europarlamenttivaalien seuranta 2004
- FSD1028 Nuoret ja europarlamenttivaalit 1999
- FSD1195 Suomen EU-kansanäänestys 1994
Kunnallisvaalit
- FSD2396 Kunnallisvaalit 2008 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen
- Useissa KuntaSuomi 2004 -aineistoissa on kysymyksiä liittyen kunnallisvaaleihin, kuten pitäisikö kunnallisvaaleissa pystyä äänestämään internetin välityksellä (esim. FSD2273 KuntaSuomi 2004 : kuntalaiskysely 2004).
Eurobarometrit
Eurobarometrit toteutetaan samanaikaisesti Euroopan unionin jäsenmaissa. Euroopan komission rahoittamissa kyselytutkimuksissa kartoitetaan unionin kansalaisten sosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä. Useissa Eurobarometreissa on mediaan liittyviä muuttujia, vaikka tutkimus ei varsinaisesti mediaan keskittyisikään. Tässä on lueteltu vain muutamia Eurobarometrejä esimerkinomaisesti. Saksan tietoarkiston GESIS ZACAT-palvelussa voi tutustua kaikkien Eurobarometrien kuvailutietoihin. Sivustolta löytyvät myös mm. Eurobarometrien trendit.
Esimerkkejä Eurobarometreistä:
- FSD2442 Eurobarometri 71.1, tammi-helmikuu 2009 selvittää mm. vastaajien luottamusta tiedostuvälineisiin, sekä median roolia Euroopan parlamenttiin ja kemikaalien turvallisuuteen liittyvän tiedon välittäjänä.
- FSD2313 Eurobarometri 67.2 : Euroopan Unionin laajentuminen, henkilötietosuoja, kansantalous ja tieteellinen tutkimus, huhti-toukokuu 2007 sisältää kysymyksiä liittyen tieteeseen liittyvän uutisoinnin seuraamiseen eri tiedostuvälineistä.
- FSD2245 Eurobarometri 64.4 : henkinen hyvinvointi, televiestintä, Internetin haitallinen sisältö ja tuotantoeläinten hyvinvointi, joulukuu 2005 - tammikuu 2006 selvittää vastaajien televisionkatselutottumuksia, sekä vastaajan omaa ja lasten internetin käyttöä ja mielipiteitä internetin haitallisesta sisällöstä.
- FSD2223 Eurobarometri 64.2 : Euroopan perustuslaki, globalisaatio, energiavarat ja maatalouspolitiikka, loka-marraskuu 2005 kartoittaa eri tiedonlähteiden merkitystä ja suomalaisen median EU:sta välittämää kuvaa.
- FSD0242 Eurobarometri 58.0 : yleishyödylliset palvelut, uudet teknologiat, terveys, ympäristö ja yleinen turvallisuus, syys-lokakuu 2002 selvittää mm. internetin käyttöä terveystiedonlähteenä. Lisäksi kartoitettiin luottamusta eri tiedonlähteisiin.
- FSD0205 Eurobarometri 56.3 : Eurooppaa ja Euroopan unionin laajentumista koskevan tiedon saanti, tammi-helmikuu 2002 sisältää EU-tiedotukseen, tiedon hankintaan ja median seurantaan liittyviä kysymyksiä.
- FSD0099 Eurobarometri 56.0 : informaatio- ja viestintäteknologiat, rahoituspalvelut ja kulttuuriharrastukset, elo-syyskuu 2001 kartoittaa laajasti vastaajien internetin ja muiden viestintävälineiden käyttöä.
Eurobarometrien lisäksi on Flash Eurobarometrejä, joista löytyy tiedostuvälineisiin liityviä aineistoja.
- FSD2456 Flash Eurobarometri 248 : EU, lapset ja turvallisempi Internet - vanhempien näkökulma, lokakuu 2008
- FSD2454 Flash Eurobarometri 241 : informaatioyhteiskunta EU-kansalaisten näkökulmasta, syyskuu 2008
- FSD2444 Flash Eurobarometri 157 : televisio ja tv-katsojat, joulukuu 2003
- FSD0250 Flash Eurobarometri 135 : Internet ja suuri yleisö 6, marraskuu 2002 (kts. myös Internet ja suuri yleisö -sarjan osat 1-5)
Muita media-aineistoja
- FSD2719 Lasten mediabarometri 2011 -tutkimuksessa selvitettiin 7-11 -vuotiaiden lasten mediakäyttöä ja kokemuksia mediakasvatuksesta.
- FSD2407 Uutismedian vuosiseuranta 2008 -tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sanomalehtien sekä TV:n ja radion pääuutisten sisältöä 14 päivän aikana lokakuun 2007 ja maaliskuun 2008 välillä. Tutkimuksen kohteena oli 19 uutisvälinettä.
- FSD2361 Journalistit muuttuvassa mediassa 2007 selvittää journalistien kokemuksia omasta työstään, työhön liittyvistä toimintatavoista ja käsityksiä suomalaisesta yhteiskunnasta.
- FSD1304 Helsingin Sanomien homoseksuaalisuusmaininnat joulukuu 2002 - helmikuu 2003 sisältää yhteenvedon Helsingin sanomissa julkaistuista, homoseksuaalisuusmaininnan sisältävistä jutuista joulukuussa 2002 - helmikuussa 2003.
- FSD1222 Kehitysyhteistyötutkimus 2002 kysyy mistä tiedotusvälineistä vastaajat ovat seuranneet Afrikkaan liittyviä uutisia ja juttuja. Myös muissa Kehitysyhteistyötutkimuksissa on yksittäisiä kysymyksiä liittyen esimerkiksi eri tiedostuvälineiden rooliin kehitysmaatiedon välittäjinä.
- FSD1211 Viestintäkasvatus perusopetuksessa 1998 Tutkimus on osa Suomen Akatemian Opettajankoulutuksen vaikuttavuus -tutkimusprojektia (1995-1999), jota johti professori Hannele Niemi. Tutkimuksen pääteemoina olivat peruskouluissa annettavan viestintäkasvatuksen toteutustavat ja sisällöt sekä opettajien käsitykset ja asenteet viestinten käytöstä oppimateriaalina.
- FSD1025 Ulkomaanuutistutkimus 1995 on Suomen osuus kansainvälisestä ulkomaanuutistutkimuksesta. Aineistoon valittiin sanomalehtien, television ja radion jutut, jotka liittyivät jollakin tavoin ulkomaihin. Mukana ovat niin uutiset ulkomaan tapahtumista kuin uutiset Suomen tapahtumista, joihin ulkomaat tai ulkomaalaiset liittyvät.
Omat haut aineistoluettelosta
Tälle sivulle on koottu vain pieni näyte tietoarkiston aineistoista. Aiheeseen liittyviä aineistoja kannattaakin hakea tietoarkiston aineistoluettelosta myös itse. Ks. hakuohjeet.
Muita tiedonlähteitä
- Journalistin ohjeet Journalistiliiton sivuilla
- Journalismi verkossaLinkkejä suomalaisiin ja ulkomaisiin journalistijärjestöihin sekä liiton verkkolehtilista.
- Mediakasvatusseura ry edistää mediakasvatuksen tutkimusta ja käytäntöjä Suomessa.
- Research Committee on Sociology of Communication, Knowledge and Culture RC14 (ISA) luo yhteyksiä tutkijoiden välille.
- ICPSR (Inter-University Consortium For Political And Social Research) on Yhdysvalloissa sijaitseva maailman suurin sähköisten yhteiskuntatieteellisten tutkimusaineistojen arkisto.
- Nordiskt Informationcenter för Medie- och Kommunikationsforskning (Nordicom)
- Euroopan ulkopuolisten maiden barometrikyselyistä löytyy myös useita mediaan liittyviä kysymyksiä. Eurobarometrien kaltaisia kyselytutkimuksia ovat esimerkiksi Aasiabarometrit, Afrobarometrit, Arabibarometrit ja Latinobarometrit.
