Pääkirjoitus 1/2013

Avoin tiede etenee

Sami Borg

Osallistuin hiljattain Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen järjestämään Avoin tiede -seminaariin Helsingissä. Keskustelutilaisuuden alkupuolisko käsitteli pääosin tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta ja jälkipuolisko lähinnä tutkimusdatan avoimuutta. Ydinasia oli tutkimusjulkaisujen ja tutkimusdatan avoin, yleensä käyttäjilleen maksuton saatavuus.

Oma esitykseni koski avointa dataa tieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimusprosessia painottava lähestymistapa on ollut esillä jo jonkin aikaa sitten julkaistussa avoimuusselvityksessä (Borg & Kuula 2007).

Seminaari tarjosi yleiskuvan Suomen Open Access -tilanteesta tutkimusjulkaisujen ja -aineistojen osalta, ainakin yliopistotutkimuksen osalta. Niin tutkimusjulkaisuissa kuin tutkimusdatassa avoimuuden toteuttamiseen on tarjolla monia vaihtoehtoja, joihin yhä useammat tutkijat myös tarttuvat.

Tästä huolimatta molempien avaaminen ja avoin saatavuus ovat vielä kaukana ihannetilasta. Tietotekninen kehitys ja erityisesti internet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat todella paljon tieteellisen tiedon avoimuusvaatimusten kasvuun. Siksi myös tutkimustulosten ja tutkimusdatan julkaisukäytännöt ovat voimakkaassa muutostilassa. Tapa tehdä tiedettä, ja erityisesti tavat arvioida ja julkaista sen tuotoksia, uudistuvat nyt nopeammin kuin moni huomaa.

Julkaisujen ja datan avoimuusmuutokset liittyvät yhä enemmän myös tutkijoiden meritoitumiseen. Tilaisuudessa keskusteltiin runsaasti siitä, millä tavoin julkaisujen ja datan avoimuus voisivat hyödyttää tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita nykyistä enemmän. Suomessa uusi tutkijan ansioluettelomalli lukee jo meriitiksi tutkimus- ja tietoaineistojen tuottamisen ja jakamisen, mutta tulosten Open Access -julkaisemiseen malli ei vielä ota kantaa tarpeeksi selväsanaisesti.

Tarvitaankin uusia toimenpidesuosituksia ja niiden toteutumista tukevia rakenteita avoimuuden lisäämiseksi. Suomen eri yliopistojen tutkijat eivät vielä ole avoimen julkaisemisen kannalta aivan samanlaisessa asemassa. Riippuu yliopistosta ja yliopistokirjastosta, millaista tukea tutkija tulostensa avoimelle julkaisemiselle saa. Tämä koskee sekä julkaisemista Open Access -lehdissä että niin sanottua rinnakkaisjulkaisemista.

Tutkimusaineistojen osalta mahdollisuus datan avaamiseen vaihtelee tieteenaloittain. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto palvelee kyllä valtakunnallisesti muitakin kuin yhteiskuntatieteellisiä aloja, mutta useilla tieteenaloilla ei ole vielä Suomessa vastaavaa tukipalvelua. Jos sellaista ei löydy kansainväliseltäkään suunnalta eikä tutkimusalalla ole vakiintuneita dokumentointi- ja avoimuuskäytäntöjä, on tutkimusdataa vaikea saattaa avoimeksi mielekkäällä tavalla.

Juuri tästä syystä avoimuutta tukevia erilaisia tutkimusinfrastruktuureja pitää nyt luoda ja kehittää määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tämä lisää tutkimusjärjestelmän tuottavuutta ja yleistä luotettavuutta.

Lisätietoja ja lähteitä

Sami Borg
Johtaja