Teksti ja kuva: Kaisa Järvelä

Gradututkija selvitti tuottavatko Ailan käyttäjien aineistohaut tuloksia

Anna Tuominen teki pro gradu -työnsä Tietoarkiston sähköisestä aineistopalvelusta Ailasta. Selvisi muun muassa, että enemmistö käyttäjistä etsii aineistoja vapaasanahauilla, vaikka ne tuottavat pahimmillaan satoja osumia. Asiasanahaku johtaisi parempiin tuloksiin, mutta toistaiseksi sen käyttäminen on tavalliselle asiakkaalle vaikeaa. Tietoarkiston teknisten palveluiden moduulijohtaja lupaa Ailaan parannuksia jo loppuvuoden aikana.

Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä informaatiotutkimusta ja interaktiivista mediaa opiskeleva Anna Tuominen selvitti huhtikuussa valmistuneessa pro gradu -työssään, minkälaisia hakuja Tietoarkiston asiakkaat tekevät sähköisessä Aila-aineistopalvelussa. Lokitutkimukseen perustuva gradu poiki hyödyllisiä vinkkejä siihen, miten toukokuussa 2014 käyttöön otettua Ailaa kannattaisi tulevaisuudessa lähteä kehittämään.

kuvituskuva

Anna Tuominen havaitsi, että lokiaineistosta löytyy paljon hyödyllistä tietoa sähköisen palvelun toimivuudesta.

— Lokitiedot tarjosivat konkreettisen näkymän siihen, miten asiakkaat Ailassa hakuja tekevät, miten he käyttävät eri asiasanoja ja miten hyvin eri menetelmillä tehdyt haut tuottavat tulosta, Tuominen kertoo.

Selvisi, että peräti 89 prosenttia Ailan käyttäjistä käyttää sähköisten aineistojen etsimiseen yleishakutoimintoa ja 59 prosenttia valitsee yleishaun hakukentistä pelkän vapaasanahaun.

Asiasanahakua oli uskaltauduttu kokeilemaan vain 16 prosentissa Tuomisen aineiston hauista ja silloinkin vain 60 prosentissa tapauksista asiakas oli onnistunut kirjoittamaan hakukenttään termin, joka löytyy Tietoarkiston käyttämistä asiasanastoista.

— Tulokset ovat varsin yhdenmukaisia muualla maailmassa tehtyjen, lähinnä tieteellisten kirjastojen asiakkaiden hakutapoja selvittäneiden tutkimusten kanssa, Tuominen kertoo.

Myös muualla on havaittu, että asiakkaat suosivat mahdollisimman yksinkertaisia hakutapoja, ja että toimivien hakutermien valinta tuottaa asiasanahakuja tekeville ongelmia.

Yhteinen havainto aiempien tutkimusten kanssa oli myös se, että aiheita jo ennalta hyvin tuntevat asiakkaat käyttävät usein otsikko-ja nimekehakuja, jotka onnistuessaan antavat tarkat hakutulokset.

Hakumenetelmien toimivuus korostuu sähköisissä palveluissa

Anna Tuominen oli tutustunut Tietoarkistoon työskennellessään Tasa-arvotiedon keskus Minnassa, joka tuolloin toimi Tietoarkiston yhteydessä. Se, että hän valitsi tutkimuskohteeksensa juuri Tietoarkiston tuoreen Aila-järjestelmän, oli kuitenkin hieman sattumaa.

Tuominen halusi tutkia gradussaan jotain metatietoon ja hakujen onnistumiseen liittyvää ja otti sopivan tutkimusaiheen löytymisen toivossa yhteyttä myös Tietoarkistoon.

— Selvisi, että Aila oli valmistumassa ja tulossa käyttöön juuri tutkimukseni kannalta sopivaan aikaan. Asiakkaat ehtivät käyttää sitä muutaman kuukauden ennen syksyä, jolloin tarvitsin järjestelmän lokiaineiston analysoitavakseni, Tuominen kertoo.

Tuominen halusi keskittyä tutkimuksissaan juuri hakujen onnistumiseen ja metatietoihin jo siksi, että niihin liittyvät kysymykset muodostavat informaatioalan ytimen. Hän huomauttaa, että metatietojen ja toimivien hakumenetelmien merkitys vielä korostuu sähköisessä maailmassa, kun asiakkaat tekevät hakuja omatoimisesti, ilman ammattilaisen opastusta ja asiantuntemusta.

— Totta kai asiakas voisi ottaa esimerkiksi Tietoarkistoon yhteyttä, jos ei löydä kaipaamastaan aiheesta aineistoa ja varmistaa, ettei sellaista todella ole olemassa, mutta hyvin harva näin käytännössä tekee, Tuominen arvioi.

Aila voisi ohjata oikeiden asiasanojen käyttöön

Käyttäjien suosiman vapaasanahaun huonoin puoli on Tuomisen mukaan se, että erityisesti kaikkein yksinkertaisimmat, yhdellä termillä tehdyt haut tuottavat helposti massiivisia hakutulosjoukkoja.

— Erityisesti ihmistieteiden tutkimukset käsittelevät sellaisia aihepiirejä, että osumat kasvavat helposti moneen sataan. Niin suuren hakutuloksen kanssa on ihan mahdoton toimia mitenkään järkevästi, Tuominen toteaa.

Hakutuloksia pitäisikin Tuomisen mukaan ehdottomasti päästä rajaamaan Ailassa nykyistä paremmin.

Asiasanahaku tuottaisi onnistuessaan vapaasanahakua tarkempia osumia, mutta Tuomisenkin aineisto osoittaa, että sen käyttäminen on tavalliselle asiakkaalle vaikeaa. Asiasanat ja niitä käyttävät tiedonhakujärjestelmät on usein luotu alun perin informaatioalan ammattilaisten käyttöön. Siksi tavallisen käyttäjän onkin usein lähes mahdotonta onnistua itsenäisesti muotoilemaan hakukenttään oikeaa asiasanaa.

— Esimerkiksi eräs Ailan käyttäjä oli hakenut aineistoja asiasanalla perheväkivalta, ja saanut nollatuloksen, koska oikea asiasana olisi ollut lähisuhdeväkivalta. Nollatuloksen antoi myös hakusana työolosuhteet, koska sen sijaan olisi pitänyt käyttää termiä työolot.

Asiasanahakujen onnistumista voisi Tuomisen mukaan tukea Ailassa esimerkiksi niin, että järjestelmä ohjaisi asiakasta löytämään ja käyttämään oikeita asiasanoja.

— Tällä hetkellä Ailassa ei ole edes linkkiä järjestelmän käyttämiin YSA- ja ELSST-asiasanastoihin, Tuominen huomauttaa.

Yhteiskuntatieteellisten aineistojen asiasanahakua vaikeuttaa myös se, että suomenkielistä yhteiskuntatieteisiin erikoistunutta asiasanastoa ei ole olemassa.

— Ailan käyttämä Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) on yleisluontoinen ja palvelee siksi vain tiettyyn rajaan saakka, Tuominen toteaa.

Ailan lokitietoja ja YSAn asiasanastoa vertaillessaan hän huomasi, että esimerkiksi sellainen perustavanlaatuinen termi kuin äärioikeisto puuttuu asiasanastosta kokonaan.

Lokiaineistoja kannattaa tarkastella säännöllisesti

Lokiaineistoon perustuva tutkimusprojekti sai Tuomisen vakuuttumaan siitä, että lokiaineistojen tarjoamaa informaatiota asiakkaiden tiedonhausta kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän.

— Kaikkien tiedonhakujärjestelmiä asiakkaillensa tarjoavien tahojen kannattaisi säännöllisin välein vilkaista palveluidensa lokitietoja, Tuominen kannustaa.

— Aina ei tarvitse tehdä mitään tarkkaan muotoiltua kysymystä käsittelevää tutkimusta, vaan lokitietojen pinnallisempikin tarkastelu antaa jo paljon tietoa siitä, miten palvelua käytetään ja missä asioissa käyttäjillä on ongelmia.

Esimerkiksi Ailan lokiaineistoihin perehtyminen sai Tuomisen havahtumaan heti tuoreeltaan niihin seikkoihin, joihin uudessa järjestelmässä olisi syytä puuttua. Hän uskoo, että jo hänen Tietoarkistolle ehdottamansa pienehköt muutokset ovat sellaisia, että niiden toteuttaminen parantaa aineistojen löydettävyyttä selvästi.

Tietoarkiston teknisten palveluiden moduulijohtaja Matti Heinonen kertoo, että Ailaan tulee vuoden loppuun mennessä käyttöön uusi hakuohjelmisto, jonka myötä osa Tuomisen havaitsemista ongelmista katoaa itsestään. Ainakin hakujen rajaamiseen tulee ohjelman ansiosta lisää mahdollisuuksia.

Heinonen kuitenkin huomauttaa, että uusi ohjelmisto tuo todennäköisesti mukanaan myös uusia, odottamattomia vaikeuksia.

— Kun uusi hakuohjelma on saatu käyttöön, selvitämme mitä muutoksia Aila siinä vaiheessa kaipaa, Heinonen lupaa ja kehuu Tuomisen gradun antavan muutostarpeiden selvitystyölle hyvän pohjan.

Lisätietoja:

Creative Commons -lisenssi