Pääkirjoitus 1/2016

Tietoarkisto avoimen tiedon asialla

Helena Laaksonen

Tietoarkisto on työskennellyt tieteen vastuullisen avoimuuden edistämiseksi Suomessa yli 15 vuotta. Viimeistään 2010-luvulla muutos on ollut huomattava. Aineistojen avaamiseen ja pitkäaikaissaatavuuden varmistamiseen kohdistuu nykyisin sekä tiedeyhteisön sisältä että sen ulkopuolelta tulevaa painetta. Avoin tiede on kaikkien yhteinen asia. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hanke pyrkii nostamaan Suomen maailman kärkeen avoimen tieteen alalla vuoden 2017 loppuun mennessä.

Vaatimukset aineistojen avaamisesta myös tiedeyhteisön ulkopuolelle ovat lisääntyneet. Tietoarkistoltakin vaaditaan toisinaan nykyistä suurempaa avoimuutta, ja ihmetellään, miksi arkistoituja aineistoja ei voisi saada esimerkiksi journalistiseen käyttöön.

Olemme ottaneet haasteen vastaan. Ailan käyttöönoton yhteydessä uudistimme aineistojen käyttöehdot. Tavoitteena oli lieventää jatkokäytön kontrollia ja lisätä aineistojen avoimuutta. Tietoarkisto ei kuitenkaan omista arkistoituja aineistoja, joten kunkin aineiston omistajan kanta ratkaisee, voimmeko avata sen vai emme. Joudumme punnitsemaan avoimuuden ehtoja myös esimerkiksi tutkittavien tietosuojan näkökulmasta. Juuri vastuullinen avoimuus on ollut Tietoarkiston tavoite koko toimintamme ajan.

Uudistaessamme aineistojen käyttöehtoja loimme uuden käyttöehtoluokan. Siihen kuuluvia aineistoja voi käyttää mihin tahansa tarkoitukseen rekisteröitymättä edes asiakkaaksi. Vapaasti saatavia aineistoja on Ailassa nyt useita kymmeniä. Se on kuitenkin edelleen pieni osa Tietoarkiston yli tuhannesta aineistosta. Lisäksi avointenkin aineistojen käyttöä on toistaiseksi rajoittanut se, että käyttäjän on hallittava tilastollisten menetelmien perusteet.

Aineistojen kuvailutiedot ovat olleet täysin avoimesti saatavilla jo ennen Ailaa. Avoimesti saatavia kuvailutietoja käytettävänkin on kuitenkin hallittava tilastollisten menetelmien perustiedot.

Tietoarkisto on ensisijaisesti tutkimuksen infrastruktuuri. Tehtävämme on tukea tieteellistä tutkimusta ja opetusta. Aineistojen tarjoaminen laajemmille piireille ymmärrettävässä muodossa kaipaa lisärahoitusta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö onkin nyt myöntänyt Tietoarkistolle Tieto käyttöön -hausta. Saadulla määrärahalla rakennamme parhaillaan helppokäyttöistä verkkosovellusta, jonka avulla myös muut kuin tutkijat ja korkeakouluopiskelijat pääsevät jatkossa hyödyntämään arkistoituja aineistoja.

Palvelun työnimi on Suomi-Monitori. Uuden palvelun erottaa Tietoarkiston tiedeyhteisölle suuntaamista aineistopalveluista erityisesti aineistojen täysi avoimuus ja helppokäyttöisyys. Suomi-Monitoria pääsette kokeilemaan noin vuoden päästä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Raportoimme hankkeen edistymisestä muun muassa Tietoarkisto-lehdessä.

Myös tässä Tietoarkisto-lehden numerossa esittelemme muun ohella yhtä avoimesti saatavilla olevaa aineistoa, European Social Surveyn (ESS:n) tuoreinta Suomen aineistoa. ESS-aineistot olivat aiemmin saatavilla vain rekisteröityneille käyttäjille. Nyt monipuolinen ja laadukas aineisto on ensimmäistä kertaa kenen tahansa saatavilla.

Helena Laaksonen
Johtaja