KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

5.2 Grounded theory

Jos tutkimuksessa on tavoitteena tarkastella jotakin vähän tutkittua ilmiötä tai asiaa, on grounded theory -nimisen metodologisen viitekehyksen valitseminen yksi vaihtoehto. Grounded theory (GT) on menetelmällinen lähestymistapa, jonka avulla pyritään selvittämään ilmiön perustaa ja muodostamaan uutta teoriaa. Käsitteen ovat lanseeranneet ensimmäisinä Glaser ja Strauss vuonna 1967 teoksessaan The discovery of grounded theory: Strategies for qualitative research. (ks. esim. Strauss & Corbin 1990, 24-25; Hirsjärvi & Hurme 2000, 164.) GT ei kuitenkaan ole yksi yhtenäinen suuntaus. Sitä on kehitelty lukuisten tutkijoiden toimesta ja menetelmä on saanut erilaisia painotuksia ja tulkintoja. Jotakin yhteistä monilla GT:n nimissä tehdyillä ja tehtävillä kehitelmillä kuitenkin on: laadullisin menetelmin kerätyn aineiston analysoiminen empiriaa painottaen ja teorian muodostaminen aineiston vertailun ja luokittelun avulla. (Dey 2004, 80.)

GT sai alkunsa tarpeesta muovata teoreettisia innovaatioita tarjoavaa "hyvää" tiedettä edustava tutkimusmalli, jossa viitoitettaisiin tutkimusprosessin tekemistä suunnittelusta kirjoittamiseen saakka (Strauss & Corbin 1990, 15-32; Strauss & Corbin 1998,1-14; Dey 2004, 80). Analyysi on kiinteästi empiiriseen dataan ankkuroitu: teoriaa muodostetaan aineistoa systemaattisesti koodaten ja luokitellen (Strauss & Corbin 1990, 24). Hirsjärvi ja Hurme (2000, 164) ovatkin suomentaneet tutkimussuuntauksen "ankkuroiduksi teoriaksi", mutta yleisemmin tästä menetelmästä käytetään sen englanninkielistä nimitystä. GT eroaa muista laadullisen tutkimuksen tavoista vain analyysissa, sillä tiedonkeruu voi tapahtua monin tavoin, vaikka teorian rakentaminen nimenomaan haastatteluaineistosta onkin yleistä. Aineiston keruussa noudatetaan usein saturaation periaatetta eli aineistoa kerätään, kunnes aineisto ei enää tarjoa uutta ainesta kehitteillä olevaan teoriaan. (Dey 2004, 80-81.) Aineiston lisääntymisen myötä opitaan aiheesta enemmän ja täydennetään alustavaa teoriamuotoilua. Teorian rakentamiselle tulee silti jossain vaiheessa tehdä loppu. Se onnistuu juuri saturaation (kyllääntymisen) periaatetta noudattamalla.

GT on aineistolähtöinen metodi: siinä todellakin lähdetään liikkeelle aineistosta. Tutkijan aiempaa kokemusvarantoa ja teoreettista jäsennysvälineistöä on kuitenkin mahdotonta sulkea kokonaan pois käytöstä. Ne vaikuttavat väistämättä jossain määrin analyysiin. Tutkimus myös jää irralliseksi aiemmista tutkimuksista ja tieteellisistä keskusteluista, jos sitä ei kytketä niihin millään tavalla vaan pitäydytään vain aineiston analyysissa. Aineistolähtöisyyden tai induktiivisuuden sijaan GT:ssa voidaankin puhua induktiivisen ja deduktiivisen päättelyn välimuodosta, abduktiosta tai teoriasidonnaisuudesta (Dey 2004, 90-92; Eskola & Suoranta 2000, 19, 79-83). Abduktiossa päärooli on tutkijan ajattelulla, mutta siinä hyväksytään se, että ajattelu ja päättely eivät synny tyhjiössä ilman minkäänlaista teoreettista välineistöä ja vihjeitä. Tämän seikan ymmärtäminen on tutkimuksen tekemisessä keskeistä: tulokset ovat aina kontekstisidonnaisia ja subjektiivisuus on väistämättä läsnä tutkimuksessa.

Grounded theory -suuntauksen käyttämiseen voi tutustua vaikkapa Riitta Rönkön (2003) sosiaalipsykologisen pro gradu -tutkielman (Kuopion yliopisto. Sosiaalipsykologian ja sosiologian laitos) kautta. Tutkielma palkittiin Sosiaalipsykologian päivillä 2004.

Katso myös

» Grounded Theory -menetelmästä

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD