KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV
!

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja on Tietoarkiston uusi kvalitatiivisten menetelmien opetus- ja oppimateriaali.

5.4 Toimintatutkimus

© Arja Kuula, FSD

Toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että yritetään muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Tutkimuksen avulla etsitään ratkaisuja ongelmiin - olivat ne sitten teknisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, eettisiä tai ammatillisia. Olennaista on se, että tutkittavat eli käytännöissä toimivat ihmiset otetaan aktiivisiksi osallisiksi tutkimukseen mukaan. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän työkäytäntöjä ja vuorovaikutustaitoja tutkittaessa asiakaskäyntien videonauhoituksia analysoivat tutkijan kanssa itse nauhoitetuissa tilanteissa työtänsä tekevät sosiaalityöntekijät. Vaihtoehtoisia maailmaskenaarioita hahmotellaan vuorostaan toimintatutkimuksessa yliopistojen tutkijoiden ja maailmanlaajuisten kansalaisjärjestöjen välisenä yhteistyönä. Olennaista on yhteistyö ja aktiivinen tekeminen tutkimisen ohella.

Toimintatutkimuksen perustajana esitetään useimmiten sosiaalipsykologian klassikko Kurt Lewin. Hänen laajasta tuotannostaan toimintatutkista kuvaa hyvin Harwoodin tutkimus, jonka Lewin teki konsulttina Virginiassa.(Coch & French 1948.)

Harwoodin tehtaan ongelmia olivat matala tuottavuus, työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja työntekijöiden johtoa kohtaan osoittama aggressiivisuus, kun tehtaassa tehtiin työtä ja sen organisointia koskevia muutoksia. Tehtaan johto halusi tietää, miksi muutoksia vastustettiin ja mitä sille voitaisiin tehdä. Niinpä tehtaassa tehtiin "todellisen elämän muutoskoe" ja tutkimuksen lähtökohdaksi kehitettiin teoria frustraatiosta; mitä vaikeampi työ ja nopeampi työtahti, sitä frustroituneempia työntekijät ovat. Varsinaisessa kenttäkokeessa käytettiin kolmea työntekijöiden ryhmää. Jokaisen ryhmän työtehtäviä muutettiin ja uudistettiin. Ensimmäinen ryhmä ei osallistunut itse muutosten suunnitteluun, toinen ryhmä osallistui siihen edustajiensa välityksellä ja kolmas ryhmä osallistui kokonaisuudessaan muutosten suunnitteluun tehtaan johdon kanssa neuvotellen. Ensimmäisessä ryhmässä muutosten seurauksena laski työmoraali ja tuottavuus. Lisäksi työntekijöiden aggressiivisuus ja vaihtuvuus lisääntyivät. Kahdessa muussa ryhmässä näin ei tapahtunut. Kokonaisuudessaan muutoksen suunnitteluun osallistunut kolmas ryhmä saavutti nopeasti muutosta edeltäneen tuottavuuden asteen kasvattaen sitä edelleen. (Coch & French 1948, Lewin 1951; Hart & Bond 1995, 17-19)

Harwoodin tutkimuksella Lewin osoitti, että työntekijöiden demokraattisilla osallistumismahdollisuuksilla on selkeä yhteys työtyytyväisyyteen, työmoraaliin ja tuottavuuteen. Lisäksi tutkimus todisti, miten demokraattinen osallistuminen oli paljon suotavampaa kuin tieteellisen liikkeenjohdon oppien mukainen autoritaarinen johtaminen.

Tutkimuksissaan Lewin muotoili toimintatutkimuksellisen kenttäkokeen perusmallin, johon kuuluvat vertailuasetelma, lähtötilan kartoitus, intervention kuvaus ja lopputilan mittaus. Samaten hän määritteli toimintatutkimuksen spiraalin, joka kulkee seuraavien vaiheiden kautta: Toiminnan suunnittelu -> Muutoksen toteutus -> Muutoksen vaikutusten seuranta ja arviointi -> Toiminnan suunnittelu jne. Lewinin lähtökohtana oli ajatus, jonka mukaan sosiaalista tilannetta voidaan parhaiten ymmärtää, kun tilannetta ensin yritetään muuttaa ja sitten muutoksen vaikutuksia arvioidaan. Tämä on yhä keskeinen lähtökohta toimintatutkimuksessa, vaikka kokeellisia vertailuasetelmia ei juuri käytetäkään. Toimintatutkimukselle on tyypillistä

  • käytäntöön suuntautuminen
  • ongelmakeskeisyys
  • tutkittavien ja tutkijan roolit aktiivisina toimijoina muutosprosessissa
  • tutkittavien ja tutkijan suhteen perustana oleva yhteistyö

Mainituista piirteistä voidaan johtaa ainakin kolme toimintatutkimuksen itseymmärrykseen liittyvää tekijää:

  1. Tutkimuksen tavoitteena ei ole ainoastaan kuvata tai selittää, vaan myös muuttaa sosiaalista todellisuutta. Muutos voi tapahtua tai olla tapahtumatta. Muutos voi olla myös aivan toisenlainen kuin mitä oli alun alkaen tavoiteltu.
  2. Ymmärrys tutkittavista subjekteina on itse tutkimuskäytäntöön sisältyvä vaatimus. Periaatteessa ymmärrys tutkittavista subjekteina on ollut itsestäänselvyys jo pitkään sosiaalitieteissä. Tässä mielessä tutkittavien ymmärtäminen tietoisiksi toimijoiksi ei ole mikään erityisen poikkeava periaate. Mutta toimintatutkimuksessa tutkittavat ovat aktiivisina subjekteina mukana itse tutkimus- ja muutosprosessissa.
  3. Muutoksen avulla voidaan tuottaa omanlaistaan tietoa tutkittavasta asiasta/asioista. Yhtäältä toimintatutkimus tuottaa tietoa toiminnasta ja muutoksesta vastaten kysymykseen miten tutkittavat kohteet voivat muuttua ja toisaalta se käänteisesti vastaa kysymyksiin siitä, miksi ne eivät muutu. Jälkimmäinen tehtävä tuo toimintatutkimuksen lähelle perinteisen sosiaalitutkimuksen tiedollisia tavoitteita. Tilanteissa, joissa muutos ei tapahdu saatetaan saada näkyviin asenteita, valtarakenteita, työkulttuureja jne., jotka eivät muutoin tutkien välttämättä ilmenisi.

Toimintatutkimuksen mahdollinen kohde ja tutkimuksen substanssi voi olla melkeinpä mikä tahansa ihmiselämään liittyvä piirre. Aloite tutkimukseen voi tulla aiemmissa tutkimuksissa havaittujen ongelmien ratkaisutarpeesta eli yliopistojen ja tutkijoiden aloitteesta. Mutta yhtä mahdollista, ja käytännössä myös todennäköisempää on, että tutkimuskohde itse tai sitä edustava järjestö tai vastaava on tutkimuksen aloitteentekijänä. Aloite voi syntyä myös näiden yhdistelmänä.

Toimintatutkimuksessa on olennaista pyrkiä tutkimisen avulla mahdollisimman reaaliaikaisesti erilaisten asiaintilojen muutokseen edistämällä ja parantamalla niitä tavalla tai toisella. Yhtä tärkeää on kuitenkin muistaa, että kyseessä on myös tutkimus. Toimintatutkimuksessa tuotetaan aineistoa ja sen pohjalta uutta tutkimuksellista tietoa, vaikka aiotut käytännön muutokset eivät onnistuisikaan.

Katso myös

» Lukemisto

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD