KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

6 Aineiston hankinta

Tutkimusaineiston hankinnan lähtökohtana ovat tutkimusongelmat tai tutkimustehtävä. Niiden perusteella valitaan aineiston keruun menetelmät. Toisinaan saatetaan tosin edetä päinvastaisessa järjestyksessä eli etsiä jo olemassa olevaan aineistoon uutta näkökulmaa ja tutkimusongelmaa. Laadulliset aineistot ovat usein laajoja ja esimerkiksi arkistoituja aineistoja on alkuperäisissä tutkimuksissa hyödynnetty toisinaan vain osin. Vaikka arkistoaineistoja voi käyttää niin primaariaineistona kuin lisä- tai vertailuaineistonakin, tavallisesti halutaan myös hankkia tutkimusta varten oma aineisto. Tutkimusongelma määrittää keskeisesti sen, millainen aineisto kerätään tai hankitaan.

Esimerkiksi työmotivaatiota tutkittaessa aineistonkeruu ja tutkittavien valinta riippuu siitä, mistä näkökulmasta työmotivaatiota lähestytään. Jos ollaan kiinnostuneita tietyn organisaation jäsenten työhön kytkeytyvästä motivaatiosta, saa tutkimus tapaustutkimuksellisia piirteitä. Mikäli halutaan saada tietoa esimerkiksi ihmisten itsensä antamista työmotivaation merkityksistä ja käsityksistä, on laadullinen tutkimus - esimerkiksi avoimet haastattelut - hyvä ratkaisu. Jos työmotivaation tutkimiseen löytyy kiinnostava ja vakuuttava teoria, voi sitä apuna käyttäen tehdä oman kyselylomakkeen ja siirtyä määrällisen tutkimuksen pariin. (Tunnustettuja teorioita on yleensä sovellettu useissa tutkimuksissa, joten arkistoitujen kyselyaineistojen lomakkeisiin on hyvä perehtyä ennen oman lomakkeen suunnittelua).

Tutkimusotteen valitsemisen jälkeen tulisi ratkaista aineistonkeruuseen liittyvät seikat tarkemmin. Miten ja millaista aineistoa? (luku 6.1) Kuinka paljon aineistoa on riittävästi ja kuinka valita tutkittavat? (luku 6.2) Onko aineisto eudustavaa? (luku 6.2.4)

Perinteisiä laadullisen tutkimuksen aineistonhankintamenetelmiä ovat haastattelu (luku 6.3) ja havainnointi (luvut 6.4). Näiden lisäksi nykyään käytetään erilaisia ns. valmiita aineistoja (luku 6.6) tai kerätään eri tavoin kirjoitelmia, kertomuksia tai vastauksia. Yhtenä esimerkkinä kirjallisen aineiston keruusta toimii eläytymismenetelmä (luku 6.5). On myös mahdollista valita yhden menetelmän sijaan useampia tapoja, harjoittaa triangulaatiota (luku 2.3.2).

Aineiston hankintaa pohtiessa on hyvä tutustua myös Aineistonhallinnan käsikirjaan. Se antaa ohjeita sähköisen tutkimusaineiston hallintaan sen elinkaaren eri vaiheissa.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD