KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

7.2.3 Laadullisen aineiston käsittelyyn tarkoitetut ohjelmat

Litteroitua tekstiaineistoa voi jäsennellä ja analysoida käsin tai tavallisen tekstinkäsittelyohjelman avulla, mutta aineiston hallitsemiseen ja käsittelyyn on olemassa myös erityisiä ohjelmia. Esimerkiksi grounded theory -tutkimussuuntaus on toiminut joidenkin ohjelmien kehittelyn alkuvoimana eli ohjelmia on suunniteltu nimenomaan aineistolähtöisen analyysin apuvälineeksi.

Laadullisen aineiston käsitelyyn tarkoitetut ohjelmat eivät ole toistaiseksi saavuttaneet kovin vankkaa asemaa opiskelijoiden ja tutkijoiden käytössä. Yhtenä syynä lienee raha: ohjelmien lisensoidut versiot maksavat suhteellisen paljon, joten niitä on hankittu oppilaitoksiin hyvin rajoitetusti. Toisaalta ohjelmia saatetaan vieroksua tiedon puutteen vuoksi, sillä niiden voidaan ennakkoluuloisesti ajatella olevan monimutkaisia ja työläitä käyttää. Vanhat versiot ovat kieltämättä olleetkin aika kömpelöitä ja jopa aineiston käsittelyä hidastavia, mutta nykyiset ovat jo edistyneitä. Ohjelmien toimintotyökalujen oppiminen ei ole vaikeaa, jos on aiemmin ollut tekemisissä tekstinkäsittelyohjelmien kanssa ja liikkuminen Windows-järjestelmässä on tuttua. Perehtymistä helpottaa erilaisille tietokoneavusteisen analyysin kursseille osallistuminen, mutta ohjelmiin voi tutustua myös demoversioiden (esim. Nvivo ja Atlas.ti) avulla ilman erityistä koulutustakin. Pentti Luoma ja Sari H. Pitkänen ovat tehneet ohjelmistoista myös kevyet suomenkieliset verkko-oppaat. Pentti Luoma on koonnut yleistietoja ja kirjallisuutta Atlas.fi, NVivo, sekä muiden tietokoneavusteisten analyysiohjelmien eri versiosta. Sari. H. Pitkänen on puolestaan tehnyt kevyet käyttöohjeet Atlas.ti-ohjelman 4.1.-versiosta. Erilaiset ohjelmat eroavat toisistaan käyttöominaisuuksiltaan ja painotuksiltaan, mutta yhteisiäkin piirteitä niillä on (Hirsjärvi & Hurme 2001, 75-77, ks. myös Eskola & Suoranta 2000, 202-207):

a) Ohjelmien avulla on helppoa käydä läpi tekstiaineistoa järjestelmällisesti. Tekstiä voidaan koodata maalaamalla tekstiä ja koodien – tai yleensäkin tekstin – yhteyteen voidaan kirjoittaa omia muistilappuja, "memoja", joita voidaan siirtää tarvittaessa suoraan raporttiin. Ohjelmien avulla on helppoa laskea koodien esiintymistä tekstissä, sillä ohjelma antaa frekvenssit kustakin koodista. Tämä toiminto on kätevä esimerkiksi taulukointeja tehtäessä. Koodeista myös muodostuu omaan ikkunaansa selkeä käsitepuu, joka tarjoaa hyvän pikakatsauksen aineistoon ja sen koodeihin tai teemoihin. Koodaamisen helppoudessa on kuitenkin riskinsäkin: tutkimusta tekevä voi helposti sortua ns. koodausansaan eli koodeja voi tulla liikaa ja niiden muodostamista ei pohdita riittävän perusteellisesti. Koodaamista ei tulisikaan tehdä vain koodaamisen vuoksi, vaan siten, että se palvelee tutkimuksen tavoitteita.

b) Useiden ohjelmien avulla voidaan tehdä sanahakuja eli etsiä vaikkapa sellaisia tekstikohtia, joissa jokin tietty sana (tai luku) esiintyy. Sanahaku on näppärä, mutta toisaalta saman voi tehdä tavallisella tekstinkäsittelyohjelmallakin. Tulee myös muistaa, ettei ohjelma luonnollisestikaan voi ymmärtää merkityksiä, joten jonkin sanan löytyminen ei vielä sinänsä hyödytä mitään, vaan tutkijan on itsensä tehtävä aineistoa koskevat päätelmät. Huomionarvoista onkin, ettei ohjelmista tulisi puhua analyysiohjelmina, sillä ohjelma ei tee analyysia itsestään. Tutkijan on tutustuttava aineistoon perusteellisesti ja tehtävä itse jäsennyksiä ja päätelmiä, aivan kuten ilman ohjelmaakin toimittaessa. Ohjelma ainoastaan helpottaa käsittelytoimenpiteitä – se ei tee niitä kenenkään puolesta.

c) Monilla ohjelmilla voidaan tehdä erilaisia tutkijan tekemän jäsentelyn hahmottamista helpottavia operaatioita, esimerkiksi tarkastella koodattujen tekstipätkien tai aineistosta nimettyjen teemojen limittymistä yhteen, sisäkkäisyyttä, lähekkäisyyttä, toisen koodin seuraamista toisesta yms. Tekstiin voidaan myös nimetä muuttujia (koulutustaso, ikä, sukupuoli jne.), jolloin teksteistä on helppo etsiä johonkin tiettyyn muuttujaan liittyviä asioita. Tämä ominaisuus on hyödyllinen käsiteltäessä suuria aineistoja.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD