KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV
!

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja on Tietoarkiston uusi kvalitatiivisten menetelmien opetus- ja oppimateriaali.

7.3.4 Teemoittelu

Teemoja eli keskeisiä aiheita muodostetaan useimmiten aineistolähtöisesti etsimällä tekstimassasta sen eri haastatteluja, vastauksia tai kirjoitelmia yhdistäviä (tai erottavia) seikkoja, mutta myös teorialähtöinen, jonkin tietyn viitekehyksen tai teorian mukaisesti ohjautuva teemoittelu on mahdollista. Teemoittelu on luonteva etenemistapa mm. teemahaastatteluaineiston analysoimisessa. Teemat, joista haastateltavien kanssa on puhuttu, löytyvät yleensä kaikista haastatteluista – tosin vaihtelevassa määrin ja eri tavoin. Aineisto voidaankin litteroinnin jälkeen järjestellä teemoittain (ks. myös orientaatioluku 7.3). Joskus teemat muistuttavat aineistonkeruussa käytettyä teemahaastattelurunkoa, mutta näin ei aina käy. Joskus aineistosta löytyy uusia teemoja, eivätkä ihmisten käsittelemät aiheet välttämättä noudata tutkijan tekemää järjestystä ja jäsennystä. Ihmisten puheesta litteroitua tekstiä tuleekin tarkastella ennakkoluulottomasti.

Teemojen muodostamisessa voidaan käyttää apuna koodausta ja/tai kvantifiointia. Esimerkiksi taulukointien avulla voidaan havainnoida sitä, mitkä seikat aineistossa ovat keskeisiä ja näille voidaan sitten miettiä yhdistäviä nimittäjiä, teemoja. Myös tyyppikertomuksia voidaan käyttää teemojen muodostamisessa: tyypillisiä elementtejä sisältävien tyyppien (kuvausten tai kertomusten) sisältöä voidaan eritellä tarkemmin teemojen kautta tai teemoittelusta voidaan siirtyä tyypittelyyn.

Kun aineistoa järjestellään teemojen mukaan, kunkin teeman alle kootaan esimerkiksi kustakin haastattelusta ne kohdat, joissa puhutaan ko. teemasta. Tällainen järjestely voi tapahtua käsin esimerkiksi eräänlaiseen teemakortistoon leikkaamalla tulostetusta aineistosta kaikki tiettyyn teemaan liittyvät kohdat (tai niiden tiivistelmät) ja järjestelemällä ne omiksi kokonaisuuksikseen. Nykyään lienee kuitenkin yleisempää suorittaa teemoittelua tekstinkäsittelyn avulla "leikkaa-liimaa" -toiminnolla. Tekstinkäsittely myös mahdollistaa sen, että teemojen alle voidaan koota sellaisiakin kohtia, jotka kuuluvat johonkin tai joihinkin muihin teemoihin – konkreettisesti leikatessa tämä ei onnistu tai sitten aineistosta tulee ottaa kopioita, jotta kutakin kohtaa löytyy tarvittaessa useita.

Tutkimusraportissa esitetään yleensä teemojen käsittelyn yhteydessä näytepaloja, sitaatteja. Aineistosta lainattujen kohtien tarkoituksena on antaa havainnollistavia esimerkkejä ja tarjota lukijalle todiste siitä, että tutkijalla todellakin on ollut jokin aineisto, johon hän analyysinsa pohjaa ja että aineisto on antanut johtolankoja juuri näiden teemojen muodostamiseen. Sitaattien käyttämisessä tulisi kuitenkin olla kriittinen ja raporttia kirjoittaessa olisikin hyvä miettiä, mikä kunkin sitaatin tehtävä on ja onko se varmasti tarpeellinen juuri suunnittelussa kohdassa. Tutkimusraportti ei ole vain kokoelma erilaisia, peräkkäisiä sitaatteja ilman tutkijan kommentointia ja tulkintoja tai kytkentöjä teoriaan. Silti joissakin ilmiön kuvausta ja tutkittavien kokemusta korostavissa tutkimuksissa on mahdollista käyttää hyvin pitkiäkin siteerauksia (ks. esim. fenomenografia).

Sitaatteja ei siis tulisi käyttää siksi, että niillä saadaan helposti lisää pituutta raporttiin. Jokaisen sitaatin tulee olla harkittu. Lainauksia käytettäessä tulisi myös pohtia sitä, esitetäänkö niiden yhteydessä vastaajien taustatietoja (7.2.1) vai jätetäänkö ne pois. Tähän vaikuttaa mm. se, millaisesta tutkimusaiheesta (2.1) on kyse ja miten tarkat taustatiedot ovat; voivatko ne loukata anonymiteettia vai onko niistä mahdotonta tunnistaa vastaajaa.

Yksi päivä mediaa -aineistoa (ks. lisää Koodaus merkeillä) voisi teemoitella monella tapaa. Koodauksessa (7.2.2) ja kvantifioinnissa (7.3.3) lähdettiin käsittelemään ja analysoimaan aineistoa yhtä yksityiskohtaa, lehtien lukemista, tarkastellen. Tavoitteena oli havainnollistaa systemaattista toimintaa, mutta jo noissa esimerkeissä olisi voitu ottaa näkökulmaksi hieman laajempi aihe. Tässä esimerkissä laajennetaan perspektiiviä eli esitellään – jälleen yksi mahdollinen – ajattelun logiikkaa, jolla aineistoa voisi teemoitella.

Mitä aineistosta teemoitellaan? Tutkimusaineisto on kerätty Ylen toimesta, joten aineistonkeruuta suunniteltaessa alkuperäisillä tutkijoilla on ollut mielessään tietyt tavoitteet ja tutkimuskysymykset (ks. luku 7.2.2). Näin ollen nyt on kyseessä sekundaariaineiston (6.6) käyttäminen ja ennen analyysia pitäisi luonnollisestikin olla selvillä siitä, mitä aineistosta oikein on hakemassa; mitkä ovat tutkimustehtävät ja -kysymykset? (luku 7.1.1)

Aineistoa luettaessa voidaan havaita, että ihmisten mediankäyttötavat ovat yksi hyvin keskeinen elementti. Teksteistä voisi myös tarkastella kirjoittajien suhdetta mediaan tai mediaa päivärytmin jäsentäjänä. – Itse asiassa kaikki mainitut asiat (mediankäyttötavat, suhde mediaan ja media päivärytmin jäsentäjänä) limittyvät toisiinsa, joten teemoitteluun voisi yhdistää nämä kolme elementtiä tai vaihtoehtoisesti voisi valita yhden tietyn perspektiivin ja tarkentaa, mitä sillä tarkoitetaan.

Jos tutkimustehtävänä olisi selvittää mediankäyttötapoja, teemoittelu ja sitä edeltävä mahdollinen koodaaminen ja/tai kvantifointi voisivat tapahtua esimerkiksi erittelemällä erilaisia medioita, niihin käytettävää aikaa tai sukupuolesta, iästä tai muusta seikasta johtuvia eroja ja median roolia ihmisten arjessa. Koko aineisto (ks. FSD1306) on niin laaja, että havaintoyksikkönä voisi käyttää henkilöä. Mediankäyttötapa voisi siis toimia pääteemana, joka jakautuisi muutamaan alateemaan. Alateemat voisi muodostaa 1) medioittain (lehdet, kirjat, tv, radio, internet) ja käsitellä kunkin median alla ajankäyttöön, taustatekijöihin ja muihin seikkoihin liittyviä asioita. Tällöin muodostettaisiin kuvaa mediankäyttötavoista luomalla ikään kuin profiileja erilaisten medioiden ympärille. Toinen vaihtoehto olisi tarkastella 2) mediankäyttöä kokonaisuutena. Tällöin rakennettaisiin teemoittelua esimerkiksi median rooli -teemasta ponnistaen. Pääteemalle alisteisina teemoina voisivat olla esimerkiksi informaation tarjoaminen ja viihdekäyttö, mikäli nämä tutkijan lukemisen ja kenties mahdollisen koodauksen ja/tai kvantifioinnin perusteella osoittautuisivat keskeisiksi kirjoitelmia luonnehtiviksi elementeiksi. Niiden alla sitten käsiteltäisiin esimerkiksi erilaisten medioiden näyttäytymistä informaation hakemisessa ja viihdekäytössä: mitä medioita käytetään mihinkin tarkoitukseen.

Teemojen nimeämisessä voi pysytellä hyvin kuvaavassa tyylissä tai vaihtoehtoisesti voi valita mielikuvituksellisempia otsakkeita, kunhan tyyli raportissa on yhtenevä. Yksi mahdollisuus olisi teemoitella aineistoa mediankäyttötapoja etsien ja aineiston tarkastelun pohjalta voitaisiin ottaa alateemaksi informaatiohakuisuus ja viihdekäyttö. Otsikkona voisi olla vaikkapa "informaationälkää vai viihteen ahmintaa?" ja havainnot näistä seikoista kirjoitettaisiin näkyväksi ottaen mukaan muutamia havainnollistavia sitaatteja. Teeman rinnalle voitaisiin ottaa muita alateemoja. Edellä kuvatulle otsakkeelle rinnasteisena tai alisteisena voisi olla teema "ei media ikää katso". Otsakkeen alla käsiteltäisiin median käytön ja iän välistä suhdetta ja eri-ikäisten informaatio- ja viihdehakuisuutta. Toisena teemana voisi erästä tunnettua laulua mukaillen olla "viideltä lehdet ja kuudelta tv", jossa purettaisiin auki kirjoittajien päivärytmiä (muistaen jälleen informaation ja viihteen suhde, jos teema olisi alisteinen). Sama tiiviimmin:

Pääteema: mediankäyttötavat

alateema: informaationälkää vai viihteen ahmintaa?
alateema: ei media ikää katso
alateema: viideltä lehdet ja kuudelta tv

Oheiset teemat on muodostettu impressionistisesti – aineistoa lukemalla ja siitä vaikutelmia ja tuntumia saamalla. Teemoja ei kuitenkaan voi muodostaa vain tuntumaan pitäytymällä: seuraava vaihe olisi tarkastaa, testata ja tarkentaa hahmoteltuja teemoja, ja tässä voitaisiin käyttää apuna koodausta ja/tai kvantifiointia.

Katso myös

» Pohdittavaa

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD