KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV
!

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja on Tietoarkiston uusi kvalitatiivisten menetelmien opetus- ja oppimateriaali.

Diskurssianalyysin sukulaiset

Diskurssianalyysi liikkuu lähellä etnometodologista keskustelunanalyysia. Siinä tarkastellaan juuri edellä mainittuja näkymättömiä säännöksiämme, jotka vaikuttavat olennaisesti vuorovaikutuksemme kulkuun ja muotoutumiseen. Pohdittavana on, miten vuorovaikutus etenee, jos vaikkapa kysymykseen ei vastata vaan vaihdetaan puheenaihetta tai esitettyä kutsua ei hyväksytä?

Miten diskurssianalyysi sitten eroaa keskustelunanalyysista ja etnometodogiasta? Tai mitä eroa on diskurssianalyysilla, uudella retoriikan tutkimuksella, semiotiikalla ja uudella etnografisella tutkimuksella? Likeisin lienee diskurssianalyysin ja keskustelunanalyysin suhde, vaikka muutkin traditiot ja metodiset lähestymistavat ovat toisilleen läheisiä (ks. lisää Jokinen 1999a, 37-53). Sekä diskurssianalyysissä että keskusteluanalyysissä tarkastellaan keskustelun vuorovaikutuksen kulkua, mutta diskurssianalyysissa huomioidaan myös merkityssysteemejä. Diskurssianalyysissä voidaan tutkia, millaisia merkityssysteemejä tai tulkintarepertuaareja käytetään, miten niitä käytetään tehtäessä asioita ymmärrettäväksi ja millaisia seurauksia repertuaarien käytöllä on. Keskusteluanalyysissa tutkitaan puheenvuorojen suhteita toisiinsa kun taas diskurssianalyysissa keskiössä ovat kielelliset käytännöt ja niiden ja/tai merkitysten suhteet merkityksiä rakentaviin käytäntöihin. (Suoninen 1993, 71; Jokinen 1999a, 37-53.)

Hepburn ja Potter (2004, 192-193) pyrkivät selventämään diskurssianalyysin, keskusteluanalyysin ja etnometodologian välisiä eroja muiden muassa seuraavasti:

  • Diskurssianalyysi on vahvasti konstruktionistinen traditio. Siinä keskitytään pohtimaan, kuinka versiot ja kuvaukset laitetaan tai saadaan yhteen muodostamaan tekoja ja toimintaa. Konstruoiminen sinänsä on keskiössä ja kuvausten käyttäminen mielenkiinnon kohteena. Etnometodologeiksi lukeutuvat tutkivat faktojen konstruoimista ja kuvaamista, samoin kuin keskusteluanalyytikot.
  • Diskurssianalyysi on anti-kognitivistinen traditio eli siinä kielletään tavoite selittää toimintaa viittaamalla kognitiivisiin tiloihin. Keskusteluanalyytikot puolestaan ovat toisinaan eri mieltä kognitiivisuudesta eli heidän keskuudessaan esiintyy ambivalenssia sitä kohtaan, miten kognitiivisuuteen tulisi suhtautua. Etnometodologit ovat jopa kritisoineet diskurssianalyyttisia tutkimuksia kognitivismista, mutta useimmiten kritiikki on mennyt ohi maalinsa.
  • Toisin kuin diskurssianalyytikot, etnometodologit ja keskustelunanalyytikot eivät pidä haastatteluita keskeisinä aineistonkeruumetodeina, vaikka he ovat kyllä pitäneet niitä tutkimuksen kohteina. Etnometodologiassa ja keskustelunanalyysissa suositaan naturalistisia aineistoja ja kritisoidaan keinotekoisia tilanteita, kuten haastatteluita.
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD